| Osaisittekohan neuvoa kivoja sarjakuvia 8-vuotiaalle tytölle? Nyt olisi hakusessa jotain uutta Aku Ankan yms. lisäksi luettavaksi. |
864 |
|
|
|
Tässä on muutama sarjakuva, josta voisi olla iloa 8-vuotiaalle ja hieman muunkin ikäisille.
- Bravo, Émile. Kaunotar ja kääpiökarhut (2012), Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua (2010), Seitsemän nälkäistä kääpiökarhua (2011)
- Hakkola, Kalle. Sanni & Joonas -kirjat
- Juba. Minerva-sarja
- Kawai, Ritsuko. Hamtaro-sarja (manga)
- Konami, Kanata. Chi's sweet home : oma koti kullan kallis -sarja (manga)
- Lumme, Johanna. Kalle Kani -kirjat
- Medetai. Hamsteripäiväkirjat-sarja (manga)
- Pearson, Luke. Hilda ja kivipeikko (2015)
- Tatsuyama, Sayuri. Happy happy Clover : seikkailuja Puolikuun metsässä -sarja (manga)
- Wirbeleit, Patrick. Loota (2018)
Lukemisen arvoinen on myös runoa ja sarjakuvaa yhdistelevä Eppu Nuotion… |
| Etsin ekaluokkalaisille ääneen luettaviksi soveltuvia kirjoja, joissa käsiteltäisiin erilaisuutta. Etnistä erilaisuutta käsitteleviä olen jo löytänyt, mutta… |
502 |
|
|
|
Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:
Kuvakirjat:
Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657
Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997).
https://www… |
| Luin hiljattain Turun sanomista jutun,jossa kerrottiin nuoresta naiskirjailijasta,joka on asunut nuoruutensa Pansiossa. Hän on nyt kirjoittanut romaanin,jossa… |
291 |
|
|
|
Juttu "Lähiöstä kasvaa romaani" löytyy tiistaina 18.9.2018 julkaistusta Turun Sanomista. Pernoon sijoittuvan romaanin on kirjoittanut Noora Vallinkoski, ja teoksen nimi on "Perno Mega City". |
| Haluaisin lahjoittaa kymmeniä hyväkuntoisia kirjoja, sekä romaaneja että tietokirjoja. |
315 |
|
|
|
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon… |
| Miksi useat porvarilliset puolueet käyttävät tunnuksenaan ruiskaunokkia? |
504 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja… |
| Metsä meren läheisyydessä |
385 |
|
|
|
Meren läheisyyden vaikutuksesta puuston laatuun löytyi vain niukasti tietoa. Eräässä Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa kuitenkin mainitaan, että puuston kasvu on huonompaa rannikkoalueilla ja pienemmän kasvun arvioitiin johtuvan muun muassa ilmaston merellisyydestä ja maaston keskimääräistä suuremmasta kallioisuudesta ja kivisyydestä. Artikkelin mukaan meren läheisyyden vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5800.pdf
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen verkkosivustolla on monipuolista tietoa eri puulajeista. Tietoa löytyy muun muassa kunkin puulajin levinneisyydestä ja kasvupaikkavaatimuksista, metsätaloudellisesta kasvattamisesta ja… |
| Kun suomen kielessä lääkäriä sanotaan arkikielessä tohtoriksi, niin onko englannin kielessä vielä yleisempää käyttää sanaa doctor? Tuntuu siltä, että… |
398 |
|
|
|
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli… |
| Kuka on sanoittanut Budapestin sillat? |
309 |
|
|
|
Alunperin unkarilaisen Minek a szőke én nekem -kappaleen suomenkielisen Budapestin sillat -version sanoitti Lauri Jauhiainen (1925-2003) salanimellä Poika Peltonen. |
| Mihin palautan kirjastoautosta lainatut kirjat ja ne jotka olen tilannut muualta? |
287 |
|
|
|
Voit palauttaa lainasi mihin Vaski-kirjastoon tahansa, siis myös omaan kirjastoosi Muurlaan. |
| Löytyykö tietoa, mistä sukunimi Poikkimaa on peräisin? |
315 |
|
|
|
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka. |
| Mikä on suomen vanhin kaupunki |
1335 |
|
|
|
Terveisiä täältä Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Turun kaupungin perustamiskirjaa ei ole säilynyt, mutta kaupungin syntyajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin tuomiokirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiseen paikkaansa Unikankareen mäelle. Kaupunkikehitys alkoi kunnolla 1280-luvulla, jolloin nykyistä tuomiokirkkoa alettiin rakentaa.
Rauno Lahtisen kirjoittama Turun historia (2014) antaa hyvän yleiskuvan vanhan pääkaupunkimme historiasta. |
| Yritän selvittää sellaisten teosten nimiä, jotka olen jo ehtinyt unohtaa. |
515 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
|
| Onko skannauspalvelua? |
379 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141 |
| Kari Piirosen Elämän mittainen matka |
1055 |
|
|
|
Valitettavasti lauluun ei löydy nuotteja. |
| Löytyykö joku kattava kirja, joka kertoo postikortin historiasta? Mistä ajatus syntyi? Miten se on vuosien varrella muuttunut? |
337 |
|
|
|
Postikorttien historiaa ja merkitystä käsitteleviä teoksia on julkaistu paljon. Esimerkiksi Finnasta (https://finna.fi/) löytyy hakusanalla ”postikortti historia” yli 400 tulosta, kun aineistotyypiksi valitsee kirjan. Palvelusta on mahdollista myös katsella vanhoja postikortteja.
Erik Johansonin ja Teuvo Termosen kirjoittamassa teoksessa ”Postikortti Suomessa” (1981) kerrotaan postikortin historiasta ja sen kehitysvaiheista. Kirjan mukaan vanhimmat postikortin kaltaiset kuvitetut tervehdykset ovat noin vuodelta tuhat, jolloin kortit tehtiin papyrus- tai puulevylle. Teollisesti postikortteja alettiin valmistaa 1700-luvulla Ranskassa, ja 1840-luvulla Englannissa alettiin lähettää valokuvapostikortteja. 1840-luvun Englannista ovat… |
| Miten menikään sanonta "ei kahta,ilman kolmatta" tjn. sinnepäin,m itä sillä tahdottiin ilmaista ja mistä saanut alkunsa,tai kuka lausunut? |
2557 |
|
|
|
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
|
| Täytän lähiaikoina 50 vuotta ja järjestän sukulaisilleni ja ystävilleni pienen lounastapaamisen. Tapaamisen lopuksi haluaisin lukea runon, tai oikeastaan minkä… |
219 |
|
|
|
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään. |
| Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? |
838 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) … |
| Varsinais-Suomessa olen kuullut sanonnan "Voi jeere!" tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla en ole… |
647 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997 |
| Olen lukenut jostain, että Suomalainen teatteri veti Työmiehehn vaimo -näytelmän heti kantaesityksen (28.1.1885) jälkeen pois ohjelmistostaan. Mistähän tämä… |
402 |
|
|
|
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä… |
Ask a Librarian