| Miksi tätä teosta ei voi varata? "Olet varaamassa Careless in red / Elizabeth George Ei varattavissa." |
899 |
|
|
|
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan Careless in red tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa. Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin… |
| Löytyisikö Shakespearen A Midsummer Night's Dream kirjana tai verkosta modernilla englannin kielellä, suorasanaisena tai runomuotoisena? En tarkoita Easy… |
1207 |
|
|
|
Project Gutenbergistä löytyy suuri osa klassikoista, myös tämä https://www.gutenberg.org/files/1514/1514-h/1514-h.htm alkuperäisversiona. Nykyenglannille käännettynä se löytyy mm. LitChartista, https://www.litcharts.com/shakescleare/shakespeare-translations/a-midsu…
|
| Voinko Helsingissä missään lukea Valkeakosken sanomia? Kuinka kauan säilytetään vanhoja lehtiä, esimerkiksi viimeviikon maanantain lehteä? Kiitos avusta |
912 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
|
| Löytyisikö äänitettä CD:nä: Henry Eccles, Sonata in G minor for Cello and Piano? |
1713 |
|
|
|
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),… |
| Haluaisin tietää mitä tarkoittavat nimet Hugo, Casper ja Kalevi sekä mistä ovat lähtöisin. |
4841 |
|
|
|
Nimiä on aikaisemminkin kysytty Kysy kirjastonhoitalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Yksittäisesti nimeä on annettu myös muodossa Huuko.
Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja… |
| Olisin tarvinnut Carl Slotte -nimisen henkilön elinvuodet (syntymä- ja kuolinvuosi) koulussa pidettävää esitystä varten. Carl Slottella oli hyvin tunnettu… |
1604 |
|
|
|
Carl Slotte syntyi vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1946. Hänen maalarinliikkeensä Carl Slotte Stuccatur & Måleriaffär urakoi tuomiokirkon maalaus- ja koristelutyön.
Lisätietoja ja kuva koristemaalari ja "stukkatööri" Carl Slottesta löytyy Paula Kivisen teoksesta Tampereen tuomiokirkko (WSOY, 1986, s. 190-191).
|
| Onko ruotsalaista virttä/hengellistä laulua SE VI GÅ UPP TILL JERUSALEM suomennettu? |
1095 |
|
|
|
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
|
| Löytyykö rehellisiä kirjoja jotka kertovat Englannin kuningattarista tai naispuolisista hallitsijoista? |
3043 |
|
|
|
Englannin naispuolisia hallitsijoita ennen vuotta 1900 olivat Jane Grey (heinäkuu 1553), Maria Tudor (Katolilainen, Verinen 1553-1558), Elisabet I (1558-1603), Maria II (aviomiehensä kanssahallitsija 1689-1694), Anna Stuart (1702-1714) ja Viktoria (1837-1901).
Englannin/Ison-Britannian historian yleisesityksistä mainitsen kolme:
Trevelyan, George Macaulay
Englannin historia 1-2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Matkaopas historiaan : Englanti. - Puijo, 1995. (myös uudempia painoksia)
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Englannin historiasta ja sen hallitsijoista voi ammentaa tietoa myös maailmanhistorian yleisesityksistä, helppolukuisimpia lienevät
Grimberg, Carl
Kansojen historia 1-25. - 3. uudistettu laitos. - WSOY,… |
| Saako Kallion kirjastosta pääkaupunkiseudun ulkoilukarttoja? |
570 |
|
|
|
Urheilukartat tulivat tällä viikolla jakoon kirjastoihin, ja niitä löytyy myös Kallion kirjastosta
|
| Löytyykö mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista äänitettä: Morse / kaunis mutta yksin |
139 |
|
|
|
Ei löydy. Levy on omakustanne, ja niitä hankitaan kirjastojen kokoelmiin hyvin harvoin.
Maanalainen levykauppa on yksi osoite, josta levyä kannattaa tiedustella:
http://www.maanalainenlevykauppa.com/epages/Gagar.sf/fi_FI/?ObjectPath=…
|
| Mistä löytäisin lisätietoja HAIMI OY:n tuonnosta eli historiikki / valmistetut mallit ja suunnittelijat. |
2210 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
|
| Miten kannattaa puhdistaa cd- tai dvd-levy sormenjäljista tai jostain tahmeasta kotikonstein? |
15883 |
|
|
|
Cd-levyjä ja DVD-levyjä voi puhdistaa esim. nukkaamattomalla liinalla: Vileda professional, microclean. Tämän mikrokuituliinan voi pestä myös 95 asteessa. Tahmean saa pois kostuttamalla liinaa ja sitten pyyhkimällä. Puhdistusliike on levyn keskiöstä ulkoreunaan suorilla vedoilla,siis mielummin ei pyöritysliike.
|
| Onko harkittu sellaista nettipalvelua, jossa käyttäjä voisi tarkistaa, onko lainannut jonkin kirjan joskus aikaisemmin? |
768 |
|
|
|
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
|
| Voisiko Malmin kirjastoon myös hankkia Tommy Hellstenin uuden kirjan nyt sitä ei voi varata kun on bestseller Uhanalainen ihminen pinnallisesta syvempään… |
797 |
|
|
|
Tommy Hellstenin kirjaa Uhanalainen ihminen on tulossa pääkaupunkiseudun kirjastoihin yhteensä 49 kpl. Kirjat ovat jo kirjastojen hankintaosastoilla, joissa ne luokitetaan, muovitetaan ja laitetaan lainauskuntoon. Kirjastoihin ne tulevat varmaan lähipäivinä, ja varauksen voi jo tehdä kirjasta HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta. Noutopaikaksi voi varata minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastoihin tulee kysyttyjä kirjoja aina useampi kappale ja niistä laitetaan vain osa Bestseller-kokoelmaan, suurin osa jää varattaviksi. Bestseller-kokoelman tarkoitus on, että kirjastossa kävijöille olisi aina jotain uutta kirjaa tarjolla, siksi näitä kappaleita ei voi varata. Bestseller-kokoelmaa täydennetään päivittäin uusilla… |
| Paljonko Googlessa on tällä hetkellä indeksoituja sivuja suunnilleen? Paljonko arvioidaan maailman informaatiosta (tiedosta) löytyvän Googlen indekseistä tällä… |
658 |
|
|
|
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
|
| Haluaisin tietoa Kirsten Larsenista kirjaesitämääni varten. |
1251 |
|
|
|
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, joista kaksi kuuluu Lizzie McGuire-sarjaan:
Ota iisisti, Kate : Sanoma Magazines Finland 2004
Villiä menoa : Sanoma Magazines Finland 2004
sekä Keijut-sarjaan kuuluva saturomaani
Salaperäinen siemen: Sanoma Magazines Finland 2006.
Verkkokirjakauppa Amazonin haulla löytyy lisää: http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw?url=search-alias%3Daps&field-keywo….
Kaikkia kirjoja ei siis ole suomennettu. Joistakin kirjoista löytyy otteita ja arvioita englannin kielellä esim. Googleen kirjan nimen englanniksi sekä sanan review. Lizzie McGuire-kirjasarja perustuu Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan, josta saa tietoa esim. Wikipediasta osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .Kirsten Larsen… |
| Milloin on Ankin nimipäivä? Nimi on väännös ruotsin Agnetasta, mutta nimipäivää ei googlaamalla löydä. Tiedosta hyvin kiitollinen. |
2952 |
|
|
|
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
|
| Millä nimellä löytyy sellainen äänite jossa on eri maiden kansallislaulut? |
1471 |
|
|
|
Helmet-hausta löytyy esimerkiksi seuraavat cd-levyt:
Nationalhymnen : 55 Nationalhymnen
National anthems = Nationalhymnen
Europe into the new millennium : The national anthems of the EU countries in the original languages
World anthems
Music of the world : National anthems
Kaikki kansallislauluja sisältävät äänitteet saat esille Helmet-haulla kansallislaulut. Kohdassa tarkenna hakua, voit jo etukäteen rajata haun vain cd-levyihin.
|
| Tarvitsisin tietoa kirjailija Petri Pykälän elämänvaiheista, teoksista jne. |
6475 |
|
|
|
Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
|
| Mitä nimi Nelli tarkoittaa ja mistä se on peräisin? |
7521 |
|
|
|
Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
|