| Tietoa Merja Jalosta |
379 |
|
|
|
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä. |
| Missä Muumikirjassa on Vilijonkka, joka pelkää menettämistä ja kun hän sitten menettää myrskyssä (?) kaiken, koska se mitä hän on eniten pelännyt, on nyt… |
1496 |
|
|
|
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
|
| Onko kirjastossa vielä lainattavaksi urheilutarvikket lapselle, kuten sukset ? t: Mari |
1028 |
|
|
|
Helsingissä Herttoniemen ja Pukinmäen kirjastot laivaavat suksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290
Muitakin lainattavia urheiluvälineitä löytyy kuten luistimet, jääkiekkomaila, lumikengät, tennismaila, jalkapallo, frisbee, koripallo, sulkapallosetti ja hyppykeppi. Löydät tiedot näistä ja niitä lainaavista kirjastoista kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. luistimet) ja valitset aineistoksi esineen.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString |
| Etsin tietoa tv-elokuvasta, jossa Maija-Liisa Soinne kertoo asumisestaan maalla ja mm. kolmesta koirastaan. On tullut joskus tv:stä ja haluaisin katsoa… |
1275 |
|
|
|
Yle Arkistosta kerrottiin, että tämä on todennäköisesti etsimäsi ohjelma:
- Koivu ja tähti: Puheenvuoro: Maija-Leena Soinne. Kertoo elämän muutoksesta, maalla asumisesta, terveestä itsekkyydestä.
Se on esitetty 6.3.1994, toimittaja oli Leena Paavonen. Mahdollisesta ostamisesta ota yhteyttä Yle Arkistomyyntiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityiseen-kayttoon
|
| Korkeasaari on perustettu 1889 ja osallistuu aktiivisesti parinkymmenen lajin osalta koordinoituun eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (EEP). Kuinka monta… |
593 |
|
|
|
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,… |
| Onko kirjastossa paperien tuhoojaa. on kerääntynyt papereita.joissa paljon henk koht tietoa. enkä haluaisi laittaa niitä paperijätteisiin saksimalla työ on… |
1056 |
|
|
|
Helsingissä Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoissa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
Espoossa Entressen, Sellon, Kivenlahden, Nöykkiön, Soukan, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastot tarjoavat paperisilppurin asiakkaiden käyttöön.
Listan Helmet-kirjastojen palveluista löydät palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjastojen yhteystiedot voit tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut |
| Kävin lähikirjastossa Helsingissä kysymässä, voinko tilata sinne lukusaliin lahjana erään kristillisen kirkkokunnan lehden, joka mielestäni on hyvin… |
256 |
|
|
|
Jokainen kunnankirjasto (kaupunginkirjasto) päättää lehtien tilausperiaatteistaan itsenäisesti, mitään valtakunnallista linjaa tai määräystä ei ole olemassa. Kirjaston johtaja viime kädessä päättää kaikista kokoelmatyön periaatteista, myös lehtien tilaamisesta.
Kysyjän mainitsema tilanne on kuitenkin tuttu useimmissa kirjastoissa. Kirjaston on käytännön syistä hankalaa sallia asiakkaiden vapaasti tilata lahjalehtiä kirjastoon. Kysymyksessäkin mainittu ideologis-uskonnollinen tasapuolisuus on yksi näkökohta, mutta ei ainoa. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kovin suurelle lehtimäärälle, mikä usein pakottaa kirjaston itsensäkin keskittymään vain kaikkein kysytyimpiin lehtiin. Koska myös lahjoitetut vuosikerrat… |
| Liikuntarajoitteisten kansalaisten äänestäminen presidentinvaaleissa? |
535 |
|
|
|
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa. |
| Satakirjaston aineistohaun sivulla teoksesta Don Batten ym. Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta (2016) ei näy lainkaan saatavuustietoja. Miten saisin tietää… |
173 |
|
|
|
Kirja on hankinnassa Satakirjastoihin. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon esim. puhelimella 044-7015810 tai sähköpostilla tietopalvelu@pori.fi, niin teemme sinulle varauksen. |
| Voiko kirjastoissa muuttaa vanhat VHS videot digitaaliseen muotoon? Jos voi niin onko Espoossa tai Oulussa tätä mahdollisuutta? Kiitos paljon. |
436 |
|
|
|
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/ |
| Mediassa nousi esille tapaus siitä, kun feminismiä kannattava kirjastonpäällikkö oli tuhonnut kirjoja, jotka eivät olleet feministisiä. Kysymykseni siis… |
1004 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen kokoelmatyö (sisäänvalinta ja poistaminen) kuuluvat kirjastotoimen johtajan vastuulle. Isommissa kirjastoissa tätä vastuuta on yleensä delegoitu, mutta mitään yhtä mallia ei ole olemassa vaan tilanteet vaihtelevat kirjastoittain. Viime kädessä kuitenkin kirjaston ylin johtaja on vastuussa kaikista kokoelmatyön ratkaisuista.
Koska kokoelmatyö on kirjastopalveluiden ytimessä, sitä tehdään käytännössä aina usean ihmisen voimin. Varsinkin valinnassa pyritään hyödyntämään monien ihmisten asiantuntemusta. Periaatteessa poistotyö on yhtä vastuullista, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ollaan poistamassa kirjaston ainoaa tai viimeistä kappaletta. Pääosa poistotyöstä on mekaanista työtä, joka kohdistuu huonokuntoisiin ja… |
| Saako omatoimikirjastossa viettää aikaa omatoimiajan jälkeen? Jos esimerkiksi kirjastoon pääsee kortilla sisään klo 22 asti, voiko siellä viettää aikaa vaikka… |
518 |
|
|
|
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110 |
| Kansakouluajalta 1940-luvun alussa koulussa opeteltiin Erkkii Melartinin laulua,jonka sanoja muistan enää vain muutamia alusta: "Jo paistavi tähtönen… |
216 |
|
|
|
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila |
| Luin Helmetin lukuhaasteeseen Jaan Krossin kirjan, ja nimi oli mielestäni Olemisen sietämätön kevyes. Tarkistin muistaakseni kirjan nimen kotona. Sen on… |
240 |
|
|
|
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila |
| Etsin lapsille ja nuorille erilaisia materiaaleja, joissa käsiteltäisiin energiankulutusta ja liikennevalintoja kestävän kehityksen näkökulmasta kiinnostavalla… |
550 |
|
|
|
Seuraavat kirjat sopivat erityisesti ala-asteikäisille lapsille:
Jacquie Wines: 101 tapaa pelastaa maapallo
Melanie Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Christina Goodings / Anna-Mari Kaskinen: Lapsen oma vihreä kirja
Glenn Murphy: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä?
Jaana Palanterä: Vihreän elämän valintoja
Vähän vanhemmille suosittelen seuraavia aineistoja:
Tuomas Vanhanen: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta
Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja
Dokumenttielokuva Before the flood (tekstitetty suomeksi)
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset -fantasiakirjasarja
Lisäksi:
Verkossa pelattava… |
| Balkanin alue oli toisessa maailmansodassa verinen taistelutanner. Kuinka paljon siviilejä kuoli Jugoslavian alueella saksalaisten keskitysleireissä ja… |
1342 |
|
|
|
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä… |
| Löytyykö Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla venäjäksi jostakin kirjastosta? |
981 |
|
|
|
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
|
| Puoli puoltaa, suoli suoltaa, mieli mieltää. Miksi kieli kieltää, vaikka sillä voi tehdä paljon muutakin? Kieltääkö kieli joillakin muillakin kuin suomen… |
1002 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt. |
| Joskus 80- tai 90-luvulla esitettiin dokumentinomainen elokuva/kuvaus afrikasta eurooppaan suuntautuvasta muuttoaallosta. Nimi oli kai Marssi, Matka tai jotain… |
542 |
|
|
|
Etsimäsi elokuva on kaiketikin David Wheatleyn vuonna 1990 valmistunut The March. Elokuva esitettiin Ylellä 20.5.1990 nimellä Marssi.
Tallennetta Wheatleyn elokuvasta ei valitettavasti ole kirjastoista saatavana. DVD-tallennetta näyttäisi löytyvän ulkomaisista verkkokaupoista.
Ylelle voi esittää uusintatoiveen elokuvasta lomakkeella, joka löytyy täältä:
https://palaute.yle.fi/
Lähteitä ja lisätietoa elokuvasta:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/199075
http://www.imdb.com/title/tt0165382/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_March_(1990_film) |
| Eila Kivikk'ahon runo |
981 |
|
|
|
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979) |
Ask a Librarian