| Etsin englanninkielistä lastenkirjallisuutta lapsilleni. Missä Helsingin kirjastossa olisi parhaat valikoimat sellaista? Esikoinen on 8-vuotias ja lukee itse… |
1002 |
|
|
|
Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta.
Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
|
| Haluaisin tietoa nopeasti Annika Thorin elämästä ja perheestä kun teen hänestä esitelmää ja en löydä hänen perheestään mitään tietoa vaikka hän on vielä elossa… |
1034 |
|
|
|
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
|
| Mistä saisi tietää, onko Mäntsälän kunnan pienviljelijät tässä osassa? Kirja on Pasilan kirjavarastossa eikä sitä lainata. Teoksen nimi SUOMEN PIENVILJELIJÄT 1… |
576 |
|
|
|
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
|
| Onko Rion julistusta suomennettu virallisesti? |
2022 |
|
|
|
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
|
| Olen yrittänyt löytää tarpeeksi kattavaa ja hyvää tietokirjaa skandinaavisesta muinaishistoriasta ei vaan tunnu olevan tällaisia paljoa. Enemmän antropologista… |
891 |
|
|
|
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
|
| Onko Raul Roineen Suomalaisia satuja käännetty ruotsiksi ja mistähän löytyisi, kuka kääntänyt? Se missä "esitetään" arvoitus kuten "Kuningas näkee harvoin… |
1562 |
|
|
|
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
|
| Etsin satua jonka nimen taidan muistaa väärin, koska en löydä sitä sillä nimellä. Nimi jonka muistan on Jääkuningatar. Siitä tehtiin Suomessa elokuva jo joskus… |
3419 |
|
|
|
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar.
Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle.
Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila.
http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin
Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova.
http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin
Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus… |
| Kysyin tätä jo kerran, mutta saamani vastaus ei ollut vastaus kysymykseeni vaan jukka-sanan taivutusmuodot (ks. "vastaus" alimmaisena). usi yritys siis:… |
1375 |
|
|
|
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä.
Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia… |
| Kuulin radiosta Glinkan säveltämän Puskinin venäjänkielisen runon. Sen lauloi Petteri Salomaa Ilmo Rannan säveltämänä. Runon nimi on ohjelmatiedoissa suomeksi … |
3970 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
|
| Olen töissä pienessä kirjastossa, jossa jotkut asiakkaat ovat tottuneet lainaamaan kirjat ajokortilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella. Käytännössä he… |
1522 |
|
|
|
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä… |
| Kauanko kestää "Yrkesinstitutet Prakticumissa" tietyn linjan opiskeleminen? (Esim. hotelli, ravintola ja matkailulinja)? |
950 |
|
|
|
Opiskelu Yrkesinstitutet Prakticumissa on kolmivuotista kaikilla linjoilla.
http://www.prakticum.fi/suomeksi
http://www.prakticum.fi/
Lisäksi oppilaitoksessa voi opiskella aikuiskulutuslinjalla. Siellä koulutusten kesto vaihtelee.
|
| Olisin mielelläni katsonut videolta (DVD) venäläisen Aleksadr Rogozhkinin elokuvan, Kansallisen metsästyksen erikoisuuksia. En ole löytänyt sitä kirjastostani… |
3226 |
|
|
|
Aleksandr Rogozhkinin 1995 ohjaamasta elokuvasta "Osobennosti natsionalnoi ohoty" on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista. Koska tallenne ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Tallenteessa on englanninkielinen tekstitys ja se löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-luettelosta venäjänkielisellä nimellään. Alla olevista linkeistä HelMet-luetteloon näet tallenteen julkaisutiedot.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://elonet.fi/title/ekiwrz/
|
| Onko tietoa, mistä sukunimi Hassi on lähtöisin? Onko suomalaista alkuperää vai mahdollisesti ulkomailta kulkeutunut? |
2996 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Hassi” ja muut vastaavat muunnelmat (”Hassinen”, ”Hasso”, ”Hesse” jne.) ovat saksalaista alkuperää ja pohjautunevat nimitykseen ”der Hessen” eli ’hesseniläinen’. Toinen vaihtoehto on etunimen ”Harald” tai muun etunimen muunnos. Nimi on joka tapauksessa Suomessa jo vanha, sillä varhaisimmat kirjalliset maininnat ovat jo 1400-luvulta: Euran Oloff Hasse vuodelta 1441 ja Tyrvään Laurens hassi vuodelta 1472. Noin vanhoina aikoina kirjoitusasussa oli horjuvuutta, joten sama nimi on saatettu kirjoittaa useillakin eri tavoilla.
Nimen kulkeutumisesta Suomeen ei ole varmaa tietoa, ja se onkin saattanut kulkeutua useita eri reittejä. Ainakin Tallinnassa ja… |
| Muistolauseita tai runoja tärkeitä asioita, luonto, eläimet Kuvaavia asioita, oman tien kulkija, teki mitä halusi Äiti, lapsi, sisar Kuolinilmoitus… |
7378 |
|
|
|
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
|
| Tiedätkö romaaneja, jotka voisi tulkita "traumafiktioksi"? Haluaisin tutkia aihetta gradussani, eli miten kirjailija purkaa kokemansa/jonkun toisen kokeman… |
1633 |
|
|
|
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset… |
| Terve, Olen 25-vuotias mies, painoa 76 kg ja pituutta 184 cm, kuntoni on tyydyttävä. Olen kesästä lähtien harrastanut liikuntaa seuraavasti: kierrän 1-2 kertaa… |
1576 |
|
|
|
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
|
| Etsin runoa, joka on ilmeisesti jossain koulun vanhassa ala-asteen lukukirjassa, ja jota tarvitsisin. Runo kaiketi alkaa seuraavilla sanoilla: Syksyn lehdet… |
1921 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan Lauri Parviaisen säveltämä lastenlaulu ”Metsästysretki”. Se on julkaistu laulukirjassa ”Pienten lauluja” (WSOY, 1958; useita uudempiakin painoksia).
|
| Periaatteessa kysymyksenasetteluni on yksinkertainen ja hyvin käytännöllinen, mutta en tiedä miten saisin kohtuullisella työllä vastaus kysymykseeni Helmet… |
949 |
|
|
|
Kohtuullisella työllä saat vastauksen, kun kirjoitat hakukenttään "kivi seitsemän veljestä" (ilman lainausmerkkejä!), valitset pudotusvalikoista aineistolajiksi kirjan ja kirjastoksi Rikhardinkadun ja napsautat painiketta Hae. HelMetissä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta rajata hakua jossakin kirjastossa hyllyssä olevaan aineistoon, joten kunkin painoksen saatavuustiedot täytyy tarkastaa erikseen.
Näyttää siltä, että Seitsemän veljestä löytyy tällä hetkellä Rikhardinkadun hyllystä, mutta varmuuden asiaan saat yksinkertaisesti soittamalla sinne ja kysymällä asiaa. Rikhardinkadun kirjaston puhelinnumero on 09 310 85013.
|
| Kirjastonhoitaja ihmettelee: Olen pohtinut, ja laiskasti hakenut, seuraavasta asiasta tietoa. Suihkulähteitä on ollut jo iät ajat. Miten ne toimivat ennen… |
1099 |
|
|
|
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä… |
| Perunkirjoitusmallit ovat hyvät ja selkeät. Mutta jos perunkirjaa tekeekin lesken kuoltua; siis jälkeenjäävän puolison perunkirja, pitääkin kirjata ylös myös… |
7829 |
|
|
|
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
|
Ask a Librarian