| Etsin tällaista uudehkoa teosta: IMATRAN VOIMASTA FORTUMIKSI 1932-2013. Haku ei tuottanut tulosta.. mutta olisiko kuitenkin lainattavissa? Lisätietoja: https:/… |
509 |
|
|
|
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
|
| Onko Auvisten suvun sukututkimuksia tai muuta tietoa olemassa kirjastoisanne ja mistä niitä voisi löytää? |
1176 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
|
| Ovatko seuraavat sadut Rudolf Koivun kirjoittamia:Kuninkaan tytar kristallivuoressa, Kultavuori, Kaupin linna, Pitkanenainen kuninkaantytar, Taikaharso, Poika… |
1014 |
|
|
|
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Paljakka ja mistä se on kotoisin? |
1483 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
|
| Miksi Helmet-nettisivujen uutisia ei voi kommentoida jutun yhteydessä Helmet-sivulla, vaan pitäisi olla jotkut facebook-tunnukset? |
296 |
|
|
|
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Miten lausutaan/äännetään sukunimi Arnkil? Rolf Arnkilista on siis kysymys. |
1724 |
|
|
|
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
|
| Olen unohtanut salasanan tai käyttäjätunnukseni, jolla pääsen kirjautumaan. |
858 |
|
|
|
Mikäli kirjaston käyttäjätietoihisi on postivalinnaksi merkitty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun siihen. Klikkaa HelMet-palvelusivuston ylälaidasta auki kohta "Kirjaudu". Aukeavalta sivulta löydät sinisen linkin "Unohtuiko salasana". Kun avaat linkin pääset lähettämään pyynnön salasanan palautuksesta.
Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole ajantasalla tai mikäli et ole antanut sähköpostiosoitettasi asiakasrekisteriin, sinun pitää käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa, josta saa henkilötodistuksella uuden tunnusluvun.
eKirjaston käyttäjätunnus ja salasana ovat siis samat kuin muissakin Helmet-kirjaston verkkopalveluissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
|
| Kenen runo ? Minä tyttö sitä lapsena leikin käpykaritsoilla, kaitsin kivilehmäkarjaa: yksi iso valkoinen, litteämahainen oli Pulmikki. Se oli maho, vaan lypsi… |
437 |
|
|
|
Runolle ei valitettavasti ole löytynyt tekijää. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Mitkä ovat Jules Vernen tunnetuimpia teoksia? |
1239 |
|
|
|
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
|
| Suvun sukunimi muuttuu äkkiä Rutista Vuorelaksi, mistä se johtuu? 1863 syntyneellä August Heikinpoika Rutilla on 1889 syntynyt poika Väinö Aleksander… |
1652 |
|
|
|
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
|
| Vuonna 1989 televisiosta tuli ohjelma Satukirjaston aarteet. Siinä näytettiin mm. seuraavat sadut. Mistä satukirjoista löytäisin nämä sadut suomeksi? The… |
1592 |
|
|
|
Mainitsemastasi Ylen ohjelmasta ”Satukirjaston aarteet” löytyi joitakin tietoja, mutta ei mainintaa siitä, olivatko sadut käännetty varta vasten ohjelmaa varten vai löytyisivätkö ne suomennettuna myös jostakin / joistakin kokoelmista. Ylen:n Muistikuvaputkessa julkaissut Rouva Ruudun vastaukset löytyvät ohesta, mutta valitettavasti linkki, josta pitäisi näkyä kunkin yksittäisen jakson tiedot ei toimi.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Satujen tunnistamista vaikeuttaa se, että satujen nimet ovat englanniksi eikä alkuperäisestä nimestä ole tietoa; tosin monissa suomenkielisissä kokoelmissa ei mainita sadun alkuperäistä nimeä.… |
| Minua kiinnostaisi tietää lisää Aleksi-nimen historiasta. |
2170 |
|
|
|
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
|
| Yritin löytää kohtaa *Kysy kirjastonhoitajalta ONLIN* mutta en löydä. Esitän kymysyksen tätä kautta: Yritin hakea Beatlesien The Beatles In Mono levypakettia… |
397 |
|
|
|
Hei!
Vaikea sanoa, mikä ongelma levyn hakemisessa oli, sillä kokeilin kyseisen levyn hakemista sekä HelMet-haulla (http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin) että ns. perinteisellä HelMet-haulla (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/), ja se löytyi ongelmitta molemmilla hakujärjestelmillä. Tässä linkit hakutuloksiin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1921391__Sbeatles%20in%20m…
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xbeatles+in+mono&searchscope=0…
Paketti on siis lainattavissa ja varattavissa.
|
| Muistaakseni raja kirjastoaineiston uusimiseen on viisi kertaa, onko näin? Olen jo muutamaan otteeseen huomannut, että tämä tieto on kiven alla… |
660 |
|
|
|
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
|
| Muistan lapsuudestani hauskan kirjan, jossa kerrottiin hirviöiden hipoista tms. Kansi oli muistaakseni sini/lila/vihreä sävyltään ja jutut oli riimitelty… |
680 |
|
|
|
Deborah Nilandin kirja Hurjan hupsut hipat (1979) etenee aakkosittain ja jokaisen aakkosen kohdalla kuvaillaan, mitä hirviöiden hipoissa tapahtui. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Kirjan saa lainaan Lahden kaupunginkirjaston lastenosaston varastosta:
http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=8556bee6-e7d6-49be-b1a6-800a8e…
|
| Tiedustelisin, että missä sanomalehdessä on ollut juttusarjana "Paremmille päiville". Kyseinen teksti siis lukee lehden yläpalkissa päiväyksen vieressä. Se on… |
428 |
|
|
|
Onko mahdollista, että kyseessä ei olisikaan sanomalehden juttusarja, vaan Paremmille päiville -niminen lehti? Paremmille päiville oli Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Suoniemen, Tyrvään ja Vammalan säästöpankkiväen lehti, jota julkaistiin vuosina 1953-1969.
Lehden tiedot löytyvät Fennicasta, ja sitä voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastossa
https://finna.fi
|
| Mistä löytäisin suomen sukukielten puhumisalueista kertovan kartan? |
1038 |
|
|
|
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-… |
| Etsin lapsilleni luettavaa - löytyykö keskustan kirjastoista helppolukuista englantia 8 ja 10 v lapsille. Entä ranskan kieltä lapsille, esim J'aime lire?… |
650 |
|
|
|
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä… |
| Onko Eeva-Liisa Mannerin kirjoja tai runoja käännetty saksaksi, jos niin mitä? |
856 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra.
Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa:
Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958)
Finnische Gedichte (1990)
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985)
Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001)
Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962)
In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960)
Irdene Schale (1990)
Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958)
Lasimaalaus :… |
| Luin äskettäin Camilla Läckbergin kirjan "Kivenhakkaaja" ja tykästyin ihan täysin!! Aloin katselemaan kirjailijan muita romaaneja ja haluaisin lukea kaikki… |
3167 |
|
|
|
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
|
Ask a Librarian