| Mistä tiedän, että ajattelen? |
203 |
|
|
|
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https… |
| Onkohan olemassa alppiniittyjen kasvillisuutta käsittelevää kasvikirjaa, mielellään juuri kasvien tunnistusopasta? |
303 |
|
|
|
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy. |
| Etsin elokuvaa - Juuret - Alex Harvey ..... löytyykö teiltä tai jostain muualta kyseistä elokuvaa ? Se alkuperäinen vanha elokuva. |
1011 |
|
|
|
tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.
|
| Onko Suomessa villimehiläisiä, jotka tekevät hunajaa? Nimenomaan ei villiintyneitä tarhamehiläisiä, vaan "luonnostaan" villinä eläviä lajeja. Ja jos on, onko… |
1528 |
|
|
|
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596 |
| Etsin nuotteja seuraaviin lauluihin: Viel´sua muistan (foxtrot)(Säv. A.Koskimaa, san. K.Mustonen, sov. K.Valkama) esitt. A.Aimo 1942. Paula (Säv. ja san. M… |
170 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä… |
| Mihin ammattiliittoon puutarha-alan ammattilaiset kuuluvat nykyisin? |
1475 |
|
|
|
Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM.
Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla:
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm |
| Ketkä ovat tällä hetkellä suosituimmat ranskalaiskirjailijat Suomessa? |
158 |
|
|
|
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa. |
| Kuinka pitkä oli Simo Salminen? |
979 |
|
|
|
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa. |
| Kiinnostaisi tietää tippua, tipahtaa, tiputtaminen, tipahtaminen sanojen alkuperä. Mistä rakentuvat, mihin pohjautuvat? Myös tipahtaa-tippumisen vertailu… |
261 |
|
|
|
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992). |
| Minkä asteista ihmisen sisällä oleva vesi on? |
226 |
|
|
|
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007. |
| Miten ajatukset vaikuttavat puheääneen? |
225 |
|
|
|
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013 |
| Onko anneli kivelältä tulossa vielä katajamäki sarjaa 2019 ja joku kertoi että on joku ruusumäki uusi sarja tulossa joltain kirjailijalta joka olisi… |
301 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa. |
| Mitä tarkoittaa kasvitieteellinen termi pitkäperäinen? |
299 |
|
|
|
Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä.
Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Monto? |
590 |
|
|
|
Hei!
Sukunimi Monto on sukunimi Montonen muunnos tai rinnakkaisasu, jota on esiintynyt lähinnä Karjalassa. Monto-nimisiä asui myös viime sotien päättyessä Kivennavalla, Jääskessä, Raudussa ja Säkkijärvellä. Vanhastaan nimi on ollut tuttu myös Länsi-Suomessa: Olof Mondoij 1554 Lempäälä Jokipohjassa ja Sigfrid Mondoij 1546 Längelmäen Tiihalassa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000 |
| Kuinka vanha ilmiö on kaukopalvelutoiminta? |
205 |
|
|
|
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa. |
| Osaako kirjastonhoitaja kertoa, mitä tarkoittaa ilmaus mediasensitiivinen? |
343 |
|
|
|
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
|
| Mikä on Tove Janssonin myydyin ja käännetyin teos? |
1647 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja… |
| Olen tehnyt sellaisen havainnon, että monien kauppaketjujen kauppojen kassakoneista kuuluu yleensä aina omanlainen ääni, kun se lukee tuotteiden viivakoodeja… |
347 |
|
|
|
Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä.
Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki.
Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost… |
| Tarvitaanko Celia äänikirjaston aktivoimiseksi varata aika? |
259 |
|
|
|
Celian äänikirjat on tarkoitettu niille, joilla on lukemisen este. Äänikirjoja voi kuunnella joko Celian cd-levyiltä tai Celianet-sivun kautta, www.celianet.fi.
Cd-levyasiakkaan kirjastokorttiin laitetaan neuvontatiskissä merkintä Celia-asiakkuudesta eikä aikaa tarvitse varata asiakaskeskusteluun.
Celianet-asiakkaalle varataan aika Tietopalvelun palvelupisteestä ja asiakaskeskusteluun varataan aikaa noin 20-45 minuuttia. Rekisteröinnin jälkeen varmistetaan, että tunnukset ovat tulleet asiakkaan sähköpostiin. Älylaitteelle haetaan sovelluskaupasta äänikirjojen kuunteluun Pratsam Reader -sovellus ja tutustutaan sen käyttöön. Aikaa varataan tarpeen mukaan opastamiseen. Jyväskylässä pääkirjaston Tietopalvelun puhelinnumero on 014 2664104.… |
| Mistä tulee supliikki? |
3134 |
|
|
|
Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja.
Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880.
Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004. |
Ask a Librarian