| Mistä ovat peräisin sanonnat 'halipatsuippa' ja 'silirimpsis' sekä niiden lukuisat variaatiot? Mikä niiden merkitys, historia ja alkuperä sekä etymologia on? |
6765 |
|
|
|
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään. |
| Olen yrittänyt etsiä kirjaa (joko suomeksi tai englanniksi), josta selviää Japanin J-SOX ja US-SOXin erot (Sarbanes-Oxley Act). Onkohan tämän tyyppistä teosta… |
288 |
|
|
|
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/ |
| Onko Välskärin kertomuksia lainattavissa äänikirjana mistään kirjastosta? |
595 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi |
| Norjalaiset olivat varustautuneet olympialiiin isolla astmalääke määrällä. Missä vaiheessa suoritusta tuo astmalääke tankataan ? |
409 |
|
|
|
Astmalääkkeitä on kahdenlaisia: tulehdusta poistavia ja keuhkoputkia laajentavia. Niitä käytetään lääkärin ohjeen mukaan. Avaavaa eli keukoputkia laajentavaa voidaan ottaa ennakoivasti ennen liikuntaa, jotta astmaoireilta vältyttäisiin. Näin menetellään ainakin, kun on kyse tavallisesta kuntoliikunnasta. Siitä, miten astmalääkkeitä huippu-urheilussa mahdollisesti käytetään, ei löytynyt tietoa.
Alla tietoa astmalääkityksestä urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n sivuilta:
https://www.suek.fi/sv/astmalaakitys |
| Asemapäällikkö Robert Wilhelm Wichmann (vuodesta 1933 Vihma) Löytyisikö tietoja, millä asemilla on ollut töissä? |
379 |
|
|
|
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i… |
| Pidin kovasti Carlos Ruiz Zafonin Tuulen varjosta ja koko trilogiasta. Osaisitteko suositella vastaavanlaisia kirjoja? |
325 |
|
|
|
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto |
| Onko olemassa teosta Anu Kaipaisen elämästä ja runoista? |
365 |
|
|
|
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski.… |
| Miksi kyselyissä ja gallupeissa yleensä ikähaarukka loppuu n. 75-vuotiaiden kohdalla? Esim. 16-vuotiaat voivat vastata, 76-vuotiaat eivät. Tässähän jää suuren… |
1591 |
|
|
|
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-… |
| Huomasin Yle uutisista, että Kuopion kirjasto on ottanut käyttöön elokuvien suoratoistopalvelun, Viddlan. Onko tämä palvelu yleistymässä kirjastoissa, vai onko… |
590 |
|
|
|
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti. |
| Mikä on slangisana stydin etymologia? |
4531 |
|
|
|
Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
|
| Onko Arto Paasilinnan kirjoja venäjäksi? |
691 |
|
|
|
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena |
| Juha Rissaen poika;Mauri Julin synt. 1908 Nilsiässä. Oliko hän naimisissa? Vaimon nimi?Oliko hänellä lapsia? Koska hän kuoli? Muuttiko hän USA:han? |
1541 |
|
|
|
Taidemaalari Juho Rissasen aviottomasta pojasta Mauri Julinista ei tiedetä paljoakaan. Monet elämäkerrat eivät lainkaan mainitse häntä tai hänen äitiään Saimi Maria Julinia.
Kansallisbibliografiassa kerrotaan, että Juho Rissanen avioitui kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa samana vuonna kuin hänen poikansa syntyi. Avioliitosta ei syntynyt lapsia ja se päättyi eroon vuonna 1915. Sama asia kerrotaan myös Juho Rissasen rahaston esitteessä:
https://kansallisbiografia.fi/
https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=286550
Helsingin Sanomien artikkelissa 13.12.1998 (Rissasen tuntematon pojanpoika on markkinamies) kerrotaan torikauppias Jorma Julinista, joka on pienestä asti tiennyt… |
| Kirjaston maksamien kirjojen hinnat ovat korkeammat kuin yksityisille suunnattujen kirjojen hinnat. Vaikuttaako se copyrightiin? Saako kirjaston kirjoja… |
300 |
|
|
|
Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom). Kaupalliseen levitykseen kopioida ei saa ottaa.
|
| Nyt edesmennyt mummuni luki mulle kirjaa, josta en valitettavasti muista paljoakaan, mutta vuosikausia oon yrittänyt muistella sen nimeä. Siinä oli pieni tyttö… |
378 |
|
|
|
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle.
Listalla ehdotettiin kirjaa Mummin kanssa seikkailuun / Pirkko Kivinen, ilmestynyt vuonna 1969.
|
| Tarvitsen sanastoa/termistöä ruotsiksi koskien pronssikautta sekä muinaislinnoituksia. Kaipaan siis minkälaisia kirjoja tahansa, jotka jotenkin liippaavat… |
302 |
|
|
|
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten… |
| Elokuva Minority Report perustuu kuulemma löyhästi Philip K. Dickin samannimiseen novelliin. Minkä nimisessä kokoelmassa kyseinen novelli on mahtanut ilmestyä,… |
321 |
|
|
|
Minority Report perustuu tosiaan Philip K. Dickin novelliin ja ensimmäisen kerran se ilmestyi Fantastic Universe lehdessä.
Samana vuonna, kun elokuva ilmestyi, julkaistiin novellikokoelma nimeltä Minority Report. Tämä kokoelma on saatavissa kirjastoista, mutta sitä ei valitettavasti ole suomennettu. |
| Miten saan uuden kirjastokortin? Minulla on ollut Helsingin kirjastoihin kortti, jonka hankin joskus -70 luvun alkupuolella, se oli jo niin nuhjaantunut että… |
461 |
|
|
|
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi ovat vielä asiakasrekisterissämme, uudesta kortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…;
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Onko Turun kirjastoissa mahdollista tulla käyttämään ompelukonetta? |
1594 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/ |
| Jyväskylän kaupungin pienoismalli, mistä löytyy valokuvia kyseisestä pienoismallista? |
812 |
|
|
|
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja… |
| Kuinka monta kirjaa keskimäärin Kontulan kirjastosta lainataan yhden päivän aikana? |
386 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia. |
Ask a Librarian