| Minkä arvoinen Irene Mandelin ensinmäinen runokirja? |
487 |
|
|
|
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
|
| Minkälaisia Lappiin liittyviä tarinoita tai erätarinoita kirjastonhoitaja suosittelisi 8-11-vuotiaille ääneen luettavaksi Lapinreissulle? Kiitollisena… |
518 |
|
|
|
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
… |
| Milloin vielä oli erittäin tavallista, että poika jatkoi isän ammattia? |
325 |
|
|
|
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
|
| Kenen runossa sanotaan ”päivät pistän päällytysten - paremmat ja pahemmat -päällimmäiseksi paremmat"? |
2629 |
|
|
|
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
|
| Löytyisikö Karl von Schoultzista enemmän tietoa kuin Wikipediassa ja sen Schoultz-artikkelin lähteissä on? Kirja-arvosteluja ym.? K. S. toimi opettajana… |
706 |
|
|
|
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1 |
| Etsin neuletakkimallia jossa on keltainen ankka. Ilmestynyt 76 tai 77 vuonna. Äitini kutonut sen juuri tuolloin ja nyt haluaisin tehdä sen uusiksi mutta juuri… |
459 |
|
|
|
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa. |
| Mikä on Fanni-nimi? |
920 |
|
|
|
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015) |
| Meiltä on hukassa hyvän kirjan nimi; lasten ja nuorten kokoelmasta kirja jossa on krokotiili(?) antikvariaatti, kirjamaailmaa. Kiitos jos tulee mieleen! Myös… |
470 |
|
|
|
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi |
| Meille jäi isovanhempien kirjastosta lainaama lautapeli. |
1166 |
|
|
|
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi lautapelin mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös yli kaupunkirajojen. Tämä koskee kaikkea Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa, paitsi esineitä (esimerkiksi urheiluvälineitä). Ne pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa |
| Mikä kirja kertoisi parhaiten leivinhiivasta ja sen ominaisuuksista? |
193 |
|
|
|
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Löytyykö Rissasen suvusta (tai talojen asukkaista) Nilsiän Pieksän alueelta julkaisuja, Halunan kyläkirjaa tai vastaavaa |
1214 |
|
|
|
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)… |
| Pikku Kakkosessa oli joskus arvausleikki nimeltä "Arvaa mikä ammatti"? Miten siinä tapahtui se, että kun ammattiin liittyvä kuva muka maalattiin taululle mutta… |
907 |
|
|
|
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta. |
| Kävin uusitussa verkkokirjastossa uusimassa lainani. Miksi teksti oli englanniksi, kun se täällä muuten on suomeksi? En nyt edes yrittänyt sitä muuttaa… |
286 |
|
|
|
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi. |
| Miksiköhän suomalaiseksi nimeksi on venäläinen nimi NIKIFOROV -muutettu ????? |
953 |
|
|
|
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista … |
| Haluaisin löytää romaaneja, jotka ovat ajalta kun Intia oli Eglannin siirtomaa. |
1067 |
|
|
|
Siirtomaavallan ajan Intiaan sijoittuvat muun muassa seuraavat romaanit:
Nicholas Monsarrat: Valkoinen valtias (1964)
M. M. Kaye: Kaukaiset paviljongit (1980)
E. M. Forster: Matka Intiaan (1985)
Paul Scott: Intia-kvartetti, jonka osat ovat Kuningattaren jalokivi (1985), Skorpionin päivä (1985), Hiljaisuuden tornit (1985) ja Saaliinjako (1986)
Marguerite Duras: Varakonsuli (1988)
T. N. Murari: Intian poika (1988)
V. S. Naipaul: Elämän kuva (2001)
Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (2015)
Voit lukea teoksista lisää esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Helle-verkkokirjastosta.
https://www.helle-kirjastot.fi/ |
| Mitä mahtaa tarkoittaa Puula? Nykyisin naisen nimi ja aikaisemmin mukana Puulavedessä. |
1319 |
|
|
|
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007) |
| Haluaisin tietää, mistä kokoelmasta tai muusta julkaisusta voisin löytää Viljo Kojon runon "En tiedä muistatko mua". |
523 |
|
|
|
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt |
| Löytyykö mistään kirjasta "Kun päivä paistaa" runo tai sanat? |
1153 |
|
|
|
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä löydän Hesari numeron 19.10.1965? |
1106 |
|
|
|
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut |
| Löytyisikö Shakespearen sonetin 29 suomennos? |
1285 |
|
|
|
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi. |
Ask a Librarian