| Oliko jossain kirjastossa mahdollisuus digitoida LP-levyjä tiedostoiksi? |
872 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/… |
| Etsin ystävälleni sopivaa selkosuomella kirjoitettua fantasia- tai scifikirjaa. Olen kysynyt omasta kirjastostani mutta he eivät osanneet oikein suositella… |
1072 |
|
|
|
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:… |
| Jos korkeakoulun opinnäytetyöhön liittyy teososana tallenne konsertista, jossa on esitetty nykysäveltäjien musiikkia, miten tulee suhtautua tallenteen… |
410 |
|
|
|
Jotta konsertista tehtyä tallennetta voisi laillisesti levittää julkisesti, pitäisi sekä sävellysten (Teosto) että esittäjien (Gramex) osalta hankkia ns. mekanisointilupa. Sitä tarvitaan normaalisti kaupallisten äänitteiden valmistamiseen, mutta jos teokset eivät ole opinnäytteessä sitaattioikeuden perusteella, niiden levittämiseen tarvitaan lupa.
Tilanne on hiukan toinen, jos tämä opinnäytteen liitteenä oleva tallenne on tehty kaikkien asianosaisten luvalla ja tieten. Kun tallennetta ei ole tehty kaupalliseen levitykseen, pelkkä lupa riittänee käyttämiseen opinnäytteen yhteydessä.
Jos lupia ei ole pyydetty eikä niitä haluta ryhtyä pyytämään, kirjasto voi ratkaista asian ottamalla äänitteen erilleen kirjallisesta työstä ja laittamalla vain… |
| Käsitöitä harrastava asiakas tarjosi kirjaston näyttelyvitriiniin huovuttamalla tekemiään Angry Birds- pehmoleluja. Materiaalin valinta ja työ edustavat… |
418 |
|
|
|
Meillä Suomessa lienee harvoin törmätty tähän "Aku Ankka" -ongelmaan. Yhdysvalloissa Disney-konserni on valvonut yleensä erittäin hanakasti niin tekijän- kuin tavaramerkkioikeuttaan. Kysymys Angry Birds -hahmojen oikeudesta lieneekin enemmän jälkimmäistä kuin varsinaista tekijänoikeutta. Todennäköisenä voidaan silti pitää - ja ainakin kirjastomaailmassa järkevänä lähtökohtana -, että Angry Birdsin kaltainen miljoonabisnes on lähtökohtaisesti suojattua kaikilla mahdollisilla tavoilla, nimeä myöten.
Suosittelen, että otatte yhteyttä hahmon oikeudet todennäköisesti omistavaan suomalaiseen yhtiöön ja pyydätte luvan näyttää näitä pehmoleluja ja mainostaa niitä. Sehän on tässä tapauksessa myös yhtiön edun mukaista, eivätkä he välttämättä ota… |
| Jos kirjasto tekee jostain uudehkosta romaanista kirjatrailerin, joutuuko siitä maksmaan tekijänoikeusmaksuja? |
410 |
|
|
|
Vastaus riippuu siitä, mitä käsitteellä "kirjatraileri" tarkoitetaan. Jos kysyjä viittaa ilmaisulla videoituun kirjan esittelyyn, on sellaisen tekeminen ja levittäminen sallittua, jos "traileri" koostuu tekijän omasta puheesta ja tekstistä. Jos halutaan lainata esiteltävän kirjan sisältöä, se on tehtävä sitaattipykälän (§22) puitteissa eli sitaattien täytyy liittyä omaan tekstiin. Pelkästään huvin vuoksi ei kirjaa saa lukea ja tätä lukuesitystä levittää ilman erillistä lupaa. Luvan mahdollinen maksullisuus riippuu oikeudenhaltijan harkinnasta.
Heikki Poroila 16.3.2012
|
| Voiko kirjasto esittää omissa tilaisuuksissaan äänikirjoja? Voiko kirjaston järjestämissä tilaisuuksissa koululla esittää äänikirjoja koululuokalle? |
549 |
|
|
|
Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston… |
| Saako kirjasto kopioida verkkouutisen paperille ja asetaa sen asiakkaiden näkyville? |
419 |
|
|
|
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns.… |
| CC-lisensoitua musiikkia voi siis käyttää vapaasti ei-kaupallisessa tarkoituksessa tekijänoikeuksien haltijan määrittämien ehtojen mukaisesti (eli esimerkiksi… |
643 |
|
|
|
CC-lisensoinnin ehdot vaihtelevat, joten vastaus riippuu osittain näistä ehdoista. Kysymyksessä on kuitenkin olennaista se, ovatko kirjasto ja yksityinen kansalainen samassa asemassa lisensoidun musiikin käyttäjinä.
Ellei lisenssiehdoissa ole erikseen mainittu, että käyttäjän täytyy olla luonnollinen henkilö eli ihminen, ei eroa välttämättä ole. Kysymyksessä olleista esimerkeistä ensimmäisessä ei kuitenkaan ole kysymys kirjaston käytöstä, vaikka linkki olisi kirjaston sivuilla. Vain siinä tapauksessa, että kirjasto tarjoaa kyseisen videon omalta palvelimeltaan, sitä voitaisiin pitää kirjaston toimintana.
Myös toisessa esimerkissä ratkaisevaa on, kuka käyttää näin koottua videota julkisessa tilaisuudessa. Jos tilaisuus on kirjaston… |
| Milloin, minä vuonna kirjastot saivat luvan myydä kokoelmista poistettuja kirjoja asiakkaille? |
770 |
|
|
|
Mikko Laakso kertoo Helsingin kaupunginkirjaston historiikissa ”Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi” (Helsingin kaupunginkirjasto, 2010, s. 319), että vuoden 1986 kirjastolaissa annettiin lupa myydä kirjaston varastosta poistettuja kirjoja asiakkaille. Vantaan ja Kouvolan kirjastot olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa myyntiä tuona vuonna, kun taas Helsingissä poistomyynti käynnistyi vasta syksyllä 1988. Sitä ennen kirjat hävitettiin polttamalla tai laittamalla ne paperinkeräykseen, joskin vuonna 1983 Helsingin kaupunginkirjasto oli saanut luvan lahjoittaa vanhempaa kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjastolle.
|
| Hyvä asiantuntija, haluaisin varmistaa että toimimme lakien mukaisesti koulukirjastossamme. Jo edeltäjäni hankki koulukirjastoomme vieraskielisiä lehtiä… |
418 |
|
|
|
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä… |
| Miten kirjastojen tekijänoikeusasiat menevät e-kirjoissa? Maksetaanko niistä jokin maksu per kirja ja per kopio. Vaikuttaako lainauskertojen lukumäärä tähän… |
655 |
|
|
|
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun… |
| Yritän selvittää erään Grimmin satujen suomennoksen tekijänoikeuksia. Ymmärtääkseni myös suomennosta koskee tekijänoikeus, mutta kyseisessä teoksessa tekijän… |
944 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää… |
| Voinko ostaa mistä tahansa kaupan alekorista sopivan konsolipelin ja laittaa sen julkisesti pelattavaksi kirjastossamme !? |
667 |
|
|
|
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että… |
| Kirjasto- ja tietopalvelujen merkonomiopinnoissa työstän aihepakettia verkkokirjastoon tarjottavaksi. Voinko käyttää kirjojen kansikuvia mukana työssäni?… |
402 |
|
|
|
Ilman lupaa voi kirjojen kansikuvia käyttää vain siinä tapauksessa, että voi vedota lain sitaattipykälään (22). Jos tekstissä esitellään jotain kirjaa, on perusteltua vedota §22:een ja havainnollistaa käsiteltyä kirjaa sen kansikuvalla. Oikeustapauksia tällaisen toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole. Kun kysyjä ei tarkemmin kuvaile, missä tarkoituksessa hän kansikuvia käyttää, luvallisuuteen on vaikea ottaa kantaa. Puhdas "viihdekäyttö" on joka tapauksessa aina luvanvaraista.
Verkossa on hiljaisesti hyväksytty (eli oikeudenhaltijat eivät puutu asiaan) tuotteiden kansikuvien hyödyntäminen myös muussa kuin sitaattimielessä, kun oikeudenhaltijat kokevat käytön joko merkityksettömäksi tai itselleen hyödylliseksi. Tällaisen hiljaisen… |
| Lumikin seitsemän kääpiön nimet venäjäksi, viroksi ja japaniksi? On kova halu tietää. |
4975 |
|
|
|
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://… |
| Saako kirjastosta lainattua cd-levyä soittaa kaupassa vai pitääkö olla jokin erillinen lisenssi? saahan omia levyjä ainakin? |
891 |
|
|
|
Yrittäjän on maksettava kaikesta asiakkailleen soittamastaan musiikista korvausta sekä Teostolle että Gramexille siitä riippumatta, mistä (laillisesta) lähteestä musiikki on peräisin. Saa siis soittaa, mutta vain luvan kanssa, ja koskee yhtä hyvin omia kuin kirjaston levyjä.
|
| Olemme järjestämässä nuorille leffailtaa ja pohdiskelemme mitä voimme katsoa. Meitä on mietityttänyt erityisesti, että saammekko esittää esim. televisiosta… |
935 |
|
|
|
(Suojatun) elokuvan julkinen esittäminen on tekijänoikeuslain mukaan aina luvanvaraista. Televisiosta tulevan elokuvan näyttäminen kirjastossa yleisölle on sekin julkista esittämistä ja siten luvanvaraista. Lupa katsoa ei siis ole sama asia kuin lupa esittää julkisesti. Televisioyhtiö on hankkinut tämän oikeuden, mutta se ei siirry kirjastolle.
Kirjaston kokoelmassa olevan elokuvan saa esittää, jos oston yhteydessä on saatu myös julkisen esittämisen oikeus. Jotkut välittäjät tarjoavat tämän oikeuden nykyään kaikille elokuvilleen, mutta varsinkin vanhemmassa kokoelmassa pääsääntönä oli, että kirjastoille myytiin elokuvia vain lainausoikeuksin. Tämä esitysoikeus on selvitettävä elokuvakohtaisesti ennen esittämistä.
Heikki Poroila 29.1.2013
|
| Asiakas on nauhoittanut haastatteluja kalastajien tarinoista. Nyt hän haluaisi siirtää haastattelut Kalastajaseuran Internet-sivulle kuultaviksi. Ainakin osa… |
362 |
|
|
|
Lähtökohtana on, että kalastajien tarinat ovat tekijänoikeuden suojaamia hengentuotteita, ellei pystytä osoittamaan, että joku kalastaja on esimerkiksi vain kertonut kaikkien tunteman perinteisen tarinan sanasta sanaan. Kalastajalla on tekijänoikeus kertomaansa tekstiin, minkä lisäksi hänen esitystään ei ilman hänen lupaansa saa levittää yleisön keskuuteen.
Olen sitä mieltä, että jokaiselta tarinoita kertoneelta on syytä tällaiseen internet-levitykseen pyytää lupa. Kuolleen henkilön kohdalla lupa tulee pyytää perikunnalta.
Jos alkuperäisen kertojan henkilöllisyyttä tai olinpaikkaa on ylivoimaisen vaikea selvittää, voi julkaisija ottaa riskin ja ilmoittaa julkaisun yhteydessä, että luvat on pyritty hankkimaan, mutta että kaikkia… |
| Voiko aikakausilehtien DVD kylkiäisiä ottaa kirjaston kokoelmaan? Ne voivat olla pelkkiä vuosikertoja tai sisältävät jotain "extraa", kuten videoelokuvaa… |
295 |
|
|
|
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, koska "DVD" ei ole tekijänoikeudellisten määräysten kohde. Ratkaisevaa on toisaalta sisältö (eli mitä suojattuja teoksia DVD tai muu tallenne sisältää), toisaalta se tapa, jolla julkaisija/kustantaja on tämän tallenteen sisältöineen tuonut tarjolle.
Lain mukaan erillinen lupa tallenteen lainaamiseen yleisölle tarvitaan, jos sen sisältönä on "elokuvateos" tai "tietokoneohjelma" (käsitteellä tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta eli itsenäistä ohjelmaa). Jos sisältö on mitä tahansa muuta, estettä lainaamiselle ei ole. Milloin jokin teos on "elokuvateos", on monessa tapauksessa vaikea määritellä, mutta ainakin ns. näytelmä- ja dokumenttielokuvat sekä niiden osat täyttävät kiistatta lain määritelmän… |
| Koulutukseni yksi osio on verkkopalvelut kirjastossa. Tähän liittyen minun kuuluu ylläpitää kirjastomme fb-sivustoa yms. Olen huomannut, että monet kirjastot… |
400 |
|
|
|
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman… |
Ask a Librarian