Helsinki

Latest answers

26456 results. Showing 14201–14220 hits.
Question Reads Rating Answered Open Answer
Kysyisin onko teille tulossa Jenni Emilia Kauppilan juuri ilmestynyttä kirjaa Rakastan siis olen? 820 Kyllä on. Näen tietokannasta, että sitä on tilattu Helsinkiin kolme kappaletta ja se on saapunut hankintaosatollemme 12.5. Katso myös tämä, mitä ilmeisimmin sama kirja Vamtaam ja Espoon puolella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135627__Srakastan%20siis%…
Televisiosarjasta "Lämminveriset" on julkaistu helmikuussa 2014 DVD. Onko tätä tulossa Helsingin kirjastoihin? (erit. Kallioon) 1902 'Lämminveriset' tv-sarjaa on tarjottu kirjastoille pari viikkoa sitten, mutta Helsinkiin sitä ei hankittu yhtään kappaletta. Kannattaa seurata HelMetistä tilannetta lähiviikkojen aikana, sillä Vantaa tai Espoo on saattanut kyseistä sarjaa hankkia.
Haluaisin tietää Mika Mäkeläisen ja Terho Puustisen kirjoittaman Taivas+Helvetti -kirjan (ISBN: 9789526794600) lainausmäärän. Teidän kauttanne selviää Helmet … 990 Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
"Pilvet tummina kaihokkaina, kulkevat pitkänäperjantaina, vuotavat viljalti kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä. Kolkko on korkeus, musta on maa,… 3092 Runo on julkaistu ainakin aikakauslehdissä. Sen voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/840443?term=kaihokka….
Missä osoitteessa Safari klubi Helsingissä aloitti? Kuulin että Ratakatu 9 mutta en usko. 4818 Ravintola Safari klubi toimi ainakin 1970-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 14 (lähde: Ollila, Toppari, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita). Saman kirjan mukaan Safari klubi ei ole sijainnut Ratakadulla. Osoitteessa Ratakatu 9 ovat toimineet mm. ravintola Palaveri ja Kellari Disko.
Mistä ja miten voisin saada kopion Lapin Kansan numerosta 20.7.1964 (tai jos ei ole ilmestynyt päivittäin, niin sen lähipäivän nrosta)? En itse asu Lapin… 979 Vanhemmat Lapin kansa -lehden numerot löytyvät ainakin Rovaniemen kirjastosta. Lehti on mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Moikka! Haluaisin lainata kirjan Siddhartha, kirjailijalta Herman Hesse. Mistä Espoon kirjastosta kyseinen kirja löytyisi? 750 Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A… Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Mistä löytäisin tiedon rakennuksista, jotka ovat olleet kullakin tontilla Helsingin Töölössä? Olen kuullut että tällainen tiedonhaku on olemassa. 1241 Kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita esitellään kortteleita osoitteineen ja rakennuksineen. Kahdessa sarjan kirjassa ovat mukana mm. Töölön korttelit: Töölöntullin molemmin puolin / Kaija Hackzell & Kirsti Toppari (mm. Etu-Töölö) ja Viertotietä itään ja länteen / Kaija Hackzell (mm. Taka-Töölö). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv… Tietoa Töölön alueen rakennuksista myös mm. näiltä sivuilta: http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/kuvat/Lindh-028-045.pdf http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolo http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1561
Minulle tulee Tsekeistä heinäkuussa vieraita ja tarkoitus on käydä heidän kanssaan tutustumassa johonkin kirjastoon Helsingissä tiistaina 22.7. iltapäivällä… 850 Helsingissä on monia tutustumisen arvoisia kirjastoja. Kaupunginkirjaston puolelta yksi ilmeinen on toki Pasilan kirjasto eli pääkirjasto, sillä Pasilassa on laaja kokoelma, paljon erilaisia palveluja Kielikahvilasta Lainaa kirjastonhoitaja -palveluun ja HelMet-kirjavarastosta suomen kielen opiskeluun tarkoitettuun S-Pointiin sekä tutustumisen arvoinen arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin kannalta kiinnostavia ovat myös ainakin Vallilan ja Arabianrannan kirjastot. Vanha pääkirjasto eli Rikhardinkadun kirjasto on tutustumisen arvoinen, jos haluaa nähdä kirjastojen historiallista syvyyttä. Kaupunginkirjaston ulkopuolelta ehdottomasti kannatettava tutustumiskohde on Helsingin yliopiston remontoitu kirjasto eli entinen Opiskelijakirjasto…
Haluan lukea fiktiivisiä kirjoja, joiden tapahtumat liikkuvat Maltalla. 1024 Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset: Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari) Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri) Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975) Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma) Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja) Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa) Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Pysytyisittekö jälleen auttamaan meitä sitaatin suomennoksen metsästämisessä? Kyseessä on suora lainaus Paul Krugmanin teoksesta "The Return of Depression… 1120 Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni. Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
Minulla on se ruskea kirjastokortti (saatu 95), pitääkö/saako sitä uusia? 1043 Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta. Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Muistelen, että olisin lukenut joskus hesarin kuukasiliitteestä (vuosia, vuosia sitten) jutun, jossa oltiin tukholman maratonilla ja menty matkaan osallistuvan… 937 Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt. Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä. Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea. Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla…
Onkohan Aune Haarlan runo Metsäkukkia julkaistu jossakin runoteoksessa? Vai onko suositun tangon runoa nk. painettu virallisesti ollenkaan? 3668 Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona: http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel… Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin…
Onko Helsingissä ollut Mannerheimintien alkupäässä, numeroissa 2 tai 4, kangaskauppa nimeltään Aitta? Minä vuosina tavaratalo Tempo toimi Helsingissä… 2223 Tietoa Mannerheimintiellä sijainneesta kangaskauppa Aitasta ei valitettavasti löytynyt. Tavaratalo Tempo sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 2B vuosina 1933-1972 (Lähteet: Helsingin Sanomat 24.2.2008: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista ja Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä, Ensimmäisiä esikaupunkeja -kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista). Tämän jälkeen talo purettiin, ja tilalle rakennettiin konttoritalo, joka valmistui vuonna 1978. Tempon talosta on kuva Stadin taivaan alla (Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987) -valokuva-arkistossa: http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=081825&frame…
Poikani toinen nimi on Seevi. Olisin halukas tietämään tästä nimestä jotakin. Olen etsinyt netistä mutta mitään en löydä. Seevi oli aikoinaan isäni isän veljen… 2152 Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi. Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
Missä kirjastossa on lukusali auki koko ajan Kauniaisten kirjaston lisäksi? 1451 HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
1. kysymys: Eeva Kilven runo: Kun mummot kuolevat 2. kysymys: Jokin sopiva runo iäkkään isoäidin muistotilaisuuteen? 1076 'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 2110 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden…
Olen kääntämässä ohjelmaa, jossa siteerataan John Miltonin Kadotettua paratiisia. Katkelma on seuraavanlainen: "First Moloch, horrid king besmeared with blood… 874 Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti: ”Käy eellä julma Moolok tahrattuna verellä ihmisen ja kyynelillä, joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin laps uhrattiiin ja rummun pärinään sen huuto hukkui.” Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.