| Missä näytelmässä on laulu, jossa on kohta "metsät ja niityt viheriöivät". Ainakin jotkut viheriöivät, ihan varma en ole varsinkaan metsästä. Ei ole kovin uusi… |
502 |
|
|
|
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
|
| Ennen oli Helmet-sivuilla oikea tieto Anna Amnell = Pirkko Pekkarinen. Nyt minusta on tehty kaksi eri henkilöä. Kirjoitin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa… |
564 |
|
|
|
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa… |
| Ylen sivuilta luin: "Suomalaistaustaiset muodostavat 7,2 prosenttia Ruotsin väestöstä. Se tarkoittaa, että joka neljännellätoista on suomalaisia juuria… |
468 |
|
|
|
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä… |
| Kuinka kirjaan tietokirjan lähteisiin verkko-osoitteet esillä on http, https, www, joskus selain ei ilmaise kuin nimetyn osoitteen kuten yle.fi voisiko… |
475 |
|
|
|
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
|
| Yhtäaikaa sattui syntymäpäiväni 25.5.2017. Täytyykö lippu olla koko päivän puolitangoa? Juhlat alkaa klo 14.00. Kiitos. |
855 |
|
|
|
Suomalaisuuden liitosta kerrottiin, että suruliputusmääräys koskee vain valtion virastoja ja laitoksia. Yksityishenkilöille liputus on oikeus, ei velvollisuus. Eli yksityinen kansalainen voi liputtaa normaalisti esim. syntymäpäivän kunniaksi niin halutessaan.
Alla lisää tietoa liputuksesta:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21
|
| Osa lastenrunosta kuuluu: Tuo Tonttulan kartano kaunis ja soma on Taaton, äidin ja Tupsukan oma. Sun ikäises' lienee Tupsukka juuri, mutt' kooltaan ei ole… |
608 |
|
|
|
Kollega muisteli että kyseinen runo löytyisi Elsa Beskowin teoksesta Tonttulan lapset. Teosta näyttäisi löytyvän myös Rovaniemen pääkirjastosta. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lapin kirjaston tietokannasta: https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
|
| Haluaisin lainata Hirvensalmen historia1 ja 2 sekä Vanhamäestä Kuitulaan. Nämä löytyvät Mikkelin kirjastosta. Kysyn onko mahdollista nk. kaukolainata ne? |
533 |
|
|
|
Hirvensalmen historia 1 löytyy Kouvolan kirjastosta. Siitä voit tehdä Kyyti-kirjastojen seutuvarauksen:
https://www.kyyti.fi/tags/seutulainaus
Muut kirjat on mahdollista kaukolainata. Kaukolainavarauksen voit tehdä kirjastossa tai verkkolomakkeella. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
|
| Monta flyygelinsoittohuonetta ( vastaavia kuin sellossa) uuteen keskustakirjastoon tulee ? |
273 |
|
|
|
Keskustakirjasto Oodiin ei ole tulossa asiakkaiden käyttöön flyygelinsoittohuonetta. Mutta sähköpianolla siellä voi harjoitella soittamista.
|
| Transsukupuolisuus kiinnostaa. Kuinka paljon transsukupuolisia henkilöitä on Suomessa (lukumäärä prosentteina tai normilukuna, ei kiitos esim. 1:1000 -muodossa… |
3237 |
|
|
|
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://… |
| Olemme keräämässä tietoa sukumme vaiheista. Enoni oli vapautettu asevelvollisuudesta vammojensa takia. Talvi- ja jatkosodan aikana hän kuitenkin oli ns… |
398 |
|
|
|
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/… |
| , äitini puolesta etsin laulua jota hän kaipaa. Äitin muistelee, että laulussa kenties ihmissudet kulkivat huonossa säässä (talvella?) ja/tai yöllä pienet… |
497 |
|
|
|
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Otan yhteyttä, jos se vielä selviää.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän laulun.
|
| Kuka on mahtanut suomentaa Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm /Lapsen uni? |
1302 |
|
|
|
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
|
| Yle tv1:ltä tulee ohjelma "Suomi on suomalainen" jossa on Ismo Alangon laulama tunnusmusiikki. Kysymys kuuluu, mikä on tuo kappale ja onko siinä enemmän sanoja… |
1224 |
|
|
|
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
|
| Kenen runo on Narkissos? |
507 |
|
|
|
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
|
| Oi Jumala, kuuntele runo, Villu Jurjo, suom. Anna-Maija Raittila, mistä kirjoista sen voisi löytää? Mistä teoksesta löytyy Mika Waltarin runo Salaisuus? |
689 |
|
|
|
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
|
| Milloin biologian valintakokeiden tulokset kerrotaan. Koe pidettiin 18.5.2017, eikä mistään löydy tarkkaa päivämäärää tulosten julkistamisesta. |
461 |
|
|
|
Korkeakoulut tekevät yhteishakujen valintoja eriaikaisesti toukokuun loppupuolelta lähtien. Kaikki yhteishaun valintojen tulokset on julkaistava viimeistään 30.6.2017. Valintojen valmistumisen eriaikaisuudesta ja hakutoivejärjestyksestäsi riippuen valinnan tulokset ovat nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa yksilöllisesti.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…
|
| - miten uudessa järjestelmässä voin katsoa esim. vain Sodanlkylän kirjaston uutuudet esim. viim. 3 kk:n ajalta niin kuin ennen oli mahdollista ? |
610 |
|
|
|
Sodankylän kirjastosta kerrottiin, että ainakaan tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Voit kysyä asiasta tarkemmin ottamalla yhteyttä suoraan Sodankylän kirjastoon. Alla yhteystiedot:
https://www.sompionkirjasto.fi/sodankyla/
|
| Iäkkäille ihmisille sopivia äänikirjoja |
1005 |
|
|
|
Kiinnostavan kuultavan valitseminen toiselle on vaikeaa ihmistä tuntematta. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian sivuille on koottu vinkkejä. Alla linkki Lyhyttä ja leppoisaa: lukuvinkkejä lyhyitä kertomuksia ja muisteluksia kaipaaville -vinkkilistaan:
https://www.celia.fi/celian-kirjat/kirjavinkit/kirjapaketit/lyhytta-ja-…
Sivuilta löytyy myös muita vinkkilistoja:
https://www.celianet.fi/kirjavinkit/101-kirjaa/#teemat
|
| Haluaisin uusia lainoja netin kautta mutta olen hukannu salasanani ja en pääse kirjautumaan omiin tietoihin.Onko mahdollista saada sitä muuten kuin kirjastossa… |
596 |
|
|
|
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
|
| Mitkä eläimet symboloivat yksinäisyyttä tai eristäytyneisyyttä? (paitsi susi) Onko jotakin eläintä tai eläimiä, jota pidettäisiin happamuuden tai katkeruuden… |
2074 |
|
|
|
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
|
Ask a Librarian