| Onkohan Helsingin Merihakaan tullut jo kulttuurisauna, en ole löytänyt netistä tietoa, sen piti jo valmistua. |
1501 |
|
|
|
Saimme Merihaka-seurasta tiedon, että työ on edelleen kesken. Seuralla ei ole valmistumispäivä tiedossa.
|
| Onko kokoelmissanne kirjaa Suomen romanien historia? Ilmestyi ilmeisesti syksyllä 2012. |
672 |
|
|
|
Siuntion kirjastossa kirjaa ei ole, mutta Hangon ja Tammisaaren kirjastoissa on. Voit tehdä varauksen Lukas-kirjastojen aineistoluettelon kautta:
http://search.lukas.ekenas.fi/lukas/opac/default.aspx
|
| Timo Karhuniemi on kirjoittanut kirjan Meidän koulu jyllää (Karisto 1952). Onko tekijän nimi oikea vai salanimi? Onko tekijä elossa ja voiko yhteystietoja… |
629 |
|
|
|
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
|
| Haluaisin löytää runon, joka alkaa "Pakkanen se piukkui, paukkui". Runon nimen oletin olevan "Pikku Jukan jouluyö". Mutta googlaamalla löytyi tällainen… |
2035 |
|
|
|
Kyseessä on tosiaankin Larin Kyöstin runo "Myllypojan seikkailut jouluyönä" vuodelta 1922 ja se löytyy esimerkiksi runoantologiasta "Lapsuuden joulu : Kauneimmat joulun runot ja laulut" (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979).
|
| Miten kuuluvat suomenkieliset käännökset Shakespearen Kesäyön unesta/unelmasta kohdista näytös 3, kohtaus 1 ("The woosel cock so black of hue " - "The plain… |
2282 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005).
Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin:
Pulma.
[---]
(Laulaa). Ja rastas raudankarvainen
Ja keltanoukka sirkku,
Ja riemullinen leivonen
Ja peukaloinen virkku.
Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään?
Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo,
Ja käki kukkuvainen,
Jok´ avioille kuoppaa luo,
Ja sitten… |
| Mistä saisi sanat ja nuotit tähän lauluun? Ystäväni on nykyään vaikeasti vammainen ja hän haluaisi esittää taas tämän itselleen tärkeän laulun yli… |
3270 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
|
| Saksalainen Konrad Most toimi Suomessa koira-asioiden neuvonantajana 1919-1937. Hänen vuoden 1910 koirankouluttusoppaan, "Leitfaden zur Abrichtung des Polizei-… |
1053 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain… |
| Kaipaan suomalaisia sanoja Franz Schubertin lauluun Forelli, jota 1970 laulettiin koulun laulukirjasta alkaen näin :"Jo virta kirkas hohti, kun taimen iloinen… |
3595 |
|
|
|
Eila Kivikkahon suomentamat sanat Franz Schubertin lauluun Forelli löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 2. Kivikkahon suomennos löytyy myös mm. teoksesta "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (toimi. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Kivikkahon suomennos alkaa siis juuri näin: "Jo virta kirkas hohti...".
Laulun on suomentanut myös Kyllikki Solanterä. Hänen suomentamansa sanat löytyvät teoksista ”Ikivihreät laulut” (toim. Urpo Jokinen, Otava, 1981), ”109 kitaralaulua” (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer, 1974) ja ”Sata kuuluisaa yksinlaulua : keskiäänelle pianosäestyksin. II vihko” (toim. Kyllikki Solanterä, WSOY, 1984).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://finna.fi… |
| Olen jättämässä graduni lopputarkistukseen ja tarvitsisin lähdeluettelooni: Sininen kirja 4. 1929 -lehdestä Ernst Nevanlinnan artikkelin nimen. Sitä ei… |
696 |
|
|
|
Artikkelin nimi on "N. s. amerikkalaistuminen", ja se on siis vuoden 1929 Sininen kirja - lehdessä, huhtikuun numerossa, s. 9-12.
|
| Heips luin 70-luvulla pienen kirjasen ulkohuussin rakentamisesta, kirjan kirjoittaja oli syventynyt hyvin tarkoin huussin syvimpään olemukseen, ja oli mitä… |
839 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Charles Salen pikku kirja nimeltä "Mestarismies eli pieni tarina siitä miten erikoistuminen tekee ihmisen tyytyväiseksi ja onnelliseksi". Alkuteos "The Specialist", suomennos Ville Repo.
|
| Onko teillä siellä kirjastossa mahdollisuus kopioida vanhalta "korpulta" valokuvia muistiitikulle? Jos on, miten toimin? |
1000 |
|
|
|
Janakkalan pääkirjastossa on vielä pari tietokonetta, joissa on levyasema "korpulle". Ota yhteyttä kirjastoon ajan varaamista varten:
http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…
|
| Minä vuonna Peter Hodgkinson sävelsi laulun Tiger Shark, meillä Tiikerihain nimellä tunnettu? Olen ymmärtänyt, että se oli erityisen suosittu Helsingin… |
3938 |
|
|
|
Tiikerihaina tunnettu sävelmä on alun perin kansansävelmä, jonka Peter Hodginson on mukaellut akustiselle kitaralle. Ensimmäinen levytetty versio on vuodelta 1935. Suomessa Tiikerihai tuli tunnetuksi 1955 Juha Eirton laulamana. Mahdollisesti se on olympiakesänä soinut meillä englanniksi laulettuna tai orkesteriversiona.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
http://www.google.com/search?q=tiger+shark+first+recorded+hodginson&rls…
Juha Eirron esittämä Tiikerihai oli Suomessa 1950-luvun hiteistä kolmannella sijalla .
http://mielenravintoa.com/shop/product_info.php?products_id=362&osCsid=…
"Olympiakesän ihmeet ja pummilla matkustaminen avoratikassa vuonna 1952" -sivustolta löytyy maininta… |
| Mustan lapsuudestani, ehkä 1940-luvun loppupuolella tai 1950-luvun alussa, kun pyysin äitiäni aina yhä uudestaan ja uudestaan lukemaan minulle lastensatua… |
1363 |
|
|
|
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mikä on huithapeli-sanan alkuperä? |
8011 |
|
|
|
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
|
| Tarvitsen gradua varten taustatietoa venäläisistä lastenkirjallisuuden kääntäjistä. Graduni liittyy Viiru ja Pesonen -sarjan ruotsi-venäjä käännöksiin… |
1038 |
|
|
|
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read.… |
| Miksiköhän Darth Bane: Rule of two-kirja ei ole vieläkään saatavilla, varasin sen aikoja sitten ja eräpäivä oli jo 14.1, eikö kyseinen henkilö ole vieläkään… |
728 |
|
|
|
Olet näköjään tehnyt varauksen 15.1.
HelMet-verkkokirjastossa sillä näkyy edelleen eräpäivä 14.1.13. Aina, kun teoksen kohdalla on näkyvissä eräpäivä, se tarkoittaa, että teos on lainassa. Edellinen lainaaja ei siis ole palauttanut tätä teosta ajoissa. Koska kyseessä on HelMet-kirjastojen ainoa kappale, ei valitettavasti auta muu kuin odottaa, tai jos kirjalla on kiire, yrittää hankkia se jostakin muualta.
|
| Löytyykö Itä-Pasilan kirjastosta seuraavia kirjoja lainattavaksi: 1) The Quest for Value by G. Bennett Stewart, III > Stern Stewart Company. A guide for Senior… |
585 |
|
|
|
Etsimiäsi kirjoja (mitään painosta niistä) ei valitettavasti löydy minkään HelMet-kirjaston kokoelmista, ei siis myöskään Pasilan kirjastosta.
Itä-Pasilassa sijaitsevasta Haaga-Helian kirjastosta näyttäisi löytyvän jälkimmäisestä teoksesta uudempia painoksia (v. 2000 ja 2005), mutta sielläkään siitä ei ole tuota mainitsemaasi vuoden 1990 painosta:
http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Valuation+Measu…
Sen sijaan tieteellisistä kirjastoista molempia teoksia kyllä löytyy ja voit lainata ne sieltä. Tosin joudut silloin hakemaan ne muualta kuin Pasilasta. Katso tarkemmat saatavuustiedot alla olevista linkeistä:
http://finna.fi
http://finna.fi
|
| Millä aikavyöhykkeellä Portugali sijaitsee? Onko alueella useampia aikavyöhykkeitä ? Jos aikavyöhykkeitä on useampia, mikä on läntisimmän ja itäisimmän… |
2446 |
|
|
|
Portugalissa on käytössä kaksi aikavyöhykettä: Manner-Portugali ja Madeira noudattavat aikavyöhykettä UTC+00:00 (kesäaikaan UTC+01:00) ja Portugaliin kuuluvat Azorit UTC-01:00 (kesäaikaan UTC+00:00).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_in_Portugal
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Standard_time_zones_…
|
| Metalliset ruokailuvälineet tummuvat tiskikoneessa. Miten saan ne taas kiiltäviksi? |
23671 |
|
|
|
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
|
| Onko kirjastokortin haltijan kuoltua omaisen palautettava kortti johonkin kirjastoon vai voiko kortin tuhota tai säilyttää muistona? |
2225 |
|
|
|
Voit halutessasi hävittää Helmet-kirjastokortin tai säilyttää sen muistona. Ilmoita kuitenkin ennen sitä kortin haltijan kuolemasta kirjastoon, jossa varmistetaan, ettei kortille ole jäänyt lainoja tai muuta selvitettävää. Tämän jälkeen kortti poistetaan käytöstä.
|
Ask a Librarian