| Voisikio saada 1923-1925 Amerikkaan siirtolaisiksi muuttaneiden nimiä. Isojoelta Lähdeluoman sukua ja syntymäaikoja sukututkimuksen tekoa varten. Kiitos! |
463 |
|
|
|
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
|
| Etsin sellaista kirjaa, joka on kirjoitettu humoristisesti oman talouden hoidosta. Nimestä en ole yhtään varma, mutta jotenkin tulee mieleen joku hassu sana… |
568 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar : kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (Atena, 2017). Alla olevasta linkistä voit lukea kirjan kuvauksen. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä on tällä hetkellä varausjono.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523003156&q…
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä löydän tietoa Kuopiossa toimineista kirjakaupoista 1930-1940-luvuilla? |
1291 |
|
|
|
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa… |
| "Helsingin pitäjä" vuosikiriassa 1976 on Ursula Pohjolan-Pirhonen artikkeli Westerkullan kartanosta yms. Voitko ilmoittaa minulle artikkelin alkamis- ja… |
364 |
|
|
|
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
|
| Haluaisin lukea Pasilan kirjavarastossa olevaa tietosanakirjaa "Tiedon portaat". Tarvitsen sitä useaksi viikoksi. Pääseekö kirjavarastoon lukemaan sitä, jos… |
490 |
|
|
|
Tiedon portaat -tietosanakirjasarja onkin monesta muusta sarjasta poiketen kotiin lainattava. Jos sinulla on Helmet-kortti, voit tehdä kirjoihin varaukset, ja lainata ne tavalliseen tapaan. Toki kirjoja voi lukea halutessaan myös kirjastossa. Alla linkki sarjan tietoihin Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiedon%20portaat%20hosia__O…
|
| Muistan 70-luvulta sadun, joka alkoi sanoin: 'Tiedehiiri numeroinen mittaa tässä sähköaivoin, maallikkokin tajuaa sen vaivoin'. Löytyisikö tietoa, missä… |
323 |
|
|
|
Valitettavasti satua ei ole tunnistettu. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Milloin Sortavalan seminaari siirrettiin Raumalle? |
265 |
|
|
|
Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaisesti Sortavala luovutettiin Neuvostoliitolle. Seminaari ei ehtinyt evakuoimaan kalustoaan, opetusvälineistöään ja kirjastoaan, joten sen toiminta ei yhteen paikkaan siirrettynä olisi enää ollut mahdollinen. Toisaalta mikään muista seminaareista ei olisi voinut ottaa tiloihinsa kaikkia Sortavalan kymmentä luokkaa. Rauman seminaariin sijoitettiin tässä vaiheessa miesosaston kokelaat.
|
| Thomas Mannin teoksessa "Der Zauberberg" puhutaan tuberkuloosipotilaiden käytössä olevasta, mukana kannettavasta taskusylkykupista (Taschenspucknapf), jonka… |
867 |
|
|
|
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
|
| Osaisiko joku kertoa kenen kirjoittama/säveltämä on laulu "Nii mahottomast muistoi miul tuo Viipur-kulta tuo ja mää ja tiijä vissii siul myös mielikuvvii luo … |
742 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
|
| Löytyykö painettuna kirjana (tai netistä) norjan (bokmål ja nynorsk), tanskan, pohjoissaamen, islannin, grönlannin ja fäärin frekvenssisanakirjaa? Mistä näitä… |
867 |
|
|
|
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on… |
| Neuvostoliitossa asui ennen toista maailmansotaa suuri puolalaissyntyinen vähemmistö, vuoden 1926 väestölaskennan mukaan lähes 800 000 henkeä. Etsin tietoa… |
834 |
|
|
|
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja… |
| Onko Kirkhakki sama kuin Naakka? Mahdollisesti muinoin lounaismurteissa? |
463 |
|
|
|
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
|
| Tarvitsen Jörn Donnerin v. 1954 (?) Arena-lehteen kirjoittaman Berliiniä koskevan esseen. Mistä löytyy? |
494 |
|
|
|
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
|
| Löysin ja luin loistavan kirjan 'irti sokerista'. Nyt etsin samantyylistä kirjaa rasvoista. Olen kiinnostunut rasvatyypeistä, ja siitä, kuinka monta grammaa… |
694 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
|
| Milloinkohan Metsäkukkia-valssi on tehty? Onko kyseinen laulu ollut olemassa jo sodan aikaan? |
8023 |
|
|
|
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
|
| Mistä Venny Kontturin romaanit kertovat (älä vastaa vain: Pohjanmaasta! Mikä on oma arviosi niistä? Mikä niistä on paras? |
665 |
|
|
|
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
|
| Milloin ja mistä minne ajettiin Suomen viimeinen höyryveturin vetämä virallinen junavuoro? |
5533 |
|
|
|
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
|
| Onko Helsingissä / pääkaupunkiseudulla koirakahvilaa, tai jotain paikkaa jossa voisi viettää aikaa koirien kanssa tunnin pari siten, että niitä ei tarvtsisi… |
3465 |
|
|
|
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
|
| Mistä syystä meksikolaisiin oluihin laitetaan limeviipale? |
1592 |
|
|
|
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
|
| Esko Koivu, Onnenlintu, painos 1956. Mistä tällaisen vanhan kirjan nykyarvoa voisi etsiä? |
986 |
|
|
|
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
|
Ask a Librarian