| Onko äänitettä teoksesta Leevi Madetoja:Sammon ryöstö mieskuorolle ja orkesterille |
487 |
|
|
|
Valitettavasti Leevi Madetojan sinfonisesta runoelmasta Sammon ryöstö op. 24 ei ole äänitettä.
https://finna.fi
https://madetoja.org/fi/teokset/vokaali-ja-kuoroteokset-orkesterin-kanssa
http://www.fono.fi/Default.aspx
http://aanitearkisto.fi/ |
| Kirjastokortteja ei voi varmaan paikantaa? |
342 |
|
|
|
Kirjastokorttia ei voida paikantaa. Jos korttisi on kadonnut, sinun kannattaa ilmoittaa se mahdollisimman pian kadonneeksi. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Kun kortti on merkitty kadonneeksi, et ole vastuussa aineistosta, jota sillä mahdollisesti lainataan katoamisilmoituksen jälkeen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Saat uuden kortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista kaksi euroa).
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Purin mökillä lautakasan, jonka laudat olin vuosia sitten lahosuojannut. Sieltä löytyi ensinnäkin muurahaispesä, mutta sen lisäksi lähes kaikissa laudoissa oli… |
1107 |
|
|
|
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat… |
| Miksi kutsutaan taiteen muotoa jota mm. esim. Laurel Burch ja Un Kolor Distinto käyttävät? Etenkin pidän heidän töistään joissa on ihmisiä. Suosittele… |
201 |
|
|
|
Tähän kysymykseen saimme apua Kuvataideakatemian kirjastosta. Sieltä vastattiin, että Un Kolor Distinto -taiteilijaduon töiden voidaan katsoa edustavan katutaidetta, englanninkielinen termi on street art. Katutaiteesta voi lukea tarkemmin esim. https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.424008
Laurel Burchin taiteesta ei kirjaston kokoelmissa ole tietoa. Internetissä nähtävillä olevien töiden pohjalta ainakin osan hänen teoksistaan voidaan nähdä edustavan naivismia.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia katutaidetta tai naivismia esitteleviä teoksia voi etsiä helmet-haulla (www.helmet.fi) hakusanoilla katutaide ja naivismi. Suomalaisia naivistisia taidemaalareita ovat esim Alice Kaira, Andreas Alariesto, Martti Lehto ja… |
| Terve, kysyisin mitä sukua on minulle serkkuni isä, joka ei muuten sukua, onko jotain nimitystä ? Kiitos |
225 |
|
|
|
Hei,
Emme löytäneet erityistä nimitystä serkun isälle.
Muista erityisistä sukulaisnimistä on tietoa artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon |
| Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? |
1836 |
|
|
|
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004… |
| Mikä on vanhin säästynyt, eduskunnan 28.5.1918 hyväksymän mallin mukainen Suomen lippu (kansallislippu, valtiolippu tms.), missä se sijaitsee ja käytetäänkö… |
479 |
|
|
|
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat… |
| Onko suomalaisilla viranomaisilla oikeutta tarkistaa Suomeen matkustavien EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten verotietoja? |
179 |
|
|
|
Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat |
| Satu (mahdollisesti suomalainen, suomalaisen kuvittama), jossa esiintyy hahmo Tulitukkatyttö. |
453 |
|
|
|
Anni Swanin sadussa Nokkosnoita esiintyy Tulitukka-tyttö (nimi on kirjoitettu sadussa nimenomaan tässä muodossa). Satu sisältyy esimerkiksi teokseen Valtterin matkassa, joka kuuluu sarjaan Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997). Teoksen ovat kuvittaneet Kristiina Louhi ja Riikka Juvonen. Nokkosnoita on luettavissa myös teoksesta Anni Swanin sadut (kuvittaneet Rudolf Koivu, Martta Wendelin, WSOY, 1933) ja Suuri suomalainen satukirjasto. 2, Adalminan helmi : suomalaisia satuja (kuvittanut Kristina Segercrantz, WSOY, 1989).
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Valtterin matkassa. Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
|
| Onko jossain kuvallista listaa Helsingin sähkökaappien katutaideteoksista? Listaa josta näkisi kaikki Helsingin taidesähkökaapit ja tiefon, kuka sen on tehnyt?… |
505 |
|
|
|
Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60.… |
| Miksi nimitetään sellaista fantasia kirjallisuutta, minkä maailma muistuttaa keski-aikaa myös vähän sitä ennen ja vähän sen jälkeen kuten Taru sormusten… |
972 |
|
|
|
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en.… |
| Onko mahdollista löytää Charles Baudelairen runo ranskaksi ja/tai suomeksi, kun tiedän siitä ainoastaan pätkän englanniksi käännettynä? |
903 |
|
|
|
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
|
| Mistä lähtien on ollut myytävänä Helsingin sinappia ja ketsuppia? |
795 |
|
|
|
Maxisauce-yhtiöstä vastattiin näin:
Maxi'n Helsingin -sarja on omien tietojemme mukaan ollut kaupoissa noin 2012 loppuvuodesta lähtien.
125g Tuubi on muistaakseni julkaistu ensimmäisenä, mutta lähes samaan aikaan myös 370g sinappi, 360g ketsuppi ja chiliketsuppi.
Nykyään sarjaan kuuluu myös 500g sinappi ja ketsuppi.
Mikäli on lisää kysymyksiä tuotteista, vastaamme mielellään myös suoraan kysyjälle.
Yhteystiedot löytyy verkkosivuiltamme, http://www.maxisauce.fi |
| Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? |
1103 |
|
|
|
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-… |
| Mökillä kanto, josta aion tehdä pihakoristeen. Miten säilyttää kanto puunkuorineen, ettei se lahoa. En löytänyt vastauksia netistä. Englanninkielisiltä… |
1697 |
|
|
|
Kysymyksestä ei käy ilmi, jääkö kanto alkuperäiselle paikalleen maahan. Vai onko tarkoitus jättää maasta irrotettu kanto luonnontilaan kuten kantopuutarhassa. Vai onko kyseessä pöllin työstäminen.
Pöllien nikkaroinnista puunkuorineen löytyy ohje esimerkiksi Meillä kotona-sivustolta. Sivun osoite on https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-pihakalusteet-polleista
Esimerkin pöllit on kuivattu ulkona ilmavasti pressujen alla. Hidas kuivuminen estää pöllien halkeamisen.
Puulajien lahoaminen tapahtuu eri tavalla, ja lajit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Puulajeista ja käyttökohteista -sivustolta saa lisätietoa puulajien käyttökohteista ja lahoamisesta. Sivuston osoite on
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/… |
| Onko kieliopillisesti oikein sanoa kolmiapilan lehti vai kolmiapilalehti ja neliapilan lehti vai neliapilalehti? |
901 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,… |
| Etsin kirjaa, jota luin noin vuonna 2000 (en muista julkaisuvuotta). Kirjassa oli kerrottu lyhyt tarina ja sen jälkeen lukija sai arvuutella kuulijoita, mitä… |
281 |
|
|
|
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
|
| Muistan, kun joskus päiväkodissa 90-luvun alussa luettiin tällaista kirjaa, jossa joku kysyi, että mitä nuo katuvalot tuossa vilkuttavat punaista, keltaista ja… |
283 |
|
|
|
Emme onnistuneet tunnistamaan kysymiäsi kirjoja. Olisivatkohan ne tuttuja lukijoillemme? |
| Mikä on sanan 'leso' etymologia? Lesoilu eli ylpeily tai kerskailu yhdistetään usein Lappeenrantaan, miksiköhän? Vai käytetäänkö sanaa yleisesti myös muualla? |
4557 |
|
|
|
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
|
| Kauanko on normaalien teosten laina-aika nyt kesällä? |
323 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen laina-aika on sama vuodenajasta riippumatta, eli mitään erillistä kesälaina-aikaa ei ole. Yleinen aika on 28 vrk, eli neljä viikkoa. Jos lainoista ei ole varauksia, ne on toki mahdollista uusia viisikin kertaa. Alla linkki tietoon Helmetin laina-ajoista:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588) |
Ask a Librarian