| Miten saa Ruotsissa ilmestyneen kirjan Suomen kirjastoihin? |
885 |
|
|
|
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
|
| Kuluttajavirasto ylläpitää rekisteriä Suomessa toimivista valmismatkaliikkeistä. Matkanjärjestäjien ja ulkomaisten matkanjärjestäjien välittäjien on annettava… |
1102 |
|
|
|
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kuluttajavirastoon. Kuluttajaoikeusneuvoja on tavattavissa ma - pe klo 9 - 15.00 puhelimessa 071 873 1901. Voit lähettää asiasi myös sähköisesti kuluttaneuvonnan käsittelyyn.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
|
| Sukunimeni on muuttunut. Pitääkö tieto ilmoittaa henkilökohtaisesti kirjastoon, vai voinko soittaa jonnekin? Tarvitsenko myös uuden kirjastokortin? Maksaako… |
1478 |
|
|
|
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
|
| Elokuussa 2012 tulee julkaistavaksi kirja Taavi Soininvaara, Valkoinen kääpiö. Voiko tästä tehdä varausta etukäteen? |
692 |
|
|
|
Kirjaa ei valitettavasti voi vielä varata. Kun kyseisen kirjan tiedot näkyvät HelMet-palvelussa, voit tehdä itsellesi varauksen.
|
| Haluaisin löytää nimet ja mahdollisesti myös sanat kahteen lastenlauluun. Toisesta lastenlaulusta en muista muuta kuin että se kertoo nukesta, joka on hylätty,… |
4476 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:… |
| Haluaisin tekstin runoon, joka alkaa sanoin: "Ukki on luvannut viedä Mirjaa lukemaan suurta luonnonkirjaa". Olen lausunut sen kevätjuhlassa joskus vuoden 1945… |
1788 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
|
| Mitä tarkoittaa "Lukitus" varauslistassa? |
956 |
|
|
|
Varauksen lukitusta voi käyttää silloin, kun haluaa estää varattua aineistoa saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana.
Lukitus laitetaan päälle näin:
merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
|
| Jostakin olen saanut käsityksen, että Platonilla on sellainen käsite kuin "peto ihmisessä". En löytänyt Valtiosta (sielun kolmijako) suoranaisesti mainintaa … |
762 |
|
|
|
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden… |
| Etsin suomenkielisiä kirjoja Jugoslavian hajoamissodista. Kaikki kiinnostaa: niin fakta kuin kaunokirjallisuuskin. Mistä näitä löydän? |
2239 |
|
|
|
Kaunokirjallisuutta ja muistelmia:
Filipovic, Zlata: Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa (WSOY 1994)
Laine, Jere: Pako. Suomalaisen YK-miehen ja serbitytön uskomaton tarina (Books on Demand 2011)
Heikura, Jouko: Mustien vuorten varjossa (Gummerus 2011)
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa (Atena 2003)
Saarijärvi, Aulis: Milosevicin sotapojat : sotaromaani 1990-luvulta (Myllylahti 2002)
Lensu, Terttu: Marijan hiljainen sota (WSOY 2000)
Moconesi, Luca: Mostarin tien liftarit : suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa (WSOY 1997)
Tietokirjallisuutta:
Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like Suomen rauhanpuolustajat 2007)
Tochman, Wojciech: Kuin olisit kiveä syönyt (Like Suomen rauhanpuolustajat 2005)… |
| Pitäis kirja uusia nyt en ymmärrä miten. |
1152 |
|
|
|
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
|
| Etsin sirkusaiheisia runoja, lapsille soveltuvia sellaisia. Mistä kirjoista (pääkaupunkiseudun kirjastoista) löytäisin näitä? |
9825 |
|
|
|
Kokonainen sirkusrunokirja on Kirsi Kunnaksen Sirkusjuttuja. Tivoliaiheisia runoja löytyy Tittamari Marttisen kirjasta Tivoli Tähtisade: runoja ja loruja (kuvittanut Rosa Liksom). Yksittäisiä sirkus- tai tivolirunoja ovat mm. alla mainitut (suluissa runoilijan ja runokirjan nimi):
- Seikkailu sirkuksessa (Jukka Virtanen, Satujunalla)
- Kummituslinna (Eppu Nuotio, Matkalla tullaan suuremmiksi)
- Sinisen kärpäsen sirkus (Reetta Niemelä, Sinisen kärpäsen sirkus)
- Sirkus (Maria Peura, Tammen kultainen lastenrunokirja)
- Herra Pii Poo (Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu)
- Pihalle laitetaan sirkus (Jarkko Laine, Suomen lasten runotar)
- Into Kiemura, taikuri (Jukka Itkonen, Leikkihaitari)
- Karuselli (Kaarina Helakisa, Posetiivi)
Kaikki kirjat… |
| Ruokaallergiat kielletyt aineet |
879 |
|
|
|
Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
|
| Onko mahdollista digitalisoida vanhoja mustavalkoisia negatiivifilmejä? |
1232 |
|
|
|
Vanhat negatiivit voi muuttaa digitaaliseen muotoon. Voit digitoida negatiivisi itse esimerkiksi Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Siellä on asiakkaiden käytössä neljä multimedialaitetta, joissa on negatiivien digitointiin sopivat skannerit. Kohtaamispaikan neuvontanumerosta (09) 310 85900 saat lisää tietoa digitoinnista, sekä voit varata ajan laitteelle. Voit varata ajan myös ajanvarausjärjestelmän kautta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kohtaamispaikan yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät seuraavalta sivustolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/esittely/
Negatiivien digitalisointi on mahdollista myös joissakin valokuvausliikkeissä sekä digitalisointipalveluja tarjoavissa yrityksissä.
http://digitointi.… |
| Mistä saisin päivitetyn listan suomeksi käännetyistä afrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta? Kuinka monta eri käännettyä teosta on nyt (esim verrattuna… |
1103 |
|
|
|
Valmista luetteloa afrikkalaisten romaanien uusista suomennoksista en löytänyt. Mutta selailin Helmet-kirjastojen tietokantaa ja poimin sieltä afrikkalaisten kirjailijoiden romaanit ja novellit. (Afrikassa syntyneitä mutta kokonaan muualle muuttaneita kirjailijoita en ottanut mukaan). Sain tulokseksi alla olevan täydennyksen vuoden 2003 listaan. Uskoisin, että listani on edustava, vaikka se ei olisikaan täydellinen.
Kuten näkyy, afrikkalaisten kirjailijoiden teoksia käännetään niukasti. Toisaalta on ilmestynyt kirjoja, joista on tullut todellisia bestsellereitä (Purppuranpunainen hibiskus, Yacoubian-talon tarinat).
Adichie, Chimamanda Ngozi: Huominen on liian kaukana, 2011
Aswani, Alaa al- : Chicagolaisittain, 2011
Coetzee, J. M.: Kesä :… |
| Asiakkaamme haluaisi tietää seuraavaa: Eija Vilpas on näytellyt jossakin komediasarjassa, jossa kaksi naista asuu yhdessä. Jossakin osassa joku opetti… |
1581 |
|
|
|
Kyseessä on mitä todennäköisimmin komediasarja Hynttyyt yhteen, jota esitettiin MTV3:lla v. 1991-95. Pääosissa olivat Eija Vilpas (Vappu) ja Hannele Lauri (Virpi). Wikipediasta löytyy sarjaa käsittelevä laaja artikkeli juonikuvioineen. Toisella kaudella eli keväällä 1993 Vappu palkkaa vasta perustamaansa ravintolaan vietnamilaisen miehen tarjoilijaksi (ja myös majoittaa tätä luonaan) – olisikohan se hän, jota on perehdytetty karjalanpiirakan leipomisen saloihin? Näin tarkkoja tietoja juoniselostuksesta ei löytynyt eikä jakson numerokaan siitä selviä. Sarja on kuitenkin julkaistu DVD:inä, joten niitä katsomalla asia selviäisi. Kyseinen jakso sisältyy joko ensimmäiseen tai toiseen DVD:hen: Hynttyyt yhteen – Uus elämä (v.1991-93) tai Hynttyyt… |
| Näin yle-avointen-ovien päivänä tuli kysymys mieleeni, mikä on yleisradion vaikutus 1920 luvulta lähtien koko Suomen kansan yhdistymiseen. Löysin kirjan… |
1020 |
|
|
|
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
|
| Mitä sukunimi Pärssinen tarkoittaa? |
2079 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne… |
| Mitä tarkoittaa "lukitus". Se on ruksattava laatikko esim. varausten jälkeen? Kiitos! |
1057 |
|
|
|
Lukitus on HelMetin uusi toiminta, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/+&030512.
|
| Kuinka paljon on nykyrahassa 1 markka 15 penniä vuodelta 1905? |
1093 |
|
|
|
Rahamuseon laskurin
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
mukaan 4,61 euroa.
Saman lähteen mukaan v. 1905
sahatyömiehen tuntipalkka oli 0,32 mk
kilo voita maksoi 1,03 mk
toisen luokan junalippu Helsinki-Hämeenlinna 6,20 mk
|
| Mikä laulu? Vain pätkän sanoista muistan, (tuulonen hiljaa käy aromaata se huokailee se kuiskailee)? |
381 |
|
|
|
Laulun nimi on Katja ja löytyy Henry Theelin Kyyneleitä-levyltä.
|
Ask a Librarian