| Kuinka suuri suhteellinen osuus ruotsia äidinkielenään puhuvista ihmisistä on suomenruotsalaisia? |
204 |
|
|
|
Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.
lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…
|
| Raipparangaistuksien yhteydessä vanhassa oikeudenkäytössä puhutaan aina "parista raippoja". Esim. 15 paria raippoja. Oletan että tämä tarkoittaa 15x2= 30… |
247 |
|
|
|
Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää. |
| Mitä tarkoittaa "ykkösosoitteeton"? Ainakin joskus aiemmin tätä merkintää näki mainoksissa yms. ilmaisjakeluissa. Mistä tuo termi on peräisin? |
145 |
|
|
|
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta. |
| Onko Homer Simpson ihminen? |
286 |
|
|
|
Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus
|
| Tarkoittaako termi peruskoulunopettaja (yhteen kirjoitettuna) vain peruskoulun luokanopettajaa? |
239 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/peruskoulunopettaja?searchMode…
peruskoulunopettaja tarkoittaa sekä peruskoulun luokan- että aineenopettajaa. |
| Onko joku saanut Freudenthal-mitalin useammin kuin kerran? |
224 |
|
|
|
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
|
| Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella? |
1536 |
|
|
|
Ruotsissa kielten nimet kirjoitetaan pienellä.
https://fi.wikibooks.org/wiki/Ruotsin_kieli/Kansalaisuuksia_ja_kieli%C3… |
| Mitä eroa on kielikylvyllä ja kielisuihkulla? |
223 |
|
|
|
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen… |
| Opiskeliko vuonna 1955 syntyneistä suomalaisista valtaosa vähintään yhtä vierasta kieltä? |
397 |
|
|
|
Kansakoulut saivat vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vain oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin.
Vuonna 1955 syntyneet kuuluvat siis vuosikertaan, jonka kouluaikana uudistus tuli voimaan ja vieraiden kielten opiskelusta tuli näin ollen pakollista ja vähitellen yhä yleisempää kaikkialla Suomessa paikkakunnasta riippumatta.
|
| Mikä on vanhin nykyinen itsenäinen valtio? Ruotsi? |
971 |
|
|
|
Kiinaa pidetään vanhimpana, sen syntyhistoria juontaa vuoteen 1523 ekr.
https://www.stat.fi/tup/suomi90/tammikuu.html |
| Mistä on tullut liudennusta tarkoittava sana muljeerata? |
231 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.) |
| Sukulaissuhteista: Ovatko isän ja äidin puolelta olevat serkut mitään sukua toisilleen? Heidän vanhemmilleen on sukuun liittävät nimiä: nato, lanko, käly, kyty… |
608 |
|
|
|
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Miten kirjoitetaan äidinkielellisesti oikein seuraava lause: "Haluatko saada turpaasi niin että hampaita irtoaa?" Siis mihin kohtaan laitetaan pilkut, vai… |
610 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96 |
| Concierto de Aranjuez Paco de Lucian esittämänä |
163 |
|
|
|
Hei,
Joaquin Rodrigon kitarakonsertto Concierto de Aranjuez löytyy kokonaisena Paco de Lucian esittämänä vuonna 1991 julkaistulta äänitteeltä (Philips 510301-2). Cd-levy on saatavilla kaukolainaan Pieksämäen, Varkauden ja Vihdin kirjastoista. Löydät lisätietoja kaukolainaamisesta verkkokirjastosta: Asiakkaan opas | Keski-Finna. |
| Luovutetun Karjalan maataloussiirtoväki sijoitettiin sodan jälkeen niin, että eri kuntien väki tuli Helsingistä ja Jyväskylästä katsoen suunnilleen samaan… |
214 |
|
|
|
Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin.
Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä.
Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004) |
| Jyväskylän yliopistolla ja Vapaa-ajattelijain liitolla on hyvin samantapaiset logot. Kumpi logo oli ensin? |
246 |
|
|
|
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
PAT - Tiedotteet (ateistit.fi) |
| Mikä on numeroni, jolla haen Kaupunginkirjastosta varaamiani teoksia, kiitos? |
179 |
|
|
|
Kun varaamasi teos on noudettavana, sinulle tulee viesti (valintasi mukaan joko tekstiviestinä tai sähköpostina), jossa varauksen noutonumero näkyy. Numero on asiakaskohtainen eli se pysyy aina samana.
Jos sinulla on lisää kysyttävää, olethan yhteydessä Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakaspalveluun p. 014 266 4123 tai chat-neuvontaan verkkosivulla www.keskikirjastot.fi. |
| Mökiltämme varastettiin kauan sitten tavaraa, myös veljeni (oppi)koulun lukukirja, luultavimmin 1950-luvulla painettu; ainakin tuolloin käytettiin koulussa… |
233 |
|
|
|
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
|
| Ovatko Ruotsin kruunusetelit samankokoisia? |
246 |
|
|
|
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm. |
| Voiko olla olemassa joki, joka laskee merestä pois? |
532 |
|
|
|
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290 |