| Iegor Reznikoffista mitä vain tietoa kaipaisin. HS:n Kuukausiliite on joskus hänestä kirjoittanut laajasti. |
1122 |
|
|
|
HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin… |
| Huczynski, A. & Buchanan, D. (2006) Organizational Behaviour - an introductory Löytyykö em. kirjaa, esim. suomeksi?! |
369 |
|
|
|
Hei!
Huczynskin kirja ‘Organizational Behaviour - an introductory’ ei ole ilmestynyt suomeksi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista englanninkielisen laitoksen 6. painos näyttää tällä hetkellä olevan lainassa, mutta neljättä ja viidettä painosta löytyy hyllystä.
Tarkista tilanne oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin?/Xhuczynski+organizational&searchscope=…
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen kirjasta oheisen linkin kautta. Voit myös soittaa kirjastoon (vaikkapa Pasilaan, puh. 31085001) ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Kirja toimitetaan valitsemaasi kirjaston toimipisteeseen. Varauksen hinta on 50 senttiä.
|
| Tapahtuuko perunan jalostusta siten, että toisesta perunalajikkeesta siirretään siitepölyä toisen perunalajikeen kukkaan ja kukasta kehitttyvässä tomaatissa… |
2790 |
|
|
|
Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan.… |
| Asiakkaani tiedustelee, onko mahdollista lainata Väinö Havaksen lauluja -CD:tä. Onko sitä kirjastossa? Sen on julkaissut SRK. Muistaakseni se on nimeltään… |
760 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymäänne Väinö Havaksen
runoja ja lauluja sisältävää cd-levyä 'Jumalan kalamies'.
Levy löytyy kuitenkin parin maakuntakirjaston kokoelmista ja sen voi
saada kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilauksen voi tehdä joko
netin kautta, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
tai kirjastossa. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Laina toimitetaan
valitsemaanne kirjaston toimipisteeseen.
|
| Heippa! Kysyisin CD- esp. kielistä äänikirjoista. Olisin hyvin kiinnostunut lainaamaan niitä. Kiitos tiedosta! ja hyvää kesää! |
1378 |
|
|
|
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
|
| Kuka on keksinyt verhon nipsun, jota käytetään I- mallisessa verhokiskossa. |
2252 |
|
|
|
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :… |
| Luin aikaa sitten kirjan, jossa ilm. englantilainen ja anglikaaninen pappi(?) kirjoitti sarkastisesti ajatuksiaan uskosta ja elämästä. En millään muista kirjan… |
523 |
|
|
|
Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
|
| Haluaisin tietää mistä nimi Lorens on peräisin ja onko sillä joku tarkoitus? |
379 |
|
|
|
Lorens on muunnelma nimestä Laurentius, joka tarkoitti miestä, joka on kotoisin Laurentumin kaupungista, Rooman läheltä.
Myöhemmin on ajateltu, että nimi olisi johdettu latinan sanasta laureus, laakeripuu, ja tarkoittaisi laakerinlehdillä seppelöityä.
Suomessa Laurentius ja siitä johdettu nimi Lauri olivat hyvin suosittuja jo keskiajalla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
|
| Minun pitäisi saada kaksi kaukolainaa Kymen Ammmattikorkeakoulun kirjastosta omaan kirjastooni. Onko mahdollista lainata oman kirjastoni kautta ja mitä tämä… |
813 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista voit lukea osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaukopalvelumaksu kotimaassa on 4 euroa.
|
| Pidän todella paljon Tomi Kontion runoista. Kertoisin tämän mielelläni runoilijalle itselleenkin, mutta voikohan hänelle lähettää terveisiä esim. kustantajan… |
741 |
|
|
|
Kustantaja lienee paras kanava. Kontion kirjojaan ovat julkaisseet ainakin Tammi (http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/18) ja Teos (http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=6). Sivuilla on palauteosoite, yhteystietoja ja vinkkejä yleisötilaisuuksista, joissa kirjailija mahdollisesti on tavattavissa.
|
| Mitä ovat suomenkielisiltä nimiltään Alexandre Dumas'in kuningatar Margotia käsittelevät kirjat? Englanniksi sarja tunnetaan ilmeisesti nimellä "Valois… |
2019 |
|
|
|
Kyseinen trilogia tunnetaan tosiaankin englanniksi nimellä “Valois Romances” ja se koostuu kolmesta osasta, jotka mainitset. 1. osasta käytetään englanniksi ”Marguerite of Valois”-nimen lisäksi myös nimiä ”Margaret of Navarre” tai ”The massacre of St. Bartholomew’s eve” ja 2. osasta ”Chicot, the Jester”-nimen lisäksi myös nimiä ”Diana of Meridor” tai ”The Lady of Monsoreau”. Ranskaksi trilogian osien nimet ovat ”La Reine Margot”, ”La Dame de Monsoreau” ja ”Les Quarante-Cinq”.
Kaikki kolme trilogian osaa on suomennoksissa jaettu 11 erilliseen teokseen:
La Reine Margot:
1. Pariisin verihäät
2. Kuningatar Margot
(Herttuattaren rakkaus)
3. Velisurmaajat
La Dame de Monsoreau:
4. Méridorin kaunotar
5. Narri ja munkki (1. p. 1931 nimellä… |
| Mikä on loisankeroinen? |
925 |
|
|
|
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H.… |
| Mitä Gustave Flaubertin ja Stendhalin kirjoja on suomennettu ranskan kielestä? |
1231 |
|
|
|
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des… |
| Elokuva Sofian maailma (Ruotsi, Norja, 1999) on ruotsin kielellä. Onko videossa suomenkilelinen tekstitys? |
1380 |
|
|
|
Valitettavasti tässä v. 1999 tehdyssä videossa tekstikin on vain ruotsin kielellä.
|
| Kuinka paljon on pääkaupunkiseudulla lainattu Ensimmäiset ja viimeiset kiusaukset : Ukko-Paavon taival / Pentti Simojoki? |
579 |
|
|
|
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
|
| Olisin kiinostunut meren eläimistä ja kasveista. Lähinnä kuvista ja lyhyistä lajikuvauksista ajatellen snorklausta ja sukeltamista. |
496 |
|
|
|
Jos aiot sukeltaa Itämeressä, on olemassa juuri sellainen kirja, jota ajattelet, nimittäin ”Aaltojen alla: Itämeren vedenalaisen luonnon opas”. Kirjan on julkaissut Like 2004.
Kaukaisemmista meristä en löytänyt suomenkielistä aikuisten kirjaa. Englanninkielisiä kirjoja, joissa kerrotaan eri merien elämistä/kasveista, tottakai on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta löytyi esim. tällaisia kirjoja:
Beth and Shaun Tierney, “Diving the world: a guide to the world’s coral seas”, Footprint 2006
Nick Hanna, “The art of diving and adventure in the underwater world”. Ultimate Sports 2006 (kertoo koralliriutoista)
John Collins, “Cool waters Emerald seas : diving in temperate waters”, Atrium 2006
Marc Spalding, “A guide to the… |
| Tarvitsisin nuotit hengelliseen lastenlauluun "milläs minä pääsisin taivaaseen?". Osaatteko auttaa? |
937 |
|
|
|
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
|
| Miksi sateet tuntuvat aina kulkevan lännestä itään? |
520 |
|
|
|
Maantieteellinen sijainti selittää kyseisen ilmiön:
Suomi sijaitsee maapallon länsivirtausten liikkuvien matalapaineiden alueella, mistä johtuu, että Suomessa tuulee tavallisimmin lounaasta, harvemmin koillisesta tai muista ilmansuunnista.
Sateiden syntyyn vaikuttaa Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla kohdassa, jossa lännessä on suuri valtameri (Atlantti) ja idässä suuri manner (Euraasia).
Atlantin yläpuolella, Golf-virran tietämillä, kohtaavat arktisten seutujen kylmät ja eteläisten seutujen lämpimät ilmamassat. Kun ne kohtaavat sopivassa yläilmakehän virtauksessa, syntyvät useimmat Suomen yli kulkevat, sadetta tuovat matalapaineet. Atlantti puolestaan takaa sen, että kosteutta riittää.
Hyvää luettavaa aiheesta:
Paasonen, Seija:… |
| Miten etsitään aineistoa maakuntakirjastoista? |
295 |
|
|
|
Sinun kannattaa lähteä liikkeelle Frank-monihaun etsivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/, josta löydät
maakuntakirjastot-linkin. Maakuntakirjastojen listasta voit valita,
kohdistatko haun yhteen, useampaan (valitse haluamasi kirjastot control-näppäintä pohjassa pitäen) vai kaikkiin (listan ensimmäinen vaihtoehto Kaikki) maakuntakirjastoihin.
Kirjastoluettelon vieressä ovat hakuohjeet, mikäli niitä tarvitaan.
Jos löydät jonkun maakuntakirjaston kokoelmista teoksen, jonka haluaisit lainata Helsinkiin, sinun on tehtävä kirjasta kaukopalvelutilaus. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
|
| Onkp Wallace Stevensin runoa "Notes Toward a Supreme Fiction" suomennettu? |
670 |
|
|
|
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
|
Ask a Librarian