| Ketkä näyttelivät Hercule Poirot uroteot elokuvassa? |
1254 |
|
|
|
Herkuleen urotyöt -elokuvan näyttelijälistaus löytyy Intenet Movie Databasesta osoitteesta http://www.imdb.com/title/tt2119593/?ref_=ttfc_fc_tt.
|
| Etsin lapsuuteni suosikkifilmiä väreistä ja musiikista. Se oli ehkä hollantilainen tai belgialainen, oletettavasti 1970- tai 1980-luvulta ja tullut Suomen tv… |
681 |
|
|
|
Ikävä kyllä lapsuudenmuistoasi ei ole tunnistettu. Muistaisiko joku lukijoista tämän elokuvan?
|
| Tarvitsisin tietoa Frans ja Tomas Nimien merkityksesta. |
3066 |
|
|
|
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa… |
| "X kävi Y:n kimppuun". Missä ihmisellä / ihmisessä on kimppu? |
2594 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
|
| Taas tuli menneestä uutta kysyttävää! Löytyykö jostakin raittiuslaulun sanat: ... " iloksi itku vaihtuis ja kyynelet kuivuis pois..." Kiittäen etukäteen… |
1487 |
|
|
|
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
|
| Kotonani on 40-luvulta asti tehty jouluksi perunahimmeli. Siinä on hopeapaperilla päällystetty peruna, johon pistetään reikiä ja reikiin viljoja, pääasiassa… |
968 |
|
|
|
Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on alkuaan peräisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Nimikin on ruotsalaista lainaa: se on peräisin ruotsin kielen sanasta himmel eli taivas. Suomessa himmeleitä oli alkuun pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Sieltä se levisi Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Lähteitä mm.:
Toivo Vuorela: Joulukruunu ja himmeli eli olkikruunu (artikkeli teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957)
http://www.avoinmuseo.fi/joulu/ohje_olki_ja_joulu.php
http://www.sarka.fi/kuukauden-esine/122005-himmeli/
Himmeli on perinteisesti valmistettu rukiin oljista, mutta sitä tehdään myös muista materiaaleista. Tietoa perunahimmelistä ei kuitenkaan löytynyt. Perunahimmelin muotokaan ei… |
| Löytyyköhän seuraavalle Friedrich Schillerin sitaatille (käsittääkseni teoksesta nimeltä Oberon) vakiintunutta suomennosta: "Let no one despair, even though in… |
513 |
|
|
|
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis… |
| Löytyy teiltä tätä kirjaa, jotakin painosta (2-5): sfpe handbook of fire protection engineering |
289 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
|
| Milloin näkyy uusikuu, pohjoisella yötaivaalla v. 2016 |
427 |
|
|
|
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy… |
| Löytyisikö suomeksi talviaiheisia lauluja, sanoja kirjoissa ja kenties lainattavia cd-levyjä, aikuisille? Olen löytänyt Jänöjussin mäenlaskun, Rati-riti… |
6357 |
|
|
|
Ilmeisesti haluat talvilauluja, jotka eivät kerro joulusta? Joululauluja nimittäin löytyy paljon mutta talvesta ilman joulua kertovia vähemmän. Selailin läpi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osat 1–21 ja ”Joulun toivelaulukirjan” sekä pari muuta, ja niistä löytyi seuraavia lauluja:
Jääkukkia (STLK 9: s. 178)
Kaamoskuu (STLK 21: s. 150)
Kulkuset (JTLK: s. 200; vaikka tätä perinteisesti pidetään joululauluna, sanoissa ei ole joulua)
Kuuraparta (JTLK: s. 182)
Lumihiutaleet (Musica 3–4: s. 111)
Lumihiutaleita (STLK 19: s. 182)
Lumiukko (STLK 8: s. 57)
Lumiukot (Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään: s. 76)
Lunta saa tuiskuttaa (STLK 13: 48)
On maassa hanget puhtahat (JTLK: s. 71)
Rekiretki (JTLK: s. 188)
Talvella (Kultaiset koululaulut… |
| Mikä on vanhin Apu- tai Seura-lehden vuosikerta, jonka voi saada kaukolainapyynnöllä kotilainaksi? |
1071 |
|
|
|
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
|
| Jäljitän suomalaisista kirjastoista seuraavia arkkipainatteita. Lista on koottu Melinda-tietokannasta. Olisin kiitollinen, jos saisin tiedon siitä, onko näitä… |
642 |
|
|
|
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto… |
| Tervehdys, omissa etsinnöissäni (Lahden kirjaston runotietokanta + normikirjaston valikoimat) olen vetänyt vesiperän, joten kysyn teiltä osaavammilta,… |
718 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
|
| Voiko Joensuun kirjastossa hioa omia dvd levyjä maksua vastaan? naarmuja sen verran jossain, että moinen palvelu olisi tarpeen |
1471 |
|
|
|
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
|
| Onhan Günter Grassin viimeinen teos "Vonne Endlichkeit" tulossa kirjastoon? Milloin se mahdollisesti tulisi, varaisin heti. Hyvää adventtiajan jatkoa! Ja… |
389 |
|
|
|
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
|
| Löytyykö minkäänlaisia romaaneja joissa olisi luostarimaailmaa, ehkä romantiikkaa, jännitystäkin? |
1444 |
|
|
|
Luostariyhteisöön sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi Eila Pennasen ”Pyhä Birgitta” (1954), Umberto Econ teos ”Ruusun nimi” (1983), Laila Hirvisaaren ”Pilvissä taivaanlaiva” (1986), José Saramagon ”Baltasar ja Blimunda” (1989), Robert Brantbergin ”Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina” (2007), Mikhail Naimyn ”Mirdadin kirja” (2008 ) ja Goliarda Sapienzan ”Elämän ilo” (2014 ).
Luostariin sijoittuvia romanttisia teoksia ovat vaikkapa Philippa Carrin ”Pyhän Brunon ihme” (1974), Régine Deforgesin ”Nunnien kapina” (1989) ja Joanne Harrisin ”Sarkaa ja samettia” (2004).
Jännitysromaaneja, joissa liikutaan luostariympäristössä ovat esimerkiksi Tess Gerritsenin ”Synnintekijä” (2004), Arturo Pérez-Reverten ”Vääräuskoisten… |
| Etsin kummitytön suosikkisatukirjaa, jota hänelle on luettu lapsena 90-luvulla. Kirjassa oli ainakin kertomus Rontti Supisesta (pesukarhu), joka on… |
1506 |
|
|
|
Kirja on Amy Rosenbergin Eläinlasten kepposia, joka julkaistiin suomeksi vuonna 1989 Lasten parhaat kirjat -kirjakerhon kirjana. Piirakkarosvo-sadussa esiintyy tosiaan Rontti Supinen.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta sen saa halutessaan kaukolainaksi.
Kirjan voi myös ostaa:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1339598
http://www.huuto.net/kohteet/amye-rosenberg--elainlasten-kepposia-1p/37…
|
| Mitä tarkoittaa "pyysit sivustoa käyttäjältä" Facebookissa? |
745 |
|
|
|
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
|
| Laitoin täällä Valkeakoskella kirjaston facebookiin kuvan vanhoista Lainausohjeista, joita löytyy meiltä mm. Sääksmäen kirjaston museokirjoista… |
710 |
|
|
|
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja… |
| Haluaisin tietää montako kertaa on lainattu Laura Lehtolan kirjoittamaa kirjaa Pelkääjän paikalla. Jos koko maan tietoa ei saa niin sitten Helmetkirjastojen… |
714 |
|
|
|
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
|
Ask a Librarian