| Mistä löytäisin SANAT Kaisu Pato-ojan Pielisen Balladiin. Haluaisin sanat, jotka voisin suoraan tulostaa. En halua kirjautua mihinkään. Löysin netistä vain… |
258 |
|
|
|
Pielisen balladi l öytyy paristakin runokirjasta. Jyväskylän pääkirjaston hyllystä tällä hetkellä löytyvästä: Runo on vapaa ; radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996). Runo löytyy myös teoksesta Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979). Jälkimmäinen teos löytyy vain Petäjäveden ja Kannonkosken kirjastoista. Näistä teoksista voi siis käydä ottamassa vaikkapa kopiot sanoista. |
| Mistä löytyisi tietoa ajasta, jolloin Kuokkalan kartanossa asutettiin Karjalan evakoita, heidän elämästään ja minne muualle sieltä perheitä siirrettiin tai… |
132 |
|
|
|
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki. |
| Rakastuneessa rammassa Kukkelman sai ällistyksekseen kuulla Neuvostoliiton vainoista. Kirja on painettu 1921. Minulla on käsitys, että hyvin vähän niistä… |
170 |
|
|
|
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun… |
| Milloin E-kirjasto tulee käytettäväksi tietokoneella ja/tai selaimella? |
398 |
|
|
|
E-kirjaston käyttö tietokoneen selaimen kautta on yksi palvelun kysytyimpiä ominaisuuksia. Asia on kehitteillä, ja alustavasti selainkäytön tietokoneilla on luvattu olevan käytettävissä vuoden 2026 puolella. Kehittämisessä kuluu kuitenkin aikansa. Palautetta tästä asiasta tai muita kehittämistoiveita voi antaa E-kirjaston sovelluksen palautelomakkeen kautta.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet |
| Miksi äitienpäivää ei vietetä kansainvälisesti samaan aikaan? |
240 |
|
|
|
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com… |
| Etsin kirjallisuutta/ lähteitä maahanmuuttaneiden opiskelijoiden oppilaanohjaukseen, opinto-ohjaukseen tai uraohjaukseen liittyen. Lähinnä opetuskäyttöön tai… |
111 |
|
|
|
Tässä on joitakin aiheeseen liittyviä teoksia:Heikkinen, Jaana: Spotti: opinto-ohjausta selkokielellä (2022)Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa : opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2005)Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 3, Ohjaustyön välineet (2004)Oma paikka haussa: maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus (2019)Perusopetukseen valmistava opetus: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2010)Pollari, Jorma: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011) Qasim, Salaado: Suuria unelmia: tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa: 20 uratarinaa (2022)Zafar, Afnan: Uusi polku: opas työnhakuun ja työmarkkinoille Suomessa (2024) Löytyy myös peli, jonka yhtenä teemana on urasuunnittelu: KIPINÄ vahvuus- ja tunnekuvakortit… |
| Etsin suomeksi saatavilla olevia fantasiasarjakuvia, joiden tekijät ovat naisia. Onko jossain kattavaa listausta aiheesta? |
88 |
|
|
|
Kattavaa listausta ei löytynyt, mutta ainakin näiltä naispuolisilta sarjakuvataiteilijoilta on julkaistu fantasiasarjakuvaa suomen kielellä: Anne Muhonen, Elli Puukangas, Miila Westin, Tuula Mäkelä, Suvi Sipronen, Mari Luoma, Kore Yamazaki, Sylvia Douyé, Malin Falch, Siiri Viljakka, Wendy Pini, Tiia Salmelin, Hiromu Arakawa, Arina Tanemura, Paula Hihnala ja Aino Louhi. Lisäksi fantasiasarjakuvaa tekevät S. Haltijakäpälä ja Tuisku Hiltunen (mutta en voi varmuudella nimetä heitä naissarjakuvataiteilijoiksi).Listassa on mukana sekä kirjoittajia että kuvittajia. Osa heistä on julkaissut vain vähän ja fantasia on määritelty laajasti. Verkkokirjastossa Keski.finna.fi -sivulla haun voi tehdä asiasanalla fantasiasarjakuvat ja rajaamalla haun… |
| Jostain oikeudenkäynnistä tällä vuosituhannella sanottiin, että edellisen kerran sen tason koviksia nähtiin leivättömän pöydän edessä Nürnbergin… |
137 |
|
|
|
Nürnbergin oikeudenkäyntien tarkoituksena oli saada natsit vastuuseen tekemistään sotarikoksista. Ensimmäinen, ja todennäköisesti tunnetuin, Saksan korkeinta johtoa koskeva sotaoikeudenkäynti alkoi 20.11.1945 Nürnbergin oikeustalolla. Kysyjä tarkoittanee tätä oikeudenkäyntiä. Siinä syytettiin 21 Saksan natsihallinnon huipulla toiminutta henkilöä. Tuomiot langetettiin vuonna 1946. Lähde: Tilinteko menneisyyden kanssa (2016) |
| Kun teksti matkalla noutopaikkaan, niin kauanko se kestää. Keski Finnan alueella? |
191 |
|
|
|
Varatun aineiston kuljetukseen kuluva aika riippuu ensinnäkin siitä, mistä kirjastosta tai kunnasta varattu aineisto on lähtenyt ja mihin kirjastoon/kuntaan se on matkalla. Kuljetuksen kesto on sen lisäksi riippuvainen kuljetusliikkeen ajoaikatauluista. Keski-kirjastoissa kuntien välinen kuljetus kestää keskimäärin 1,5 viikkoa. Kunnan sisällä matka toimipaikasta toiseen kestää muutaman päivän. Arkipyhät tuovat kuljetuksiin viivettä. |
| Takavuosina (70-80 -luvulla) radiossa esitettiin Intimania-ilakka -radiohupailusarjaa. Onko tätä tai muita hupailuja mahdollista saada jostain kuunneltavaksi? |
94 |
|
|
|
Valitettavasti tämän nimisestä radiohupailusta ei löytynyt tietoja. Tunnistaisiko joku tämä palstan lukijoista kyseessä olevan ohjelman? |
| Mistä lähtien Suomessa on ollut enemmistö ministereistä naisia? Paljonko nyt on mies- ja paljonko naisministereitä? |
228 |
|
|
|
Ensimmäiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Tässä vastaus:"Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi: Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)"Nykyisen hallituksen kokoonpano löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: 77. Orpo - Valtioneuvosto. Naisia on kaksitoista, miehiä pääministerin lisäksi kuusi. |
| Mikähän mahtaisi olla sanan 'mokoma' etmologia, mitä kantaa sana on? |
628 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4… |
| Tehtiinkö Finlandia-hymniin ensin suomeksi vai ensin ruotsiksi sanoitus? |
113 |
|
|
|
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia) |
| Löytyykö Kalervo Hämäläisen muottia " Tuntematon sotilas, Olit tuntematon yksi meistä" Tarvitsisin Konneveden res. kuoron ohjelmaan. |
137 |
|
|
|
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus". |
| Mikä oli pellon tieltä Nurmijärvellä kuivatetun Nurmijärven pinta-ala? |
128 |
|
|
|
24. päivä elokuuta 1897 pidettiin katselmus Nurmijärven, jota kutsuttiin myös Kirkkojärveksi, kuivattamiseksi. Katselmuksessa oli havaittu, että itse järven sekä Kylä- ja Luhtajoen varsilla on kaikkiaan 288,5 hehtaaria veden vaivaamaa niittymaata. Tämän tarkempaa tietoa pinta-alasta ei löytynyt.Kuivattaminen saatiin päätökseen v. 1952, jolloin viimeinen rajakivi asetettiin paikoilleen.Lähde: Nurmijärvi-Seura ry:n kotisivut Missä on se Nurmijärvi? – Nurmijärvi-Seura ry |
| Amarisa nimen alkuperä ja selitys mihin nimi viittaa. |
79 |
|
|
|
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa |
| Yrjö Karilaan (vai Karilaksen) Antero Vipusessa on maininta, että kun suomalainen kutsuu "ummikoksi" ja venäläinen "mykäksi" henkilöä, joka ei taida puhujan… |
76 |
|
|
|
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22 |
| Mistä löytyy satu jossa joku päätti rakentaa ihmisen ja sanoi aina välillä " nyt on ihminen valmis " mutta sitten huimasi että aina puuttuu jotain |
95 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Minä vuonna päiväkerhotoiminta on alkanut Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa? Entä maaseurakunnassa? |
83 |
|
|
|
Päiväkerhotyö alkoi virallisesti Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuonna 1966. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä mainitaan tämän tiedon lisäksi myös nuoriso-ohjaaja Helga Pärssisen aloittama ensimmäinen päiväkerho Vanhalla seurakuntatalolla vuonna 1951 (ks. kuva ensimmäisestä päiväkerhosta teoksen sivulla 39).Jyväskylän maaseurakunnan pyhäkoulutoimikunta muutettiin vuonna 1974 lapsityötoimikunnaksi, jonka piiriin kuului myös voimakkaasti kasvava päiväkerhotyö. Päätoiminen lapsityönohjaajan virka perustettiin maaseurakuntaan samana vuonna.Maaseurakunnassa oli vuonna 1970 kaksi päiväkerhoryhmää, vuonna 1972 kahdeksantoista ja vuonna 1975 jo 28. Tämän tarkempaa alkuajankohtaa Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotoiminnalle ei… |
| Onko textiviesti suomalainen keksintö? |
473 |
|
|
|
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021) |