| Iskelmä Miljoonan markan pakarat: kuka on säveltäjä, kuka sanoittaja? Onko käännöslaulu, jos on, niin kuka on alkuperäinen sanoittaja? |
1560 |
|
|
|
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951). |
| Minkä merkkiset resorivartiset nilkkurit Riitta Havukaisella on Paratiisi tv- sarjassa? |
327 |
|
|
|
Kyseiset kengät ovat Sanita-merkin "Clogs Boots", tämän tiedon sain sarjan tuotantoyhtiöltä. |
| Numismaattista Listaa euron setelien arvo~arvo ,~Arvossa. maankoodin ja painopaikan mukaan vuoteen 2020 tai 2019? |
204 |
|
|
|
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
|
| Löysin 50 centin kolikon vuodelta 1999. Takana on Suomen Leijona. Miten se on mahdollista jos euro otettiin käyttöön Suomessa vasta 2002? |
3085 |
|
|
|
Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot. |
| Miten voi jatkaa kirjan lainaus aikaa ulkomailla ollessa? |
228 |
|
|
|
Jos kirjaan ei ole varauksia, sen laina-aikaa voi jatkaa netissä Keski-kirjastojen sivulla (www.keskikirjastot.fi) kirjautumalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kirjastoon voi myös soittaa (+358 14 266 4123) tai lähettää sähköpostia kaupunginkirjasto.lainaukset@jyvaskyla.fi. |
| Pinaatti: löytyisikö jostain videoita tai muuta tietoa siitä, miten pinaattisatoa korjataan pellolta ruokateollisuuden käyttöön, minkälaisia koneita käytetään… |
360 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:… |
| Etsisin runoa jossa kuvaltaisiin elämää maatilalla ja/tai elämän eri vaiheista , kuitenkin elämää ylistäen (lapsuus, äitinä oleminen ja mummous). |
169 |
|
|
|
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
|
| Onko Järvenpään kirjastosta mahdollista lainata digitaalista nauhuria kandidaatintutkielman haastattelua varten? |
121 |
|
|
|
Kysyin asiaa Järvenpään kirjastosta ja sieltä vastattiin, ettei heillä ole lainattavaa nauhuria. |
| Miksi Korkeajännitys-sarjakuvissa Saksalaiset sotilaat taistellessaan pääsääntöisesti huutavat että: "Himmel". Onko tähän jokin erityinen syy? |
632 |
|
|
|
Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa
|
| Missä lämpötilassa metaani syttyy palamaan? |
319 |
|
|
|
Työterveyslaitoksen sivustolta löytyvät OVA-ohjeet on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi.
Ohjeista löytyy sekä tiivistelmä metaanin ominaisuuksista https://www.ttl.fi/ova/tmetaani.html että metaanin ominaisuudet tarkemmin https://www.ttl.fi/ova/metaani.html. |
| Kirjoitetaanko lompakonvartija yhteen vai erikseen? Molempia kirjoitusasuja näyttäisi löytyvän kyseisestä sanayhdistelmästä. |
354 |
|
|
|
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,… |
| Ortodoksisen kirkon lausunto alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta |
163 |
|
|
|
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin. |
| Mitkä lehdet kuuluvat Keski-kirjastojen etäluettaviin Emagz-valikoimiin v.2020? Voiko Keski-kirjastoihin hankkia kirjastokortin käymättä paikanpäällä? Mitkä… |
647 |
|
|
|
Tältä sivulta löydätte Keski-kirjastojen tämän vuoden Emagz valikoiman. https://keskikirjastot.emagz.fi/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saadakseen tulee asioida jossakin Keski-kirjastoihin kuuluvassa kirjastossa, ja kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilötodistus.
Kattavaa listaa Suomen kirjastoista, jotka tarjoavat etäluettavia lehtiä ei ole, mutta jokaisen kirjaston nettisivuilta tieto löytyy. Suuret kaupungin ja niiden järjestelmät ovat ainakin mukana. Joissakin kirjastoissa saattaa myös olla Emagz-lehtiä paikanpäällä luettavina ei siis etäkäytettävinä. Lehtikokoelmat vaihtelevat myös kirjastoittain. Tässä esimerkkinä Helsingin kokoelma: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/… |
| Etsin kuvakirjaa jota luin lapsena ehkä vuonna 1998, max. -99. Kirjassa oli maailman mysteereitä, mm. Titanicin uppoaminen, faaraot, pyramidit, muita… |
235 |
|
|
|
Nuortenosastollamme ehdotettiin teosta Young, Caroline: Aaveiden atlas: opaskirja yliluonnolliseen (1997). Siinä mainitaan pyramidit ja faaraot ja Titanic, on vampyyreja, meriaaveita ym. pieniä aavetarinoita ympäri maailman. Kirja on mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
|
| Veekoo Tirrosen kahvipurkki |
291 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä… |
| Mistä mahtaa olla peräisin lause: ” Ei sitä ymmärrä laakson lapset”? |
179 |
|
|
|
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia. |
| Koitan Keski-Suomen Keskikirjastoista löytää Franz Kafkan elämänkertaa, jonka on kirjoittanut Reiner Stach: https://netn.fi/artikkeli/kafkana-olemisen-vaikeus… |
264 |
|
|
|
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995). |
| Oliko josef stalin armenialainen vaikka hänen nimensä viittaa heprealaiseen nimeen+ |
298 |
|
|
|
Hei,
Josef (Iosif) Vissarionovitš Stalin, alkuperäiseltä nimeltään Džugašvili syntyi Gorissa, Georgiassa ent. Gruusia.
lähde: Otavan suuri Ensyklopedia |
| Kuinka suuri osuus Suomessa tuotettavasta naudanlihasta on peräisin lehmistä, joiden maidontuotanto lopetetaan? Lehmähän ei keskimäärin elä kovin vanhaksi… |
261 |
|
|
|
Luonnonvarakeskus kertoo verkkosivuillaan näin: "Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat."
Lähde: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/lihantuotanto/ |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Suni? |
1344 |
|
|
|
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:… |
Ask a Librarian