| Haluaisin lukea 80-luvulla ilmestyneitä lehtien (Eeva, Apu, Anna, Jaana) numeroita. Onnistuuko pääkaupunkiseudulla jossakin kirjastossa? |
1844 |
|
|
|
1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta.
Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/
Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://… |
| Onko kirjailijalta Ruta Sepetys ilmestynyt enempää kirjoja kuin Harmaata valoa -kirja? Mikä kustantamo julkaisee hänen kirjojaan? |
963 |
|
|
|
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän kansallisbibliografia Fennican mukaan häneltä ei ole ilmestynyt suomeksi muuta kuin "Harmaata valoa", jonka on kustantanut WSOY.
Osoitteesta http://rutasepetys.com/ löytyvien kirjailijan sivujen mukaan hän on julkaissut englanniksi myös teoksen "Out of the Easy". Jos toivot, että myös se suomennettaisiin, voit esittää pyyntösi WSOY:lle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
|
| Mitä lapselleni tulevat nimet tarkoittavat ja mikä on niiden merkitys? |
997 |
|
|
|
Etunimien alkuperästä löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
|
| Voiko minkään kirjaston asiakaskoneella Helsingissä katsella DVD-levyä? En ole tällaista ihmettä vielä löytänyt ja ainoa lainattava DVD-soittimennekin on… |
327 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei valitettavasti voi katsoa DVD-levyjä.
|
| Mistä kirjastot hankkivat ulkomaiset eurooppalaisella PAL-standardilla toimivat DVD-levyt? |
578 |
|
|
|
Hyvä kysyjä, kirjastojen hankintapaikat ovat liikesalaisuus, joten emme voi kertoa sitä.
|
| Olen ostanut runsaat kymmenen vuotta sitten Talinnassa eräästä galleriasta kipsisen naisfiguurin, korkeus n.35 cm. Diguurin alaosassa signeeraus ZV 91… |
480 |
|
|
|
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen taiteen tunnistamiseen varsinkaan ilman kuvaa. Kehotan ottamaan yhteyttä esim. taidehuutokauppaan.
|
| Saako Kallion kirjastossa opastusta sähköisten palveluiden käyttöön? Pitääkö opastukeen varata aika? |
670 |
|
|
|
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
|
| Varastettu mun kirjastokorti.Tarvitsen uuttaa.Mitä pitää tehdä? |
387 |
|
|
|
Ilmeisesti oletkin jo kuolettanut varastetun kortin. Uuden kortin saadaksesi sinun pitäisi käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin saman tien, ja se maksaa kolme euroa.
|
| Mikä mahtaa olla "sakkomaksun" katto, että kirjastokortti on edelleen käytössä? |
654 |
|
|
|
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
|
| Muistan kouluajoilta -70 luvulta sellaisen runon kuin "Taistelija", ja haluaisin löytää sen. Se alkoi sanoilla :" Taistella tahdon, totuuden tähden, iskeä… |
590 |
|
|
|
Kyseessä on Ilmari Kiannon runo, joka löytyy kokoelmasta Kapinoitsija (Kuopion uusi kirjapaino, 1910). Kirja kuuluu HelMet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmiin ja se on varattavissa aineistohaun kautta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1338179
|
| Milloin perustettiin ns. Puron työryhmä eli Kari Puron johtama työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä? Oma veikkaukseni on 1993, mutta tässä… |
569 |
|
|
|
Ryhmän tarkkaa perustamispäivämäärää en onnistunut löytämään, mutta Talouselämä-lehdessä, joka on ilmestynyt 16.6.2006, sanotaan:
"Kari Puron johtama ryhmä on neuvotellut 15 vuotta kaikki Suomen työeläkejärjestelmän uudistukset. Ryhmällä on legendaarinen maine."
Puron itsensä kerrotaan sanoneen näin:
"1990-luvun alussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät minua hoitamaan kokoonkutsumista."
Näiden tekstien perusteella näyttäisi siis siltä, että ryhmä olisi perustettu vuonna 1991.
|
| Voiko kirjaston aineistoa palauttaa muuhun Helsingin kirjastoon, kuin mistä aineisto on lainattu? En haluaisi käyttää kirjaston seinässä olevaa palautusluukkua. |
773 |
|
|
|
Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
|
| Olen suorittamassa Kirjan vuoden 2015 lukuhaastetta. Minun pitäisi löytää kirjailija, jolla on samat nimikirjaimet kuin itselläni (I.T.) - osaisitteko… |
811 |
|
|
|
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
|
| Minä vuosina näitä Aapisia on käytetty kouluissa: Haavio Konttinen Oksala Iloinen aapinen WSOY Kaljunen Karemo Metsikkö Aapinen Valistus Aarni Penttilä… |
6734 |
|
|
|
Valitettavasti ulottuvillamme ei ole mitään koottua tiedostoa kouluissa käytetyistä oppikirjoista, liekö sellaista koottukaan.
Jotain viitteitä varmaan kuitenkin voi saada kansallisbibliografian
https://finna.fi
tiedoista kirjojen ensi- ja viimeisistä painoksista.
Iloinen aapinen / Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala
1. p. 1933, 14. p. 1955 (15. näköispainos 2004 tuskin enää koulukäytössä)
Aapinen / Aatto Kaljunen, Britta Karemo, Taimi Metsikkö
1. p. 1959, 7. p. 1969
Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja / Aarni Penttilä
1. p. 1938, 25. p. 2007
Aapinen / Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen, Touko Voutilainen
1. p. 1967, 4. p. 1971
Karjalan lasten aapinen / Aarni Penttilä
1. p. 1942, näköispainos 2004
[… |
| Miten kirjastossa lasketaan kirjan "standardikoko", korkeus x syvyys x leveys? Kyse on siis romaanista tai tietokirjasta, jonka sisältö on pääasiallisesti… |
4103 |
|
|
|
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa… |
| Haluaisin kovasti nähdä saimaannorpan livenä. Missä ja milloin siihen olisi paras mahdollisuus? Järjestetäänkö Saimaalla norpanbongausretkiä? Jos kyllä, niin… |
652 |
|
|
|
Opastettuja norpparetkiä tehdään pääasiassa touko- ja kesäkuussa, jolloin on suurin todennäköisyys nähdä saimaannorppa.
Norppamatkat järjestää yön yli kestäviä retkiä esitteensä mukaan myös heinäkuussa.:
http://koti.suursaimaa.com/juhata/norppamatkat/matkaindex.htm
Myös muun muassa nämä yritykset järjestävät opastettuja norpparetkiä:
http://www.oravivillage.com/fi/Aktiviteetit/Kesa/Safarit-ja-norpparetket
http://www.goexperience.fi/aktiviteetit/Norpparetki.php
http://www.lakelandgte.fi/norpparetket/
|
| Kaija Väreen tauluista/tuotannosta on kiinnostunut vanhempi tutkija. Hän toivoo saavansa sähköpostitse kuvia Väreen maalauksista ja muutakin tietoa Kaija… |
393 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
|
| Mistä saisin vapaasti käytettävän kuvan Richardinkadun kirjastosta, sisätiloista? Haluaisin näyttää sen kirjablogissani. |
900 |
|
|
|
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
|
| Vanhempieni ikäpolveen kuuluvista monet ovat omaksuneet termin "luokkaretki" sanana joka yhdellä kertaa kiteyttää sen kokemuksen jonka niin monet kävivät läpi… |
1955 |
|
|
|
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä… |
| Miten voin hakea Helmetin sivujen kautta espanjaksi käännetyn kotimaisen kaunokirjallisuuden? |
742 |
|
|
|
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan… |
Ask a Librarian