| Etsin jotain todella hyvää piirustusopasta n. 13-15 vuotiaalle. |
1050 |
|
|
|
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän… |
| Etsin romaaneja (ja miksei runojakin) joissa ahmitaan ruokaa. Kysymyksessä voi siis olla sekä esimerkiksi syömishäiriön kuvaus, mutta olisi hauska löytää… |
1326 |
|
|
|
Tässä on lista kirjoista, jotka käsittelevät syömishäiriöitä - sekä bulimia että anoreksia:
Kaunokirjallisuus
Bell, Julia: Ahmatti (anoreksia, bulimia)
Honkasalo, Laura: Siskoni, enkelinluinen tyttö (anoreksia)
Huovi, Hannele: Madonna (anoreksia)
Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (bulimia)
Lassila, Anna: Popcornprinsessa (bulimia)
Lehtolainen, Leena: Kun luulit unohtaneesi (bulimia)
Littow, Sara: Tuuditan, tuuditan (anoreksia)
Marjakangas, Emma: Ei yksin (anoreksia)
Matintupa, Tuula T.: Lasilintu (anoreksia)
Nousiainen, Inka: Kivienkeli (anoreksia)
Oksanen, Sofi: Stalinin lehmät (bulimia, bulimareksia)
Poutanen, Kira: Ihana meri (anoreksia)
Puskala, Sirpa: Euroopan pehmeimmät huulet (bulimia)
Repo, Niina: Pimeä huone (bulimia)
White, Kirsty… |
| Mistähän kirjasta/kokoelmasta löytyisi kadottamani satu, jossa miehen piti laskea rahoja, koska sitä vaan jatkuisi ja mies rikastuisi, mutta hän päättikin… |
811 |
|
|
|
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin… |
| Mikä laulu tämä on ja kenen runo, menee jotenkin näin (muistan vain pätkän): minä kietoisin.. hiuksiisi hulmuaviin.... menneet jättäisin metsien varjoihin...?… |
2747 |
|
|
|
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
|
| Meidän mökillä löi salama pellon sähköpaimenenlangan rikki monesta kohtaa. Lyöntihetkellä lankaan nojasi aurinkopaneeliteline, jonka kautta paneelinsäädin… |
704 |
|
|
|
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat… |
| Helsingin Sanomissa 1.7.1964 on (ainakin) valokuva Tauno Hannikaisen johtamasta Helsingin Nuoriso Orkesterista. Mistähän mahtaisi löytyä alkuperäinen kuva tai… |
885 |
|
|
|
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Päivälehden arkistoon, jossa on myös Helsingin Sanomien arkisto.
http://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Suomen kuvapalvelun sivuilla todetaan, että "Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)."
http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php
|
| Haluaisin tietää sukunimistä Huhtilainen, Turunen ja Kosunen. Kiitos! |
2049 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.… |
| Olisin kiinnostunut tietämään, mikä on hätäkeskusavustajan sekä hälytyssihteerin toimitehtävät hätäkeskuksessa ja millä koulutustaustalla kyseisissä tehtävissä… |
1001 |
|
|
|
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
|
| Joissakin sukunimissä esiintyy loppuliitteenä -koff tai -jeff, noff- saattaa kuulua samaan sarjaan. Jossain määrin venäläisperäisiä nuo liitteet käsittääkseni… |
2671 |
|
|
|
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,… |
| Runo :Oravasatu,kirj. Hilja Haahti |
3870 |
|
|
|
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
|
| Mistä Helsingin Haapaniemenkatu on saanut nimensä? |
610 |
|
|
|
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
|
| Vieläkö Tapulin kirjastoon voi tuoda itselleen ylimääräisiä kirjoja? |
751 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
|
| Osaisitteko antaa vinkin hyvään kirjaan? Pidän paljon Dan Brownin kirjoista. Niissä tapahtuu paljon, historiallisia sekä fiktionallisia käänteitä. Olisiko… |
2289 |
|
|
|
Dan Brownin kirjojen tyylisiä ovat esimerkiksi Paul Sussmanin kirjat Temppelin salaisuus ja Kätketty keidas. Lisää samankaltaisia teoksia löytyy HelMet –tietokannasta, kun käytät hakusanoina Dan Brownin kirjojen asiasanoja. Muun muassa seuraavat kirjat saa hakutulokseksi käyttämällä hakusanoina jännityskirjallisuus ja seikkailukirjallisuus ja salaseurat:
Neitsytkivi / Michael Mortimer
Strindbergin tähti / Jan Wallentin
Kirottujen kirjojen kauppias / Marcello Simoni
Hakusanoilla jännityskirjallisuus ja salakirjoitus ja koodit saadaan hakutuloksena esimerkiksi kirjat :
Einstein-koodi / José Rodrigues dos Santos
Kymmenes sinfonia / Joseph Gelinek
Viimeinen temppeliherra / Raymond Khoury
Kangastusten kirja / Michael Gruber… |
| Etsin teoslistaa sellaisista kaunokirjallisista teoksista, jotka käsittelevät olemassa olevaa maata tai kulttuuria – eivät Suomea vaan vieraita kulttuureita… |
2080 |
|
|
|
Kirjalistoja eri maista julkaisee monenlaiset tahot, esimerkiksi yksityiset henkilöt ja kirjastot. Hakemalla vaikkapa Googlesta termeillä "kirjallisuutta eri maista" tai "kirjallisuutta eri kulttuureista", saa paljon tuloksia, joista voisit löytää hakemaasi aihepiiriin sopivia kirjoja listattuna ja arvosteltunakin.
Linkkejä:
http://lib.kokkola.fi/kaveri/kirjahylly/maat.html
http://kirjajokamaasta.blogspot.fi/
http://maailmankirjasto.blogspot.fi/
Myös täältä voisit löytää kiinnostavia lukuelämyksiä:
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/
Pienellä hakemisella Googlesta löytyy myös sivustoja, jotka keskittyvät aina tietyn maan kirjallisuuteen. Alapuolella esimerkkejä:
Puolan kirjallisuudesta historiasta nykypäivään: http://www.saunalahti.fi/… |
| Kohta ekaluokan aloittava poikani tykkää kuunnella Kapteeni Kalsari -kirjoja iltasaduksi. Olisiko muuta hieman Kapteeni Kalsarin tapaista kirjallisuutta,… |
1928 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja… |
| Onko Moldovialla yhteys Mustallemerelle . Satelliittikuvien perusteella yhteys mereen on katkaistu pirullisella tavalla? Aallonmurtajat näyttäisi olevan… |
1272 |
|
|
|
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org… |
| Kattohaikaraa tavataan kyllä säännöllisesti Suomessa, mutta pesiminen jäänyt toistaiseksi vain muutamaksi yritykseksi. Miksi? Sitä en tiedä ja olisi mukava… |
686 |
|
|
|
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
|
| Kiitos vastauksessa olevista vinkeistä kirjoittajille, niistä oli paljon hyötyä. Itse olen aina haaveillut kirjan kirjoittamisesta ja kirjoitankin kirjaa, noh… |
893 |
|
|
|
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta… |
| Onko Johannes Mario Simmelin "Eilistä ei ole" -teosta saatavilla englanniksi? |
801 |
|
|
|
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
|
| Mikä on suositeltavin ja mahdollisesti myös suosituin menetelmä lajitella valokuvia ts. luoda metadata järjestelmä digitalisoitujen kuvien tallentamiseksi ja… |
673 |
|
|
|
Adobe Lightroom -ohjelmisto on suosittu ja toimiva työkalu sekä valokuvien muokkaamisessa että hallinnoimisessa. Lightroomin kuvakirjasto "Library" antaa mahdollisuuksia liittää valokuviin monenlaista tietoa, esimerkiksi omat hakusanat, joita käytettäessä kuvat on helppo paikallistaa. Kuvakirjasto Libraryn avulla kuvia voi myös sijoittaa omiin alikansioihin, "Collections". Kuvista on siis mahdollista luoda erilaisia ryhmiä monin eri tavoin.
Lisätietoa Lightroomin ominaisuuksista saa muun muassa näistä teoksista:
Potka, Pekka: Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille. Docendo, 2014.
Schewe, Jeff: Raw-kuvankäsittely : Lightroom, Camera Raw & Photoshop. Docendo, 2013.
Karhulahti, Mika: Photoshop Lightroom. Docendo, 2011.
|
Ask a Librarian