| Olisin kiinnostunut lukemaan suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia 1930-1940- luvuilta. Etenkin sellaisten kirjailijoiden, joista on kirjoitettu elämäkerta,… |
1335 |
|
|
|
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen… |
| Viime talvena muistan kuulleeni, että Päämajan sodanaikaisesta toiminnasta olisi tulossa kirja. Sen jälkeen ei asiasta ole kuultu. Onko sellainen teos tulossa… |
260 |
|
|
|
Päämajan sodanaikaisesta työskentelystä on kirjoittanut viime vuosina
ainakin Lasse Laaksonen teoksessa
Eripuraa ja arvovaltaa : Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen. - Docendo, 2014
Ennakkotietojen mukaan Laaksonen on julkaisemassa saman kustantajan kautta kirjan
Viina, hermot ja rangaistukset : sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945
Olisiko tätä tarkoitettu?
https://www.docendo.fi/viina-hermot-ja-rangaistukset-sotilasylijohdon-h…
|
| Onko Itäkeskuksen tai Tapiolan kirjastoissa paikkaa, minne voi jättää kiertoon kirjoja? Meillä jäi paljon lastenkirjoja käyttöä vaille ja lahjoittaisin ne nyt… |
531 |
|
|
|
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
|
| Mikä mahtaisi olla keramiikkataitelijan signeerauksen takana: 29 HM Käsiala on vahva, numero ja kirjaimet selkeitä voimakkaita tikkukirjaimia. Ämmän… |
4879 |
|
|
|
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:… |
| Olisiko mahdollista, että te saisitte selville kyseisen elokuvan nimen, vaikka muistan vain sen, että siinä Tauno Palon esittämä henkilö on ilmeisesti jonkin… |
262 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Ilmari Unhon vuonna 1950 ohjaama elokuva
"Härmästä poikia kymmenen"? Muistikuvieni mukaan Tauno Paloa ei ruoskittu, mutta hänen kaveriaan kyllä.
|
| Etsin laulun nimeä ja sanoja. Osan sanoista muistan. Majani mä rakennan sinijärven rantahan. Missä peurat vaeltaa tuntureiden taa. Järvet vuoret karun maan… |
1638 |
|
|
|
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
|
| Julkaisin juuri toisen ruokakirjani ja se on lainattavissa ainakin Helmet-kirjastopalvelusta. Harmikseni huomasin, että kirjan nimi on väärin, koska kustantaja… |
373 |
|
|
|
Kiitos palautteesta.
Eipä hätää. Helmet-tietokannassahan näkyy teoksesta vasta kustantajan ennakkotieto. Kirja ei siis vielä ole edes saapunut fyysisesti luettelointiosastollemme eikä sitä näin ollen ole vielä varsinaisesti luetteloitu tietokantaan. Kun kirja saapuu, tietokannassa olevat ennakkotiedot täydennetään ja niissä olevat mahdolliset virheet korjataan.
|
| Lainasin Myyrmäen kirjastosta 21.9. ihonhoito kauneudenhoitoalan kirjan. Lainauskuitissa ja omalla helmet-sivullani lukee että eräpäivä on 8.2.2018. Onko… |
486 |
|
|
|
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
|
| Haluaisin löytää suomennoksen T.S. Eliotin neljän rivin runoon, joka saattaa olla peräisin Four Quartets-kokoelmasta: 'We shall not cease from exploration… |
1074 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/… |
| Olen tekemässä äidinkielen runoesitelmää ja tarvitsisin apua. Olisiko teillä tietoa minä vuonna Hannu Salakan yksi nimetön runo on julkaistu ja missä… |
571 |
|
|
|
Etsimäsi Hannu Salakan (1955 - 2003) nimeämätön runo, joka alkaa rivillä "Jos kesällä asiat olisivat hyvin..." julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kokoelmassa Niin joudun kauas tulevaisuuteen (Otava).
Runoteos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Helmet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Saat runon sähköpostiisi.
Salakka, Hannu: Niin joudun kauas tulevaisuuteen (1989, Otava).
https://finna.fi
|
| Onko joku häiriö kun ei lue omilla sivuilla omat tietoni vaan pelkästään kirjaudu ulos ei pääse kattoo lainoja tai varauksia |
235 |
|
|
|
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
|
| Löytyykö suomennosta Donovanin Colours-laulun sanoista? |
1071 |
|
|
|
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| Olen saanut maisemataulun, jonka singneeraus on H. Kruhsev tai H. Kruhzev. Mutta en löydä netistä tällaista maalaria. Onko teillä mitään tietoa tällaisesta… |
315 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään kysymääsi maalaria. Ehkäpä kannattaisi viedä taulu ammattimaisen taide- tai huutokauppiaan luo tekijän selvittämiseksi.
|
| Kysyisin kahdesta runosta, löytyisiköhän kumpaakaan mistään? 1. Naurun lähde 2. Puumanainen Saattavat olla jossain omakustanteessakin, ainakin Puumanaisesta… |
319 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään näiden runojen tekijöitä, emmekä itse runojakaan.
|
| Wikipedian mukaan Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksesta "on tähän mennessä otettu 53 painosta". (Lähdettä ei ole merkitty… |
426 |
|
|
|
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
|
| Etsin suomenkielisiä kirjoja, joissa käsitellään 1800-1900 luvun venäläisiä talonpoikaiskapinoita ja erityisesti talonpoikien merkitystä kevään 1917… |
426 |
|
|
|
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://finna.fi
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
|
| Vietämme iltapäiväkerhossani lokakuussa Italia-kuukautta ja olen yrittänyt löytää italialaisia lastenlauluja ja lastenkirjoja. En ole löytänyt siksi käännyn… |
1363 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla… |
| Aaro Hellaakosken runo Ritari Ranki. |
927 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
|
| Myyvätkö kirjastot vanhoja Parnasso-lehtiä? Olisin niistä kiinnostunut. |
522 |
|
|
|
Helmet-kirjastot säilyttävät lehtiä tietyn ajan, jonka jälkeen niitä voidaan myydä asiakkaille. Muutamat kirjastot säilyttävät lehtiä myös pysyvästi. Kirjastot laittavat lehtiä myyntiin yleensä alkuvuodesta, kun säilytettävien vuosien määrä tulee täyteen. Kannattaa kysyä tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Alla tiedot Parnasson säilytyksestä eri Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sparnasso__Ff%3Afacetmediaty…
|
| Voiko pedaalin painaa pohjaan? |
526 |
|
|
|
Tarkoitatko pianon pedaalia? Pianon pedaalin voi painaa pohjaan. Se vaikuttaa mm. äänen voimakkuuteen. Alla lisää tietoa:
http://hilkkapiipponen.com/pedaalinkaytto/
|
Ask a Librarian