| Mikä mahtaa olla lapsuuden lukukirja (saattoi olla laskentokin) yli 60-vuoden takaa, josta löytyvä numeroloru alkoi jotenkin näin: "Ykkönen on kirahvi, sen… |
947 |
|
|
|
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
|
| Etsisin Kun taivas repeää televisiosarjan cd-levyä. Mistä saisin sen? |
474 |
|
|
|
Tähän MTV3-kanavalla vuonna 1997 esitettyyn televisiosarjaan tehtiin samana vuonna cd-levy, jossa on musiikkia sarjasta. Se on nimeltään Kun taivas repeää : suurten tunteiden tv-sarja. Lisää tietoa äänitteestä Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Levy on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei lainata. Muista kirjastoista sitä ei löydy. Nettidivareidenkaan kautta en onnistunut löytämään. Kannattaisi ehkä kysyä MTV:stä
https://www.mtv.fi/palaute
|
| Onko Immi Hellenin runoa "Pieni paimen" sävelletty lauluksi? Löytyykö mahdollisesti säveltäjätietoja? Runo alkaa sanoin: "Pikkuinen paimen, nyt kenkäsi jalkaan… |
1371 |
|
|
|
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola… |
| Kuinka paljon kirjastoja on Suomessa ja monessako niissä on tabletteja asiakaskäyttöön? Haluaisimme mainostaa asiaa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf… |
365 |
|
|
|
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
|
| Onko Immi Hellenin runoa "Aamukahvin ääressä" sävelletty lauluksi? Onko Esa Helasvuolla tähän runoon sävelletty laulu? Runo alkaa sanoin "Hyvää huomenta… |
1670 |
|
|
|
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja… |
| Milloin ilmestyy suomennos Viveca Stenin kirjasta i fel sällskap? |
369 |
|
|
|
Alkuperäinen Morden I Sandhamn -dekkarisarjan kirja ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Suomennokset on julkaissut WSOY, ja muut sarjan kirjat on suomennettu varsin pian alkuperäisen ilmestymisen jälkeen. Oletettavasti tämäkin ilmestyy siis piakkoin, mutta syksyn 2018 WSOY:n uutuusluettelosta sitä ei löytynyt:
https://issuu.com/kirja/docs/wsoy_syksy_2018
Tarkemmin voit halutessasi kysyä kustantamosta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
https://www.wsoy.fi/kirjailija/viveca-sten
|
| Haluaisin listan Suomen hoitokodeista, sekä kunnallisen että yksityisen puolen hoitopaikoista yhteystietoineen. Kiitos! |
187 |
|
|
|
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja… |
| Yhdeksän vuotta sitten tällä sivustolla kysyttiin Härmän Kustaasta, jonka oikea nimi oli Vilho Eero Koskimäki. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-oli-harman… |
335 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eli SKS:n sivuilta löytyy Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistojen yleisluettelo, jonka kautta löytyy erilaisia arkistoja. Täällä ei ole arkistoa liittyen pakinoitsija Härmän Kuustaaseen. Muistakaan lähteistä emme löytäneet hänestä arkistoa. Vaikuttaa siltä, että sellaista ei ole ainakaan julkisesti koottu.
SKS on suljettuna heinäkuun ajan, mutta ehkä kannattaa ottaa sinne yhteyttä myöhemmin:
https://www.finlit.fi/ |
| Tiedustelen onko mahdollista järjestää taidenäyttelyä kirjaston tiloissa? Lähinnä Töölö olisi kysymyksessä. Minkälaiset kustannukset? Ei ammattitaiteilija… |
323 |
|
|
|
Kyllä, monilla kirjastoilla Helsingissä on tiloja näyttelyiden järjestämistä varten. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon. Töölön kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Yhteystiedot |
| Minulla on hukassa yksi kirja, en muista kirjan nimeä,enkä kirjoittajankaan nimeä, mutta muistan että kirja ei ollut alkuperäisesti Suomen kielinen, muistan… |
506 |
|
|
|
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
|
| Ottaako kirjasto vastaan kirjoja lainausmateriaaliksi tai onko kirjastossa olemassa kierrätyshylly, mihin voisi hyväkuntoisia tuoda jakoon? |
307 |
|
|
|
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin. |
| Haluaisin digitoida VHC-kasetteja sekä dioja. Miten varaan kyseisen palvelun? |
292 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin VHS-kasetteja? Helmet-kirjastoista niitä voi digitoida Entressen, Hakunilan, Kauniaisten, Nöykkiön, Sellon ja Pasilan kirjastoissa.
Dioja voi skannata Entressen, Kirjasto 10:n, Myllypuron, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan, Tikkurilan ja Pasilan kirjastoissa
Osassa kirjastoja ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Osassa kirjastoja, mm. Kauniaisissa, varaus tehdään ottamalla yhteys kirjastoon. Varauksen voi halutessaan aina tehdä myös kirjastoon yhteyttä ottamalla.
Tietoa Helmet-kirjastojen digitointipalveluista alta. Sivulta puuttuvat Pasilan kirjaston tiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
|
| Lähetin sähköpostiin Helmet lainaushistorian. Miksi se näkyy sähköpostissa, että vanhimmat ovat ensin. Voinko lähettää sen niin, että uusimmat lainaukset… |
230 |
|
|
|
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat… |
| Minulla on kirjaston kirja hukassa, miten toimin? |
198 |
|
|
|
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . |
| Voisitteko mainita joitain taidemaalareita, jotka ovat erityisen tunnettuja kukka-asetelmistaan tai mistä tahansa kukkamaalauksista. Niin koti- kuin… |
1348 |
|
|
|
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
|
| Onko tietoa kyseisestä kirjasta ? Miltä vuodelta esim on ? DIVINI PLATONIS OPERA OMNIA Liittenä kuvat kirjasta |
605 |
|
|
|
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html |
| Saisiko onkia (2 kpl) lainaksi esim. viikoksi???? |
432 |
|
|
|
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy lainattavia onkia. Kaikki lainattavat esineet löydät Helmet.fi -sivustolta. |
| Olen kansakoulun alaluokalla noin 60 v sitten esittänyt runon, josta muistan vain osan. Haluaisin saada selville runon kokonaisuudessaan. Seuraavan muistan:… |
389 |
|
|
|
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista. |
| Suosikki-lehden v. 1984 numerot pitäisi päästä selaamaan. Löytyykö pääkaupunkiseudulta muualta kuin Kansalliskirjastosta? |
448 |
|
|
|
Suosikki-lehti on vuodesta 1983 Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kuitenkin juuri vuosi 1984 puuttuu. Voit halutessasi pyytää lehden kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta. |
| Eroa kirkosta-palvelu kertoo tilastotietoa kauttansa eronneista evankelisluterilaisista- ja ortodoksisenkirkon jäsenistä. Onko jostakin lähteestä nähtävissä… |
501 |
|
|
|
Tilastokeskus vastasi kysymykseesi seuraavasti:
"Luultavasti tuollaisia tilastoja ei löydy valmiina, kannattaa varmistaa asia väestörekisterikeskuksesta.
https://vrk.fi/yhteystiedot
Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta löytyy aikasarjaa eri uskontokuntiin kuuluvien määrästä Suomessa, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/fdb3ca14-28df-4837-9c35-c6dcb756063e . Tästä voi päätellä esimerkiksi onko jokin uskontokunta kasvanut jäsenmäärältään, varsinaisesti erojen määrää ei siitä suoraan näe.
Esimerkiksi Suomen ev.luterilainen kirkko kerää tilastotietoja eronneiden määrästä, ks. https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26. Samanlaisia tilastotietoja varmasti löytyy muiltakin uskontokunnilta."
|