| Montako arabiankielistä kirjaa teillä on? |
1930 |
|
|
|
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy… |
| Miten uusin netissä kirjan lainan? |
3483 |
|
|
|
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi. Tarvitset uusimiseen kirjastokorttisi numeron ja korttiin liittyvän nelinumeroisen pin-koodin. Klikkaa pääsivun oikeassa yläreunassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Esiin avautuu kirjautumissivu, johon täytyy laittaa kirjastokortin numero ja pin-koodi ja klikata sitten ”jatka”.
Seuraavaksi aukeavan sivun alareunassa löytyy lista lainoistasi. Laita vain rasti niiden lainojen kohdalle, jotka haluat uusia, ja klikkaa aivan sivun alareunasta kohtaa ”Uusi merkityt lainat”. Seuraavalta sivulta uusinta täytyy vielä vahvistaa klikkaamalla ”Kyllä”. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainasi, sinun ei tarvitse… |
| Löytyykö Annukka Aarnion kirjaa Solumineraalit mistään Suomen kirjastosta? |
1716 |
|
|
|
Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
|
| Lainasin kirjan jonka viimeinen lainauspäivä on 4.10.2011, voinko palauttaa kirjan 4.10 aamulla? |
1624 |
|
|
|
Kyllä. HelMet-kirjastojen kirjan voi palauttaa eräpäivänä mihin aikaan tahansa palautusautomaattiin tai tiskille, kunhan kirjasto vain on vielä auki. Sen sijaan jos sen palauttaa eräpäivää seuraavana päivänä, kirjasta kertyy jo myöhästymismaksua 20 senttiä. Mikäli kirjasto on kiinni ja kirjoja palautetaan sen mahdollisesta palautusluukusta, niiden palautuspäiväksi katsotaan vasta seuraava aukiolopäivä. Näin ollen eräpäivänä palautusluukusta sulkemisajan jälkeen pudotetut kirjat ovat myöhässä.
|
| Pitäisikö aikuiset maksaa jos varaa jonkun kirjan ja sitä tuodaan toiseen kirjastoon? |
1079 |
|
|
|
Jos aikuinen varaa kirjan, siitä menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan varauksen hakemisen yhteydessä. Lastenkirjoista ei kuitenkaan tarvitse maksaa varausmaksua, vaikka varaaja olisi aikuinen. Alle 18-vuotiaan varauksista ei mene maksua. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Kirjoja voi varata myös soittamalla kirjastoon. Jos kirjan hakee siitä kirjastosta, johon soittaa, varaaminen ei maksa mitään.
|
| Milloin yleisissä kirjastoissa Suomessa on otettu käyttöö kirjojen kymmenluokitusjärjestelmä? Entä tieteellisissä kirjastoissa? (Kirjakaupoissa se hyväksyttiin… |
881 |
|
|
|
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat… |
| Yritin saada palvelusta uutta pin-koodia, koska vanha on unohtunut. Kortin numeron palvelu hyväksyi mutta pin-koodin saamiseksi olisi pitänyt ilmoittaa… |
1198 |
|
|
|
Uuden pin-koodin saa pyydettyä osoitteesta https://www.helmet.fi/pinreset~S9*fin. Se edellyttää kuitenkin, että kirjaston asiakastiedoissa on jo valmiiksi laitettuna sähköpostiosoite. Sitä ei voi tietoturvasyistä lisätä järjestelmään vain kirjastokortin numeron ilmoittamalla. Muutenhan kirjastokortin haltuunsa saanut sivullinen voisi liittää korttiin oman sähköpostinsa, vaihtaa pin-koodin ja päästä käsiksi asiakastietoihin.
Sähköpostiosoitteen voi pyytää lisäämään ja pin-koodin vaihtamaan kirjastossa esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
|
| Olisin tiedustellut, löytyykö Helsingin keskustan kirjastoista tai Pasilasta edullista tilaa (ilmainen tai edullinen tuntihinta) kurssitoiminnan järjestämistä… |
4331 |
|
|
|
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot… |
| Miten kaiuttimen bassoelementti tuottaa matalia ääniä? Miksi jotkut kaiuttimet matalempia ääniä kun muut? |
1426 |
|
|
|
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia.… |
| Pitäisi varmistaa, onko tämä aforismi Dag Hammarskjöldin: Älä mittaa vuoren korkeutta ennen kuin olet sen huipulla ja näet, miten matala se on. Pikahaku… |
1635 |
|
|
|
Käytettävissäni olleista sitaattisanakirjoista en lausetta onnistunut löytämään eikä Hammarskjöldin omia teoksia myöskään juuri nyt ollut paikalla, mutta ainakin oheisten sitaattihakemistojen mukaan se on peräisin Hammarskjöldiltä:
http://thinkexist.com/quotation/never_measure_the_height_of_a_mountain_…
http://www.quoteland.com/author/Dag-Hammarskjold-Quotes/755/
http://www.1-famous-quotes.com/quote/23739
http://www.goodreads.com/quotes/show/335147
http://www.quotesdaddy.com/quote/208733/Dag+Hammarskjold/never-measure-…
Pitäisin siis tätä tietoa varsin varmana.
|
| Mikä kirja on kautta aikojen suosituin lainaustilastojen kannalta katsottuna? 1. suomalainen kaunokirjallisuus 2. käännetty kaunokirjallisuus 3. dekkarit |
5410 |
|
|
|
Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…… |
| - kysymys: miten usein ja tarkkaan pesette ja putsaatte asiakakäytössä olevien koneiden 'näppäimistöjen ja hiirten' koskettimet!? Yms.- Olisi ehkä… |
1038 |
|
|
|
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
|
| Noin vuosi (?) sitten ministeriön seminaarissa julkaistiin tutkimus vapaa-ajan käytöstä. Sähköisen median ja kännykän käyttö lisääntynyt, sen sijaan kavereiden… |
857 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
|
| Mikä on teksityypin ja tekstilajin ero? Miten määritellään termi media? |
13180 |
|
|
|
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,… |
| Kirjastonhoitaja, Löytyisiköhän kaunokirjallisuuden tai runouden puolelta jotain teosta, joka käsittelisi yhtenä teemanaan vaatteiden/pukeutumisen merkitystä? |
694 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
|
| Milloin on ensimmäistä kertaa Suomessa annettu etunimi Sisko (kuinka vanha nimi?) |
503 |
|
|
|
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record… |
| Miten eri uskonnoissa suhtaudutaan abortin tekoon ? |
35201 |
|
|
|
Kysymyksesi on hyvin laaja ja monisyinen, koska uskontoja on paljon ja niiden sisällä on suuri määrä eri suuntauksia.
Yleisesti ottaen uskonnot kieltävät tappamisen ja väkivallan. Tämän takia ne useimmiten suhtautuvat aborttiin kielteisesti.
Eri uskontojen tarkempi suhtautuminen aborttiin kuitenkin vaihtelee ja myös saman uskontokunnan eri suuntausten välillä saattaa olla eroja. Esimerkkinä tästä ovat kristinuskon eri kirkkokunnat. Katolisen ja ortodoksisen kirkon kanta aborttiin on kieltävä, kun taas luterilaisella kirkolla ei ole yhtä selkeää kantaa. Ehdottomaan aborttikieltoon katolinen kirkko hyväksyy kaksi poikkeusta: kohdun ulkopuolisen raskauden ja kohtusyövän. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole ottanut… |
| Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää onko mahdollista kerätä itselleen koko elämänsä sairaskertomukset joko yhdestä keskitetystä paikasta tai yksittäisistä… |
1277 |
|
|
|
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
|
| Kirjastokortin numero? |
7746 |
|
|
|
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
|
| Mitä kolvaimen sisällä tapahtuu kun se laitetaan pistorasiaan? |
819 |
|
|
|
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
|
Ask a Librarian