| Mitkä klassikkonäytelmistä olisivat lyhyitä, kerralla tunnissa tai kahdessa luettavia, eli alle 100-sivuisia? Esim. Minna Canthilta, William Shakespearilta,… |
1004 |
|
|
|
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia. |
| Kysyisin että onko varmuutta tai todisteita siitä, että tuulivoimalat(-myllyt) aiheuttavat jotain haittoja ihmisille tai eläimille, aiheuttavatko… |
321 |
|
|
|
Tuulivoimalaloiden mahdollisia terveysvaikutuksia on Suomessa jonkin verran tutkittu. Vuonna 2015 julkaistiin Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, THL:n, tutkimus nimeltä Tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Tämä tutkimus totesi näin:
"Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella on epätodennäköistä, että tuulivoimamelusta aiheutuisi merkittäviä terveys- tai viihtyvyyshaittoja lähialueen väestölle, kun noudatetaan Suomessa käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja."
Tutkimuksessa todetaan myös, että uusissa tutkimuksissa tulisi keskittyä häiritsevyyteen ja unihäiriöihin, joiden oletetaan olevan yleisimpiä tuulivoimamelun haittoja. Tutkimuksen lopussa on lueteltu eri maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus on… |
| Sakari Topeliuksen satuja saksan kielellä. |
692 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der… |
| Voiko käärmeen kieli olla myrkyllinen? |
568 |
|
|
|
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm |
| Videon muuttaminen levyksi |
429 |
|
|
|
Helsingissä VHS-DVD-digitointi on tällä hetkellä mahdollista Herttoniemen kirjastossa. Ajan voit varata soittamalla suoraan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Espoossa digitointi onnistuu Sellon, Entressen ja Nöykkiön kirjastoissa. Ajanvarauksen Espoon ja Entressen koneisiin voit tehdä Varaamon kautta.
https://varaamo.hel.fi/
Nöykkiön koneen voit varata puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto
Vantaalla VHS-DVD-digitointimahdollisuus on Hakunilan kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
|
| Chopinin pianokappale |
1059 |
|
|
|
Sarjan Kotiin takaisin (A Place to Call Home) viidennen kauden osassa seitsemän soi Frédéric Chopinin Etydi op10. Nro 3, E-duuri, joka on saanut lisänimet Tristesse (Suru) ja L'Adieu (Jäähyväiset).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Chopin
http://www.chopin.pl/chopin_start.en.html
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89tude_Op._10,_No._3_(Chopin)
https://areena.yle.fi/1-2902367
http://www.imdb.com/title/tt6970774/ |
| Mistä löytäisin Dagens Nyheter ja vastaavan Uppsalan lehden(Mikä lieneekään) lehtiä 15.7-15.8 vuodelta 1975. Digitoidut tai mikrofilmitkin kelpaisivat… |
267 |
|
|
|
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. |
| Sukuni on 1800 -l lopussa lähtenyt Pusulasta. Kirkon kirjoissa näyttää joskus paikan nimi olevan Pussula. 1900-l puolivälin jälkeen isovanhempani ostivat… |
812 |
|
|
|
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007) |
| Löysin vanhan Muumipapan urotyöt kirjan v.1963. Missä voisin arvioittaa sen? |
402 |
|
|
|
Varsinaisesti kirjan hintaa ei voi yksiselitteisesti arvioittaa missään, vaan ainoastaan antaa sille keskimääräisiä hinta-arvioita, jotka perustuvat siihen, millä hinnalla kirjaa on myyty esim. antikvariaateissa tai nettihuutokaupoissa. Lisäksi hintaan vaikuttavat mm. sen kunto tai kuvitus.
Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat on julkaissut useita painoksia Vanhan kirjallisuuden hintaopas -kirjoja. Uusin painos on vuodelta 2010. Sen hinta-arviot perustuvat tietoihin, jotka on kerätty huutokaupoista, myyntiluetteloista ja kirjallisista tarjoushuutokaupoista. Uusimman painoksen toisen osan mukaan vuoden 1963 Tove Janssonin Muumipapan urotyöt -kirjan hinta-arvio on 11 euroa. Pikaisella silmäyksellä sitä näytetään myyvän juuri… |
| Kenen sitaatti on "On helppoa laskea, kuinka monta siementä on yhdessä omenassa. Mutta kuka tietää, montako omenaa on yhdessä siemenestä?" |
458 |
|
|
|
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/… |
| Kuka kirjailija on kirjoittanut ja missä kirjassa oheisen runon? |
423 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926) |
| Voinko varata etukäteen lehden uusimman numeron eli saisin sen heti kun seuraava numero ilmestyy? Jos se onnistuu, niin miten? Kiitos. |
222 |
|
|
|
Helmet-järjestelmässä ei valitettavasti ole mahdollista tehdä lehtien numeroista ennakkovarauksia, vaan kukin numero on varattavissa vasta, kun se on tallennettu järjestelmään, siis ilmestymisen jälkeen. |
| Kemi. Kaupungin pohjoisosassa, Kemijoen suistoaaa on Pajusaari niminen nyk MB Kemin tehtaat. Saaran pohjoisosassa koulun koilispuolella on ollut asutusta joka… |
612 |
|
|
|
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
|
| Mistä löydän äänikirjat? |
520 |
|
|
|
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker. |
| Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan laulajat KYL lienee uusin cd-levy, nimeltään Album Legenda. Levyllä on solistina mm. Teppo Lampela. Levyllä on mm. Leevi… |
324 |
|
|
|
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt |
| Mihin äänikirjojen kehitys on menossa lähitulevaisuudessa? |
547 |
|
|
|
CD-levy on valitettavasti katoava formaatti. Niitä tehdään varmaan vielä jonkin aikaa, mutta koska digitaalinen muoto on nykyisin huomattavasti suositumpi, käynee CD:lle samoin kuin C-kasetille aikoinaan. Äänikirjojen ilmestyminen CD-muodossa tulee jatkossa entisestään vähenemään, kun taas netissä tarjonta laajenee jatkuvasti.
Digitaaliset äänikirjat toimivat niin, että voit ladata äänikirjan netissä puhelimeesi tai muuhun laitteeseesi ja kuunnella sitä sovelluksen kautta. Joissain palveluissa voit kuunnella myös suoraan netistä lataamatta mitään, mutta silloin laitteen on oltava koko ajan netissä, jolloin sinun tapauksessasi autossa kuuntelu on hieman hankalaa. Lähes kaikilla äänikirjoja tarjoavilla ja myyvillä tahoilla on oma sovellus,… |
| Olemme koostamssa tietokirjaa. Etsin uusimpia tutkimuksia kehitysvammaisiin ja vammaisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta, sekä lapsiin kohdistuvasta… |
455 |
|
|
|
Alla joitakin uusimpia opinnäytetöitä tai muita teoksia kysymistäsi aiheista. Voit jatkaa halutessasi hakemista Finna-palvelun kautta. Toimivia hakusanoja ovat ainakin kehitysvammaiset seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapset seksuaalinen hyväksikäyttö. Hakua voi myös monin tavoin rajata: https://www.finna.fi/
Kehitysvammaisten kokemus heidän seksuaalisuudestaan ja sen toteuttamisesta : kirjallisuuskatsaus / Rautio Julia, Silen Niina, Metropolia ammattikorkeakoulu , AMK-opinnäytetyö, 2017
- Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä / Kiuru Hanna, Stromberg-Jakka Minna, 2017
- Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta / Piispa Minna, 2013
- VAIETTU TODELLISUUS : Kehitysvammaisten… |
| Mikä on sen sadun nimi, jossa kerrotaan tunturiketusta, jonka hännän heilutus saa aikaan revontulet? Mistä voisin löytää ko. sadun? |
1479 |
|
|
|
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos… |
| Millaisia e-kirjavaihtoehtoja olisi tarjolla vanhuksille?Vanha herra on käyttänyt jonkunlaista aikaisemmin, mutta ei osaa tarkemmin selittää millaista… |
376 |
|
|
|
Haminan kirjastolla on äänikirjoja tai varsinaisia nettiselaimessa, tablettilaitteilla, älypuhelimilla sekä kannettavilla tietokoneilla ja pöytäkoneilla luettavia e-kirjoja. Mahdollista on myös saada tunnukset Celia-kirjastoon, jonka kautta voi kuunnella kirjoja. Celiaan voi tunnukset saada henkilö, jonka on vaikea lukea lukivaikeuden, vamman tai sairauden aiheuttaman lukemisesteen vuoksi.
Fyysisiä äänikirjoja voidaan toimittaa kirjaston kotipalvelun kautta.
Otatko yhteyttä, tai voit myös pyytää asiakkaan omaista ottamaan yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon: 040-1991 310 tai kirjasto@hamina.fi
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto |
| Luettelo uusmaalaisista runoilijoista. |
265 |
|
|
|
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
|
Ask a Librarian