| Koetan nyt onneani todella minimaalisilla tiedoilla. Pienenä äitini luki minulle satukirjaa, joka kertoi linnuista. Siinä joku linnuista lensi pakkia. Kirja… |
546 |
|
|
|
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
|
| Näin televisiossa Erkki Tuomiojan kirja-arvostelun. Kirja käsittelee kävelyä, kirjassa on hyviä vinkkejä kävelyretkistä (varusteet ym.). Kirjailija on… |
828 |
|
|
|
Ehdotuksemme on Johanna Sinisalon vaellusteemainen kertomuskokoelma Salattuja voimia : opas valoisille ja pimeille poluille. Teos, 2012. Kirjan sivujen 309-360 otsikko on : Kävelemisen käytännöstä - käytännön neuvoja ja niksejä : miten valmistaudut retkiin, millä perusteilla reittisi valitset, mitä tarvitset mukaan, mitä riskejä kohtaat.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2050884
|
| Minua kiinnostaa Karjalasta tulleiden evakkojen sijoittuminen Lahteen sotien jälkeen. Nimenomaan evatkomatkan vaiheet ja se miksi he valitsivat (tai oli… |
1611 |
|
|
|
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu… |
| Onko ukkosella vaarallista nukkua vanhassa hetekassa, vai olisiko puusänky turvallisempi? |
1570 |
|
|
|
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on… |
| Kysymykseni koskee japanin kieltä. Japanilaisessa kulttuurissa pakkaus on hyvin tärkeä. Muistelen kuulleeni joskus, että japanin kielen sana pakkaamaton on… |
715 |
|
|
|
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa… |
| Varaan kirjastosta yleensä paljon kirjoja tällä hetkellä 30 on ollut eniten. Onko kirjojen varausten määrällä rajaa? |
646 |
|
|
|
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan, että sinulla voi olla samanaikaisesti 30 varausta voimassa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
|
| Tässä joskus vuoden sisällä noin oli Hesarissa joku kolumnisti/vastaava, nainen, kirjoittanut sivun elämänohjeita tai kokemuksiaan. Lauantaina tai sunnuntaina… |
677 |
|
|
|
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
|
| Mistä voisin saada lainaksi kirjan Evelyn Hermann: A Man and his Philosophy? |
557 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin kirjaa, jonka nimi on kokonaisuudessaan Shinichi Suzuki : the man and his philosophy / by Evelyn Hermann. Kirjaa on ainakin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Pyydä kirja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
|
| Mikä Pallen teksti on kyseessä? ..."nuo sankartyypit marssivat purnaten kiroten,römpsäst tsasikkaa hörppien,työmiehest viroten,Ja simputus on kokomaassa lyöty… |
697 |
|
|
|
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte… |
| Var kan man föreslå böcker? Dages husis recenserar en intressant bok: Dreaming in french. The Paris Years of Jacqueline Bouvier kennedy, Susan Sontag and… |
410 |
|
|
|
Du kan göra anskaffningsförslag här: http://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
|
| Mistä löytyisi runo Mummo ja Tatu kokonaisuudessaa; Olipa kerran, niin kertoo satu, kaupunki pieni ja siellä katu. Siell asui mummo ja mummon Tatu. Tatu oli … |
2304 |
|
|
|
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
|
| Etsin Virallisen lehden 80-luvun numeroita. Credistassa(= nykyinen julkaisija) on heidän sivustolla tarjolla vuodesta 99 lähtien edm. lehden numerot pdf… |
401 |
|
|
|
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
|
| Mistä sukunimi Maskulin on lähtöisin? |
1869 |
|
|
|
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä… |
| Pariisista belgian charleloihin bussilla. missä on pariisin bussiasemat,jotka menevät belgiaan. osoitteet ja miltä sivulta löytyy aikataulut ? |
506 |
|
|
|
Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete.… |
| Tarkastelin tilastollisista vuosikirjoista tietoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta vuodesta 1960 alkaen. Kirjan määritelmähän on aikojen kuluessa… |
843 |
|
|
|
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja.… |
| Ehkä 10-20 vuotta sitten esitettiin ranskankielinen musikaali - Romeo ja Julia teeman pohjalta nykyaikainen versio, sitä esitettiin mm. Brysselissä, mistä… |
1066 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
|
| Olisiko mahdolllista saada kirjastoon kirja 12xkoti ? |
750 |
|
|
|
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
|
| Mikähän runo mahtaisi olla kyseessä, menee jotekin näin. Miltähän tuntuu , kun mies täyttää 50 vuotta... |
912 |
|
|
|
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
|
| Helsinki 10 digitointi LP > CD tarviiko varata aika? |
842 |
|
|
|
Kirjasto 10:ssä olevalle digitointilaitteelle eli Vinyylibaariin varataan aika. Varaaminen tapahtuu Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmän kautta osoitteessa: https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Tarvittaessa Vinyylibaariin voi avuksi varata studio-opastajan sähköpostiosoitteella tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Lisätietoa HelMet-sivujen jutusta "Lempiälppärit cd-levylle Vinyylibaarissa ": http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki…
|
| Terve. Mitä tarkota sukunimi Vuontisvaara, mista se on alkuperainen? |
2421 |
|
|
|
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki… |
Ask a Librarian