| Haluaisin lisätietoja aikoinaan Taka-Töölössä toimineesta Kammion sairaalasta. Osaatteko neuvoa, voinko löytää lisätietoja sairaalan toiminnasta esimerkiksi… |
734 |
|
|
|
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
|
| Kauanko kesti junamatka Oulusta Turkuun lokakuussa 1948? |
313 |
|
|
|
Asiassa kanttaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen. Museon yhteystiedot sivulla http://rautatiemuseo.fi/fi/henkilokunta
|
| Olen aikaisemmin viime vuonna lainannut erään kirjan, jonka nimeä en millään muista. |
367 |
|
|
|
Helmetin asiakastietojen lainaushistoria pitää itse aktivoida. Lainaushistoria ei siis automaattisesti tallennu tietoihisi eikä ole myöhemmin nähtävissä.
Asiakkaan lainaushistoria ei tallennut kirjason asiakasrekisteriin, joten valitettavasti etsimäsi teoksen tietoa ei sieltäkään löydy.
Mikäli sinulla on jotain tietoja ja muistikuvia etsimästäsi teoksesta, voin yrittää etsiä sitä niillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Minulla on vanha perheraamattu johon on kirjoitettu "Jacob Kurkelin on tämän kirjan omistaja, år 1846 7/7". Oma sukuhaarani siltä ajoilta on Alardt-nimistä … |
492 |
|
|
|
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
|
| Shakespearen Sonetti 116 aiheuttaa päänvaivaa. Käytimme Aale Tynnin suomennosta, mutta kyseisestä sonetista löytyi nykykielen valossa paremmin ymmärrettävä… |
3729 |
|
|
|
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi.… |
| Minulla on maalaus vuodelta 1922,singneeraus H.W. Kehys vaikuttausu alkuperäiseltä,painava,maalattu kullanväriseksi. Kehykset täyspuuta. Osaatko kertoa… |
646 |
|
|
|
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on… |
| Kuka runoilija/kirjailija, mistä hänen teoksestaan on seuraava lainaus? |
522 |
|
|
|
Katkelma on venäläisen Marina Tsvetajevan (1892 - 1941) novellien kokoelmasta Piru ja muita kertomuksia (suom. Elina Kahla, 2006).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6193#.WnSGG2AUnSc
http://tarukirja.blogspot.fi/2013/03/marina-tsvetajeva-piru.html
http://arjentola.blogspot.fi/2006/11/mystinen-marina-tsvetajeva.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marina_Tsvetajeva
|
| Ote John Miltonin "Kadotetusta paratiisista". |
1444 |
|
|
|
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
|
| Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta. |
570 |
|
|
|
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
|
| Mitkä ois hyviä keskustelupalstoja? siis semmoisia missä voi jutella aiheesta kuin aiheesta mutta ilman että 99% vastauksista ois jotain älytöntä vi*tuilua. |
747 |
|
|
|
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
|
| Kenen runo? |
1750 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
|
| Onkohan Piae Cantiones -kokoelman lauluista olemassa kattavaa, kunnollista suomennosta? En lue kunnolliseksi esim Fazerin kustanteessa olevaa laulettavaa… |
547 |
|
|
|
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään… |
| Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… |
1675 |
|
|
|
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun… |
| Tarvitsen sähkönkulutusmittarin. En löytänyt tietoa, mistä kirjastosta sellaisen saa lainaksi. |
469 |
|
|
|
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
|
| Onko tälle Rumin runolle/aforismille olemassa vakiintunut suomennos: “I said: what about my eyes? He said: Keep them on the road. I said: What about my passion… |
1144 |
|
|
|
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös… |
| Luin Helsingin Sanomista pienen artikkelin naisesta, joka keräili sanoja. Hän oli leikannut ne irti ja muistaakseni arkistoinut aakkosjärjestykseen. Haluaisin… |
539 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www.… |
| Hamilton-musikaalia Lontoossa |
492 |
|
|
|
Alexander Hamiltonista on kirjoitettu pari suomenkielistä verkkoartikkelia. Toinen niistä löytyy Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Hamilton .
Suomen kuvalehden USA:n setelirahauudistusta koskevassa jutussa on mainintoja Hamiltonista. Artikkelin osoite on
https://suomenkuvalehti.fi/americana/rasisti-sai-vaistya-orjan-tielta/?shared=2765-0ed0b130-1 .
On suositeltavaa tutustua Ari Helon alla mainittuun kirjaan. Sitä on saatavilla kirjastoista. Kirjassa on käsitelty myös Alexander Hamiltonia.
Helo, Ari: Yhdysvaltain demokratian synty: unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys: sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät… |
| Tämä ei ole ihan tiedonhakua, mutta hajamieliselle gradustajalle tärkeää: En ikinä muista uusia lainojani ajoissa. Onko mahdollista uusia kirjalainoja… |
185 |
|
|
|
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
|
| Asiakas etsii nuottia Matti Eskon esittämään kappaleeseen Rekkamies, tekijät Nieminen ja Tapaninen. Meiltä ei löytynyt, löytyisiköhän jostain? |
582 |
|
|
|
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
|
| Löytyisikö teiltä jostakin sanakirjasta, mitä tarkoittaa 'zeeversse'? Se on luultavasti flaamin- tai hollanninkielinen sana. |
259 |
|
|
|
Sanakirjasta löytyy, zee on meri ja vers on tuore, joten vastapyydetty tai pyyntituore lienee suomalainen vastine, jos kalasta on kyse. Suomi-hollanti-suomi sanakirja löytyy kirjastosta.
|
Ask a Librarian