| Luin lukiossa (2006–2009) kirjan, jonka nimeä tai tekijää en saa millään päähäni. Teos oli suomalaista nykykirjallisuutta, satiiria, kenties 90- tai 2000… |
585 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
|
| Mieleeni on jäänyt runo, joka kertoo säkenöivien päivien valumisesta ajan hiekkaan tai siihen tyyliin. Kyse on suomalaisesta runoilijasta, voisi olla esim Aale… |
711 |
|
|
|
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta ainakaan vielä ei vastausta ole löytynyt.
|
| Haluaisin lukea kirjoja ääneen ja taltioida ne "äänikirjoiksi". Jakaisin ne esim. YouTubessa kaikkien kuultavaksi. Tietääkseni kirjojen tekijänoikeudet ovat… |
2766 |
|
|
|
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten… |
| Missä kirjastoissa voi varata ompelukoneen käyttöönsä? |
1430 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
|
| Löytyykö jostakin vielä mikrofilminlukulaitteita ostettavaksi? Mielellään toimiva, Etelä-Suomesta. |
455 |
|
|
|
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
|
| Etsin runoa, joka alkaa "Ja karhu käänsi kylkeään ja puhui pojalleen.." Luulisin, että Lauri Pohjanpään. |
704 |
|
|
|
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
|
| Minun 2 v hotolapsi sai käsiinsä mun 11v lapsen kirjan ja piirtäisi siihen yhdelle sivulle pari viiva, pitäiskö nyt ostaa uusi kirja kirjastolle sen tilalle… |
445 |
|
|
|
Kannattaa viedä kirja siihen kirjastoon, josta olet sen lainannut, ja kysyä heiltä.
|
| Kysyisin suomalaisista naiskirjailijoista 1800-luvun lopun ja 1970-luvun väliltä. Googlettelemalla en ainakaan äkkiseltään löytänyt listausta tuon aikavälin… |
3183 |
|
|
|
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
|
| Mitä turkkilaisten kirjailijoiden kirjoja on julkaistu suomeksi? |
2185 |
|
|
|
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (… |
| Kenen kirjoittama on vanha runo, joka alkaa:Ei ikuisuutta varten kielo hento keväisnä yönä herää kukkimaan. Ei aikaa varten kestä tähdenlento jne... |
1977 |
|
|
|
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Tuntisiko joku lukijoistamme sen?
|
| Minua kinnostaisi tietää hapankorpun historiasta. Mistä resepti on peräisin ja miksi sen valmistaminen on aloitettu juuri 52 olympialaisia varten? |
2477 |
|
|
|
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
|
| Jossain W. B. Yeatsin runossa on tällainen säe: Too long a sacrifice can make a stone of the heart. Tarvitsisin tälle suomennoksen. |
741 |
|
|
|
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta Easter 1916. Runon on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy teokseen William Butler Yeats: Runoja (WSOY, 1966).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.theatlantic.com/past/docs/unbound/poetry/soundings/easter.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yeats, William Butler: Runoja (suom. Aale Tynni, WSOY, 1966)
|
| Minulla on 6-vuotias poika, joka on kovin innokas lukemaan. Olemme yhdessä lukeneet esim. Risto Räppääjät, Maukat ja Väykät sekä Heinähatut ja Vilttitossut… |
1556 |
|
|
|
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… |
3848 |
|
|
|
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
|
| Mikä olisi paras ratkaisu pysyä kuivana helpoiten, kun joutuu käyttämään kävelykeppiä? Sadetakki on liian vaikea koska sen joutuu aina ottamaan pois kun menee… |
512 |
|
|
|
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
|
| Minkä arvoinen on 200 koliko v59 |
799 |
|
|
|
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
|
| Voiko palautta kirjat toiseen lähikirjastoon esim Selloon, jotka lainasin Vuosaaresta kirjastosta? |
452 |
|
|
|
Kyllä voit. Helmet-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon:
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Haluaisin suomennoksen Arthur Hugh Cloughin erään runon alusta. Runon nimi on "Say not the Struggle nought Availeth". Tarvitsisin suomennoksen tästä kohdasta:… |
606 |
|
|
|
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa eikä ilmeiseti myöskään yksittäisiä runoja. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta, josta löytyy tieto Suomessa painetusta kirjallisuudesta eikä myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
|
| Tarvitsisin suomennoksen James Oppenheimin runosta "Bread and Roses" vuodelta 1911. "As we come marching, marching in the beauty of the day, A million darkened… |
480 |
|
|
|
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
|
| Löytyisikö jostain kirjastosta Haloo Helsingin nuottivihkoa, josta löytyy kappale Huuda! |
542 |
|
|
|
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
|
Ask a Librarian