| Onko tämä Johann Wolfgang von Goethen kirjoittamaksi mainittu runo hänen käsialaansa ja missä teoksessa se on julkaistu? |
1017 |
|
|
|
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on… |
| Ranskan maalaustaidetta esittelevässä TV-sarjassa näytettiin upeita miniatyyrimaalauksia; tekijöinä Limbourgin veljekset. Netistä selvisi, että töiden nimi on … |
401 |
|
|
|
Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan… |
| Toimiiko tämä? |
195 |
|
|
|
Jos kysymykselläsi halusit testata, toimiiko Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu, niin vastaus on: toimii. |
| Toimiiko tämä? |
474 |
|
|
|
Jos kysymykselläsi halusit testata, toimiiko Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu, niin vastaus on: toimii. |
| Mikä lie "rimpuilla"-sanan etymologia? En usko, että on olemassa verbiä "rimmuta" tai "rimpua", joista "rimpuilla" voisi olla frekventatiivinen johdos. Onkohan… |
504 |
|
|
|
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti… |
| Haluisin päästä selailemaan Maria Sibylla Merianin maalaamia kukka - ja luontoaiheisia maalauksia. |
363 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama teos, joissa on käsitelty myös Maria Sibylla Meriania teoksia ja jotka kaiketi sisältävät myös kuvia hänen teoksistaan:
Rice, Tony: Voyages of discovery : three centuries of natural history exploration (2000)
Davis, Natalie Zemon: Kolme naista : kolme elämää 1600-luvulla (1997)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansalliskirjaston kokoelmissa on lainattavissa seuraavat teokset Maria Sibylla Merianista:
Kim Todd: Chrysalis : Maria Sibylla Merian and the secrets of metamorphosis (2007)
Merian, Maria Sibylla ; Bürger, Thomas ; Heilmeyer, Marina: Neues Blumenbuch : New book of flowers (1999)
Pfister-Burkhalter, Margarete… |
| Olisikohan missään saatavissa Muodon vuoksi tv-sarjan kaudet 5 ja 6. Frankista eikä Finnasta löytynyt lainkaan. Onko tv-sarjoilla sopimuksellisia rajoitteita,… |
229 |
|
|
|
Se, että sarja ei ole aikoinaan hankittu, johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tarjottu tai myyty kirjastoille. Kirjastot voivat asettaa lainaan vain sellaisia elokuvia ja ohjelmia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Lainausoikeuden elokuvalle hankkii sen myyjä. . Elokuvan tai ohjelman tuottaja tai maahantuoja voi päättää, myydäänkö elokuvaa kirjastoille vai ei. Lainausoikeudet maksavat melkoisesti, kirjastojen hankkimat sarjat ja elokuvat ovat siksi huomattavan paljon kalliimpia kuin ne, joita yksityisille kuluttajille myydään. |
| Tukala sanan alkuperä? |
1151 |
|
|
|
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Onko Nils Ferlinin runoa Stjärnorna kvittar der lika suomennettu? Jos on, millä nimellä? |
349 |
|
|
|
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
|
| En huomannut lukita tekemääni varausta enkä pääse sitä nyt hakemaan ajoissa. Voinko valtuuttaa jonkun toisen hakemaan kirjan (hänen kortillaan)? |
280 |
|
|
|
Toinen henkilö voi hakea varauksen puolestasi ja hän voi lainata sen omalle kortilleen. Tällöin ei tarvita valtakirjaa. Mikäli haluat, että laina tulee sinun kortillesi, sinun pitäisi kirjoittaa varauksen noutajalle kertaluontoinen valtakirja, jolla valtuutat hänet noutamaan varauksesi ja lainaamaan sen sinun kortillesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Kuka on maalannut eläin ym -kuvat Linnanmäen ketjukaruselliin, siihen joka siirtyi heti ensimmäisenä vuonna 1950 Linnanmäelle. Entäs kuka on maalannut siihen… |
154 |
|
|
|
Kirjastossa on kyllä muutamia Linnanmäen historiikkeja, mutta niistä ei valitettavasti löydy noin yksityiskohtaisia tietoja. Jos kuvien maalaajat tunnettaisiin nimeltä, heidät todennäköisesti olisi mainittu ainakin Eeva-Kaarina Holopaisen varsin laajassa teoksessa "Saisko lipun karuselliin : Linnanmäki 1950 - 1990", mutta siinäkin kerrotaan vain vuonna 1896 valmistuneesta saksalaisesta karusellista näin:
"Koristeellisen ja suurta taitoa tekijältään vaativan karusellin oli rakentanut saksalainen tivolimies."
Myöskään verkkolähteistä en onnistunut löytämään kaipaamiasi tietoja.
Sinun kannattanee kysellä asiaa suoraan Lasten päivän säätiöltä, vaikka epäilen, ettei tietoa välttämättä sieltäkään löydy. Tässä yhteystiedot:
https://www.… |
| Miksi Helsingissä on käytössä eri kirjastoluokitus kuin muualla Suomessa? Ollaanko pääkaupungissa siirtymässä yhtenäiseen kansalliseen järjestelmään? |
327 |
|
|
|
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että… |
| Onko olemassa sovellusta, jolla e-kirjoja voisi muuttaa tekstin ääneksi samalla, kun seuraa tekstiä? |
150 |
|
|
|
Sellainen on esimerkiksi Applen ja Googlen sovelluskaupoista löytyvä maksullinen Voice Dream Reader. Helmet-kirjaston tarjoamiin e-kirjoihin se ei kuitenkaan käy niissä olevien suojausten vuoksi.
Oulun kaupunginkirjaston sivuille on koottu tietoa siitä, miten älypuhelimilla ja tableteilla voi muuttaa tekstiä puheeksi.
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/lukemisen-apuvalineita
Äänimuotoisen lukemisen tavoista kerrotaan Oppimisen apuvälinekeskuksen sivuilla.
http://lukiapuvaline.fi/apuvalineet/lukeminen/aanimuotoinen-lukeminen-tekstia-aaneksi/
Celia tarjoaa äänikirjoja henkilöille, joille lukeminen on hankalaa lukivaikeuden, oppimisvaikeuden tai muun syyn vuoksi. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä esimerkiksi Pasilan,… |
| Kun epäilen tuttavani kuolleen, niin mistä saan tietoa? Hänen kännykkänsä on suljettu. |
31005 |
|
|
|
Voit ainakin soittaa Väestörekisterikeskuksen osoitepalveluun ja kysyä tuttavastasi. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Jos tuttavallasi nimi on kovin yleinen, kannattaa varautua kertomaan tietoja mahdollisimman tarkasti. Puhelinnumero on maksullinen.https://dvv.fi/osoitepalvelu |
| Kuuluuko taloyhtiön vai osakkaan vastuulle pesuhuoneen tuuletusikkunan hyönteisverkko (pokineen)? Hyönteisverkot (ja pokat) hankittu aikoinaan taloyhtiön… |
1149 |
|
|
|
Osakkaan ja taloyhtiön välisestä vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain pohjalta on laadittu taloyhtiön vastuunjakotaulukoita, joissa on täsmennetty ja konkretisoitu vastuukysymyksiä. Vastuunjakotaulukossa (2014) todetaan, että ulkoilmaa vasten oleva tuuletusluukun säleikkö kuuluu taloyhtiölle, mutta säleikön sisäpuolinen hyttysverkko taas osakkaalle.
On mahdollista, että taloyhtiössä on päätetty poiketa ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta. Vastuunsiirtopäätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa, mutta se ei suoraan koske niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole olleet päätöstä tekemässä. Siis uusia asukkaita.
Taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita neuvovat ainakin seuraavat tahot:… |
| Nyt on hukassa vanha lasten satukirja luultavasti 90-l, jossa erilaisia eläinsatuja. |
1065 |
|
|
|
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Helsingin Sanomissa oli keväällä juttu, jossa kerrottiin, että Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjasta tehdään suomalainen versio. |
372 |
|
|
|
Kyseessä on satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille : kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (toim. Taru Anttonen ja Milla Karppinen). Teoksen julkaisee Into Kustannus syksyllä 2018.
https://intokustannus.fi/sankaritarinoita-tytoille-kirjaprojekti-sai-yhteisorahoituksella-ennatyspotin/ |
| Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvan elokuva. |
562 |
|
|
|
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä… |
| Kesä on tietyömaiden kulta-aikaa ja asvaltin raaka-aineet ovat edelleen raakaöljypohjaisia! Onko jotakin tutkimusta missä olisi kartoitettu asvaltoinnin… |
361 |
|
|
|
Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi |
| Mikähän tango on kyseessä...siinä lauletaan ainakin "...totuin niin pimeään, etten valoa kestäisikään..." |
455 |
|
|
|
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..." |
Ask a Librarian