| Menin naimisiin ja otin sukunimekseni mieheni sukunimen MÄKITAIPALE. Meitä on väestörekisterikekuksen mukaan n. 34. Alkuperäisiä Mäkitaipaleita meidän… |
1065 |
|
|
|
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson… |
| Olen muuttamassa Vantaalta Tuusulaan. Voinko jatkossa käyttää Helmet-palvelua? |
578 |
|
|
|
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
|
| Saako apua teidän kautta? Kuka on kirjoittanut runon orvosta rajantytöstä? Siinä on esimerkiksi kohta: "Sydän hädästä käy kipeäksi. Hän kuiskaa rukouksen… |
750 |
|
|
|
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
|
| Moikka. Luin lapsena(90-luvulla) kirjastossa sarjakuvaa, joka kertoi helsinkiläisestä pojasta. Poika löysi jonkinlaisen saaren, missä oli muita lapsia… |
864 |
|
|
|
Lukemasi kirja on Martti Sirolan Apassit. Tämä sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1974, mutta siitä on otettu useampia uusia painoksia.
Kirjassa seikkailee helsinkiläinen Tatu-niminen poika, joka kuumana kesäpäivänä löytää aarrekartan avulla saareen, jossa jo on joukko muita lapsia. Saareen rakennetaan mm. leiriä. Tatu viettää saaressa kesäänsä, ja jonkilainen kahakkakin syntyy.
Kirjasta on ilmestynyt myös osat Apassit, Erämaaseikkailu ja Apassit, Rautaparta. Erämaaseikkailussa seikkaillaan Lapissa.
Kirjan kansikuvan näet alla olevasta linkistä:
https://www.google.fi/search?q=apassit+sirola&rls=com.microsoft:fi-FI&s…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&… |
| Olen viimeaikoina kiinnostunut taiteilija Verner Thomésta. Netistä löytyy vain aika pintapuolista tietoa hänen elämästään. Tulisiko mieleen jotain kirjaa,… |
815 |
|
|
|
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
|
| Vuosi sitten julkaisin omakustanteena kirjasen " Miten tein Suomesta erittäin rikkaan valtion". Sitä on ostettu jokunen kappale mutta jäljellä taitaa olla n… |
415 |
|
|
|
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
|
| En tiedä, onko tämä oikea foorumi, mutta kaipaisin apua nuortenkirjavalinnoissa (n. 12-14-vuotiaat) seuraavissa kategorioissa: - nuortenromaaneja murrosiän… |
479 |
|
|
|
HelMet kirjastojen sivulta löytyy Lukudiplomi, jonka kirjastolaiset ovat tehneet koululaisille eri ikääryhmiin sopiviksi. Tältä sivustolta voisi löytyä vinkkejä avaamalla otsikoita esim. Perhosia vatsassa, josta löytyvät kirjan tiedot ja sijainnit kirjastoissa kirjan kuvan avaamalla.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=4
Myös Kirjasammon sivuilta voi etsiä mielenkiintoista luettavaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/5003#.Vh9Jq_PyXL8
|
| Olen aktiivinen kirjaston käyttäjä ja löydän itselleni sopivaa kirjallisuutta ja musiikkia. Lähikirjastomme Töölössä on remontissa, joten sinne en voi mennä… |
231 |
|
|
|
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
|
| Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi? |
658 |
|
|
|
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
|
| Rooman kolosseumia kiertäessäni ihmettelin, mistä ovat peräisin suuret ja usein säännönmukaiset kolot rakennuksen ulkoseinissä? Mikä niiden tarkoitus on ollut?… |
1024 |
|
|
|
Colosseumin ulkoseinän lukuisat kolot ovat pääsiassa syntyneet aikojen kuluessa, kun kiviä yhdessä pitäneitä pronssisia tai rautaisia kiinnikkeitä on hakattu irti ja varastettu. Colosseum oli myös päällystetty marmorilla, ja osa koloista on varastettujen marmorilaattojen kiinnityspaikkoja.
https://tomaattijatrevi.wordpress.com/2014/01/10/colosseum-flaviusten-a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum
http://vihrealtakukkulalta.blogspot.fi/2014/03/colosseum-paketissa.html
|
| Milloin on Zaidan nimipäivä? |
1183 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
|
| Miten löydän Tukholmassa v. 1979 kuolleen mieshenkilön vanhemmat, sukututkimusta varten? |
1100 |
|
|
|
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www.… |
| Kenen suomalaisen runoilijan tekstiä tämä on? "Pitopöytiä piillen söin multaa maata, nyt erota niistä en ikinä saata". Voisiko olla Saima Harmajan - en… |
602 |
|
|
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Metamorfoosi, joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat : runoja (WSOY, 1946). Metamorfoosi on luettavissa myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot (WSOY), josta on julkaistu useita painoksia. Edellä mainittuja teoksia löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Haluaisin löytää sanat Heikki Asunnan runoon Kevät. Runo alkaa sanoilla Soi kuovin herkkä, hauras aamuvirsi... Lausuin sitä koulutyttönä 50-luvulla… |
861 |
|
|
|
Heikki Asunnan runo Kevät sisältyy teokseen "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen, 1949). Teos on lainattavissa kotiseutunne kirjastoverkossa, joten voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Elokuvassa Chef (DVD 2015, ohjaus Jon Favreau) soi alku- ja loppupuolella cha cha -tyyppinen musiikki. Onko tietoa musiikin säveltäjästä ja kappaleen nimestä ,… |
649 |
|
|
|
Minulla ei valitettavasti ole katsottavissa Jon Favreaun ohjaamaa elokuvaa Chef, mutta kansaivälisestä elokuvatietokannasta löytyvän musiikkilistan mukaan elokuvassa on käytetty kahta kappaletta, jotka ovat cha cha –tyyppisiä. Toinen on Tony Pabonin ja Manny Rodriguezin ”I Like It Like That” (es. Pete Rodriguez), joka on ilmeisesti juuri elokuvan alussa, ja toinen on Tito Puenten ”Oye Como Va” (es. "Perico" Hernández).
Molemmat kappaleet löytyvät tallenteilta, joita on lainattavissa kirjastoista.
Oman kirjastoverkkoalueenne kokoelmista kappale "I Like It Like That" löytyy esimerkiksi äänitteeltä "Latin : the essential album : over 30 massive hits from Latin music's biggest stars". "Oye Como Va" sisältyy esimerkiksi äänitteeseen "The rough… |
| Löytyisiköhän tätä runoa mistään teoksesta suomeksi? Tällainen tieto löytyy googlaamalla: Kirjoittaja: Hughes Mearns Runon nimi: Poissaolemattomahkosti… |
1874 |
|
|
|
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
|
| Kysyin aiemmin eräästä elokuvasta/dokumentista. Löysin netistä sivun Minun Venäjäni (suomalaisia opiskelemassa itänaapurissa). Siinä kolme ensimmäistä kuvaa… |
703 |
|
|
|
Etsimänne dokumenttielokuva näyttäisi olevan Reijo Nikkilän Moskovan koulussa (Finns in the Moscow Party School, 1998). Vanhoilta Ylen sivuilta löytyy tieto, että elokuva on esitetty vuonna 1999 nimellä Moskovan koulu.
Elokuvasta ei löydy mitään tietoja Kavin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä, eikä siitä näyttäisi olevan saatavana tallenteista. Mikäli haluatte nähdä dokumenttielokuvan, teidän kannattaisi esittää Ylelle uusintatoive.
http://www.dokumenttikilta.fi/reijo-nikkila/
http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/ykkosdokumentti_19…
|
| Haen Saara Kinnusen runoa, jossa ainakin on kohta olen kulkenut kaikkien näiden huoneiden läpi. Se sopii hyvin muuttoon. Runo on ilmestynyt ehkä 1981 ja… |
531 |
|
|
|
Sosiaalipsykologi ja perheneuvoja Saara Kinnuselta on julkaistu lukuisia ihmissuhteisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä kirjoja, mutta ei runoja, ainakaan kokoelmaksi asti. Yksittäinen runo saattaa tietysti olla julkaistuna esimerkiksi lehdessä, mutta tällaista emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
|
| Miten voin vaihtaa noutokirjaston? Yritin vaihtaa sen varatut välilehden kautta. Se otti vastaan uuden noutokirjaston, mutta kun koneen avasi uudelleen, niin… |
807 |
|
|
|
Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
|
| Mitä kaupunginosaa Fredrik Berndtson kuvasi vuonna 1847 seuraavasti: " Kaupungin tämä osa muodostaa itsessään ikään kuin pienen esikaupungin; se tarjoaa… |
934 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.… |
Ask a Librarian