| Montako tyttöä sain nimen Sofia vuonna 2007? |
436 |
|
|
|
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
|
| Millaiset työlistymisnäkymät kirjastoalalla tällä hetkellä ovat? Mitkä ovat vastavalmistuneen opiskelijan mahdollisuudet saada jalka ovenväliin yleisissä… |
734 |
|
|
|
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos… |
| Koska oli ensimmäisen kerran mahdollisuus/oikeus saada valtion takaamana opintolainaa. |
522 |
|
|
|
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
|
| Etsin tietoja Bengtsårin koulukodista |
564 |
|
|
|
Helsingin kaupunginarkistosta löytyy esimerkiksi seuraavat asiakirjat:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Archive.action?res…
Liitteissä : BENGTSÅR.PD on varsin lyhyt historia.
Lisätietoja voit kysyä esimerkiksi oheisella lomakkeella Kaupunginarkistosta:
https://www.hel.fi/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/kaupunginarkisto…
Selasin myös useita kokoelmissamme olevia koulukoteja käsitteleviä kirjoja, mutta kyseisestä laitoksesta en löytänyt tietoja.
|
| Tietääkö kukaan, onko jossain lastenrunossa tekstiä ..."voisiko sen ommella kiinni havunneulalla" - kiitos, jo etukäteen vastauksesta :-) |
443 |
|
|
|
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
|
| Kenen tekemä, minkä niminen ja milloin on valmistunut Helsingin Jätkäsaaren ns. Huutokonttorin Välimerenkadun puoleisessa päädyssä oleva pronssireliefi? Gunnar… |
1139 |
|
|
|
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja… |
| Kenellä on oikeus päästä tutkimaan esim. vanhoja kansakoulujen arkistoja ajalta 1880-1960. Onko mahdollista nähdä niitä? |
825 |
|
|
|
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
|
| Metsästän epätoivoisesti nuortenkirjaa, jonka luin noin 30 vuotta sitten. Se jäi mieleeni niin, että mietin kiehtovaa juonta toisinaan yhä. Kirjan päähenkilö… |
160 |
|
|
|
Kaivattu kirja on norjalaisen Bjørn Rønningenin Kesä Mirabellasaarella (Otava, 1977).
|
| Käyn kirjastossa silloinkin kun henkilökuntaa ei ole eli niinä aikoina kun sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnuksilla. Ohjeistus on että samalla oven… |
468 |
|
|
|
Karkkilan kirjastosta kerrottiin, että vaikka ketään ei saisi ovesta sisään mennessään mukanaan päästääkään, ei sitä aina pysty estämäänkään. Vastuu on sisääntulijalla itsellään, ei sinulla.
|
| Onko minulla kuluttajana oikeus saada tietää ostamani tuotteen alkuperä, eli mistä myyjä on sen ostanut? Myyjällä on toimitusvaikeuksia ja olen pettynyt heidän… |
678 |
|
|
|
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin…
Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke…
Ohjeessa kerrotaan vielä, että
"Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen… |
| Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea… |
494 |
|
|
|
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on… |
| Onko joku rakentamassa aikakonetta esim. Ulkomailla? Pisimmällä? |
548 |
|
|
|
Varmasti monikin vähintään suunnittelee aikakoneen rakentamista. Esimerkiksi Tekniikka & Talous -lehti kertoi vuonna 2015 yhdysvaltalaisen eläkkeellä olevan fyysikon suunnitelmista aikakoneen rakentamiseksi:
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-03-30/El%C3%A4k%C3%B6ity…
Tähtitieteellisen seuran Ursan sivuille on koottu pääkohdat aikamatkailua käsittelevästä luennosta, jonka piti tähtitieteen dosentti Leena Tähtinen:
https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/aikakone.htm
|
| Kun sukukirja on kirjoitettu henkilökohtaisin kokemuksin ja jossa fiktiivisiä kertomuksia ja omia tarinoita, se ei täytä sukukirjan ominaisuuksia. Miksi… |
535 |
|
|
|
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/… |
| Ilahduin, kun kuulin, että kirjastossa voi lainata ompelukoneita. Mutta ilo jäi lyhyeen, kun alkoi näyttää siltä, että on tultava paikanpäälle ompelemaan… |
1476 |
|
|
|
Näyttää valitettavasti siltä, ettei missään pääkaupunkiseudun kirjastossa ole kotiin asti lainattavaa ompelukonetta. Porakoneesiin, urheiluvälineisiin tai muihin lainattaviin esineisiin verrattuna ompelukone on aika herkkä vaurioitumaan, ja sen kuljettaminenkin saattaa olla vaativampaa. Todennäköisesti noista syistä ompelukoneita ei ole katsottu sopiviksi antaa kotilainaan.
Jos tarvitset ompelukonetta lainaksi, yksi vaihtoehto voisi olla Kuinoma-palvelu osoitteessa http://www.kuinoma.fi. Sen kautta voi vuokrata monenlaisia laitteita, ja valikoimissa näyttää olevan monta ompelukonettakin. SIeltä lainaaminen on tosin maksullista muttei ehkä kohtuuttoman kallista.
|
| Mikä on tämän kirjan nimi? ISBN 978-951-0-42164-2 Onko nimi pelkkä Calendar girl vai Calendar girl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu? Verkkokirjasto Anders sanoo… |
831 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
|
| Osaatteko neuvoa hyviä kirjoja, joita äitini voisi lukea, kun hän suree isämme kuolemaa. Sellaisia, missä on käsitelty surun vaiheita, voi tehdä testejä ja… |
2145 |
|
|
|
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
|
| Claes Andersson on kirjoittanut Unkarin kansannousun vihastuttamana Pamfletin/runon. Mistä kokoelmasta löytyy? Voisitko lähettää vastauksessa tekstin. Onko… |
381 |
|
|
|
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
|
| Onko olemassa mitään paikkaa, josta saisi ostettua uuden kehon? |
724 |
|
|
|
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
|
| Etsin tietoa, kuka on kirjoittanut tekstin "Olet sellainen kuin sielunpuusi". Haluaisin jakaa sen kuvitettuna vanhus- ja mielenterveystyön tekijöille. Olet… |
604 |
|
|
|
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
|
| Mikä on maailman paksuin kirja? Kuka keksi kirjat? Miten kauaa on kirjoittettu\lausuttu, runoja? Missä kirjassa on eniten kirjoitusta? Mikä on maailman… |
3890 |
|
|
|
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat… |
Ask a Librarian