| Miten kirjastojen tekijänoikeusasiat menevät e-kirjoissa? Maksetaanko niistä jokin maksu per kirja ja per kopio. Vaikuttaako lainauskertojen lukumäärä tähän… |
656 |
|
|
|
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun… |
| Yritän selvittää erään Grimmin satujen suomennoksen tekijänoikeuksia. Ymmärtääkseni myös suomennosta koskee tekijänoikeus, mutta kyseisessä teoksessa tekijän… |
944 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää… |
| Voinko ostaa mistä tahansa kaupan alekorista sopivan konsolipelin ja laittaa sen julkisesti pelattavaksi kirjastossamme !? |
669 |
|
|
|
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että… |
| Kirjasto- ja tietopalvelujen merkonomiopinnoissa työstän aihepakettia verkkokirjastoon tarjottavaksi. Voinko käyttää kirjojen kansikuvia mukana työssäni?… |
403 |
|
|
|
Ilman lupaa voi kirjojen kansikuvia käyttää vain siinä tapauksessa, että voi vedota lain sitaattipykälään (22). Jos tekstissä esitellään jotain kirjaa, on perusteltua vedota §22:een ja havainnollistaa käsiteltyä kirjaa sen kansikuvalla. Oikeustapauksia tällaisen toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole. Kun kysyjä ei tarkemmin kuvaile, missä tarkoituksessa hän kansikuvia käyttää, luvallisuuteen on vaikea ottaa kantaa. Puhdas "viihdekäyttö" on joka tapauksessa aina luvanvaraista.
Verkossa on hiljaisesti hyväksytty (eli oikeudenhaltijat eivät puutu asiaan) tuotteiden kansikuvien hyödyntäminen myös muussa kuin sitaattimielessä, kun oikeudenhaltijat kokevat käytön joko merkityksettömäksi tai itselleen hyödylliseksi. Tällaisen hiljaisen… |
| Lumikin seitsemän kääpiön nimet venäjäksi, viroksi ja japaniksi? On kova halu tietää. |
4982 |
|
|
|
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://… |
| Saako kirjastosta lainattua cd-levyä soittaa kaupassa vai pitääkö olla jokin erillinen lisenssi? saahan omia levyjä ainakin? |
893 |
|
|
|
Yrittäjän on maksettava kaikesta asiakkailleen soittamastaan musiikista korvausta sekä Teostolle että Gramexille siitä riippumatta, mistä (laillisesta) lähteestä musiikki on peräisin. Saa siis soittaa, mutta vain luvan kanssa, ja koskee yhtä hyvin omia kuin kirjaston levyjä.
|
| Olemme järjestämässä nuorille leffailtaa ja pohdiskelemme mitä voimme katsoa. Meitä on mietityttänyt erityisesti, että saammekko esittää esim. televisiosta… |
938 |
|
|
|
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
|
| Asiakas on nauhoittanut haastatteluja kalastajien tarinoista. Nyt hän haluaisi siirtää haastattelut Kalastajaseuran Internet-sivulle kuultaviksi. Ainakin osa… |
362 |
|
|
|
Lähtökohtana on, että kalastajien tarinat ovat tekijänoikeuden suojaamia hengentuotteita, ellei pystytä osoittamaan, että joku kalastaja on esimerkiksi vain kertonut kaikkien tunteman perinteisen tarinan sanasta sanaan. Kalastajalla on tekijänoikeus kertomaansa tekstiin, minkä lisäksi hänen esitystään ei ilman hänen lupaansa saa levittää yleisön keskuuteen.
Olen sitä mieltä, että jokaiselta tarinoita kertoneelta on syytä tällaiseen internet-levitykseen pyytää lupa. Kuolleen henkilön kohdalla lupa tulee pyytää perikunnalta.
Jos alkuperäisen kertojan henkilöllisyyttä tai olinpaikkaa on ylivoimaisen vaikea selvittää, voi julkaisija ottaa riskin ja ilmoittaa julkaisun yhteydessä, että luvat on pyritty hankkimaan, mutta että kaikkia… |
| Voiko aikakausilehtien DVD kylkiäisiä ottaa kirjaston kokoelmaan? Ne voivat olla pelkkiä vuosikertoja tai sisältävät jotain "extraa", kuten videoelokuvaa… |
295 |
|
|
|
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, koska "DVD" ei ole tekijänoikeudellisten määräysten kohde. Ratkaisevaa on toisaalta sisältö (eli mitä suojattuja teoksia DVD tai muu tallenne sisältää), toisaalta se tapa, jolla julkaisija/kustantaja on tämän tallenteen sisältöineen tuonut tarjolle.
Lain mukaan erillinen lupa tallenteen lainaamiseen yleisölle tarvitaan, jos sen sisältönä on "elokuvateos" tai "tietokoneohjelma" (käsitteellä tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta eli itsenäistä ohjelmaa). Jos sisältö on mitä tahansa muuta, estettä lainaamiselle ei ole. Milloin jokin teos on "elokuvateos", on monessa tapauksessa vaikea määritellä, mutta ainakin ns. näytelmä- ja dokumenttielokuvat sekä niiden osat täyttävät kiistatta lain määritelmän… |
| Koulutukseni yksi osio on verkkopalvelut kirjastossa. Tähän liittyen minun kuuluu ylläpitää kirjastomme fb-sivustoa yms. Olen huomannut, että monet kirjastot… |
400 |
|
|
|
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman… |
| Teen opinnäytetyötä aiheenani fanifiktio ja nuortenkirjastotyö. Tarkoituksenani on tutkia olisivatko fanifiktiota harrastavat nuoret kiinnostuneita… |
559 |
|
|
|
Anglo-amerikkalainen ja eurooppalainen tekijänoikeus poikkeavat juuri tässä toisistaan merkittävästi. Meillä on suhteellisen tarkat säädökset siitä, mikä on sallittua, mikä ei. Meillä ei toisaalta ole lainkaan tämän "fair use" -käytännön vastinetta.
Varsinaiseen kysymykseen "fanifiktion" laillisuudesta voi vastata helposti. Jos lopputulos ei ole plagiaatti vaan ainoastaan käyttää toisen tekijän teosta lähtökohtana ja/tai innoittajana, se saa suojaa itsenäisenä teoksena. Kuka tahansa saa meillä kirjoittaa oman versionsa "Harry Potterista", kunhan lopputulos on itsenäinen eikä plagioi alkuperäisteoksen ideoita ja juonikaavioita. Erityisesti parodiat ovat kautta historian olleet suosittuja, eikä niiden tekemiseen normaalisti ole estettä.
On… |
| Mitä tekijänoikeus sanoo opinnäytetyöstä? Millainen on opinnäytetyön tekijän tekijänoikeus? |
476 |
|
|
|
Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
|
| Lähdemme kaverin kanssa matkaamaan ympäri Eurooppaa ja keräämään postikorteille ihmisten unelmia (nettisivultani mallia -> postourdreams.blogspot.com). Reissu… |
367 |
|
|
|
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta… |
| Voiko kirjaston asiakas katsella kirjaston tiloissa kotiseutukokoelmaan kuuluvaa elokuvaa tai muuta kuvatallennetta, johon ei ole lainausoikeuksia? Kyseessä ei… |
682 |
|
|
|
Ilmaisu "kotiseutukokoelman kuvatallenne" ei kerro näitten elokuvien oikeudellisesta asemasta valitettavasti yhtään mitään. Kokoelmassa voi olla elokuva, joka on otettu talteen kotiseutusyistä (kunnan suuri poika pääosassa esimerkiksi), vaikkei kirjasto ole hankkinut (tai voinut hankkia) sen paremmin lainaus- kuin julkisen esittämisenkään oikeuksia. Tällaista elokuvaa ei lain mukaan voi asiakaskaan kirjastossa katsoa.
Jos kyseessä on elokuva, joka on hankittu lainaus- ja/tai esittämisoikeuksin, ei ole mitään ongelmaa vaan asiakas voi siihen vapaasti tutustua kirjastossa.
Jos kyseessä on tallenne, joka ei ole ns. kaupallinen elokuva vaan esimerkiksi dokumentaarinen tallenne jostain paikallisesta tapahtumasta, on vaikea keksiä selkeää… |
| Pitääkö pyytää lupa tekijänoikeudellisesti suojatun laulun esittämiseen satutunnilla? |
772 |
|
|
|
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää… |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Salenius? Mikä on sen alkuperä? |
1371 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
|
| Eli kaikki kirjastossa kirjaston laitteilla katsottava/näytettävä on julkista esittämistä, mutta omilla laitteilla saa kirjastossa katsoa. Eli jos ryhmä haluaa… |
475 |
|
|
|
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta… |
| Olen kiinnostunut vauvojen runokylpylätoiminnasta Helmet-kirjastoissa, etenkin lähellä asuinpaikkaamme Luoteis-Helsingissä. Onko säännöllisiä kokoontumisia tai… |
743 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820… |
| Minua ihmetyttää kirjastojen tekijänoikeus. Kun kirjastoilla on laillinen oikeus ottaa kirjoja kirjastoon niin eikö tämä vähennä kirjojen myyntiä? Itse en… |
2260 |
|
|
|
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns.… |
| Miksi lainatusta kirjasta/cd/dvd saa tehdä omia kopioita omaan käyttöön? Jos jokainen lainaaja tekee kopiot omaan käyttöön niin silloinhan se ei eroa siitä… |
727 |
|
|
|
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa… |
Ask a Librarian