| Miksi Hannun ja Hanneksen nimipäivä on 27. joulukuuta? |
2058 |
|
|
|
Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa. |
| Olivatko poliitikot Veikko ja Esko Helle sukua toisilleen? |
1203 |
|
|
|
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan. |
| Onko olemassa runoa tai runokokoelmaa, josta olisi tehty elokuva? |
675 |
|
|
|
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia… |
| Löytyykö mistään dvd:tä The frisco kid. Pääosassa Harrison Ford. |
232 |
|
|
|
Oman kirjastoalueesi kokoelmiin Robert Aldrichin ohjaama elokuva The Frisco Kid (1979) ei kuulu, mutta se löytyy muualta Suomesta, mm. Piki-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit halutessasi tilata DVD:n kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/123484 |
| Erilaisia väitteitä ja niiden vastaväitteitä on liikkunut siitä, onko Raamatusta poistettu jälleensyntymiseen viittaavat kohdat. Mikä mahtanee olla lopullinen… |
1057 |
|
|
|
Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.
Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki… |
| Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla? |
1144 |
|
|
|
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
|
| Vankilapalveluja ostopalveluna Afrikasta? |
344 |
|
|
|
Emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten tämä vastaus on laadittu pelkästään maallikkotietämyksen pohjalta. Sen perusteella kuvaamasi menettely ei liene mahdollista, sillä Suomessa tuomittujen vankeusrangaistusten osalta sovelletaan Suomen vankeuslakia. Se edellyttää, että tuomitun vankeuden täytäntöönpanosta huolehtivat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.
Vankeuslaki on voimassa vain Suomessa, joten jossakin toisessa maassa vankeutta koskevat säädökset ovat erilaiset. Suomen vankeuslaissa on paljon määräyksiä, joiden edellyttämät asiat eivät toteutuisi muualla, esimerkiksi olojen järjestäminen ”niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja” (1 luku, 3 §).
Vankeuslaki löytyy kokonaisuudessaan… |
| Sairaalat Suomessa! Suomessa on noin 20 suurempaa sairaala (yliopistollisia- ja keskussairaaloita). Onko lainsäädännöllisesti mitään estettä krematorion sekä… |
271 |
|
|
|
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, mutta Hautaustoimilaista (7. luku, 17. pykälä) löytyi tällaista tietoa krematorion perustamisesta:
"Aluehallintovirasto voi myöntää 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulle julkisyhteisölle ja 8 §:ssä tarkoitetulle yhteisölle tai säätiölle luvan ylläpitää krematoriota.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on edellytykset ylläpitää krematoriota asianmukaisesti. Lisäksi luvan myöntämisen edellytyksenä on, että krematorion toimintaan on myönnetty ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa. Krematoriota ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (27.6.2014/545)"
Koko laki on luettavissa Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/… |
| Onko työmarkkinoiden avaaminen molemminpuolista? |
299 |
|
|
|
Maahantulon ja työnteon säädökset ovat maakohtaisia, joten automaattisesti työmarkkinoiden avaaminen ei avaa vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia suomalaisille kaikkialle. Asiasta voidaan toki neuvotella ja tehdä sopimuksia, kuten EU:n takaama työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Asia riippuu pohjimmiltaan siis kuitenkin siitä, avataanko työmarkkinoita yksipuolisesti vai solmitaanko siitä vastavuoroinen sopimus. Pitäisin itse melko todennäköisenä, ettei tällaiseen työmarkkinoiden avaamiseen kuuluisi tuota vastavuoroisuutta.
EU-kansalaisten oikeuksista löytyy tietoa osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=fi. |
| Eihän onnenkantamoisena sattuisi löytymään tietoa, mistä runosta olisi kyse: Siinä on jotain tämän suuntaista alkupuolella: ihmisen (keväässä?) herkkyyden… |
158 |
|
|
|
Ikävä kyllä tätä runoa emme löytäneet. Ehkä joku lukijoistamme tuntee sen? |
| Mistähän vanhasta joulurunosta onkaan tämä katkelma: "sen ristijalkaan kiinnitimme ja kynttilöillä koristimme, ja latvaan kuusen kukkean nostimme tähden… |
270 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tätä joulurunoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi sen? |
| Mikä kirja 14-vuotiaalle pojalle. Ei halua fantasiaa. Lähenee jo aikuisten kirjamaailmaa |
1651 |
|
|
|
Kävin samanlaisella asialla kirjakaupassa juuri. Päädyin Carlos Ruiz Zafonin kirjaan. Ne ovat aikuiselle yleisölle kirjoitettuja, mutta täynnä jännittävää ja vähän mystillistä ilmapiiriä. Kirjoja on useita Henkien labyrintti, Enkelipeli, Taivasten vanki, Tuulen varjo, Marina. Jos nämä tuntuvat liian aikuismaisilta, olisi ehkä kotimainen klassikko Mika Waltari. Waltarin historiallisia romaaneja oli esillä kaupoissa myös. Sinuhe egyptiläisen lisäksi Turms Kuolematon, Mikael Karvajalka, Ihmiskunnan viholliset. Itse luin tuon ikäisenä kaiken, jonka oli kirjoittanut Agatha Christie. Hänenkin teoksiaan on kaupoissa hyllyssä valittavina.
Muita ehdotuksia Sachar Louis, Paahde, Aleksi Delikouras Nörtti-sarja tai soturikirjat tai ehkä Jeff… |
| Kenen runosta on tämä pätkä:" Loputtomat ovat syksyn kyyneleet, sen tuntoa kun suven surma painaa kun virrat silmien on ehtyneet suruumme taivas kyyneleitä… |
187 |
|
|
|
Tätä runoa emme valitettavasti löytäneet. Tunnistaisiko joku lukijoistamme sen? |
| Mummi olis mielummin kysyny siltä toiselta teiän lafkalta mut sano et se on kii ku O liikaa töitä tai sillee. Onks vähä outoo? |
321 |
|
|
|
No, onhan se vähän outoa, mitenkä se mummi nyt niin olisi tehnyt? Täällä on melko lailla sama väki vastaamassa, sillä erotuksella, että Kysy kirjastonhoitajalta toimii maanlaajuisesti niin, että vastaajiakin on kautta maan kirjastojen, muuallakin kuin Helsingissä. |
| Mummi sanoo ettei löydä sitä ketä on kallion ja Vallilan kirjaston johtajat. Ketä ne on? |
192 |
|
|
|
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi . |
| Etsin lorua tahi laulua jota esitimme koulussa joulujuhlassa vuonna 1958. Muistaakseni lorun nimi oli "Leipurin Miina" ainakin hänestä siinä kerrottiin. Nyt… |
136 |
|
|
|
Voisiko olla kyseessä kansanlauluksi määritelty Leipuri Hiiva, https://finna.fi Youtubesta löytyy laulusta eri esityksiä, pätkä yhdestä löytyy esim. tästä, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 |
| Mikä laulu tämä on? Raskas on kulkuni naisella tiellä... |
677 |
|
|
|
Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/ |
| Hakusessa olisi runo josta muistuu enää mieleen vain osia: ...viel uinuvat... ...kerran kesä kaunehin.... ...sun armas otan omaksein... Runon etsijä on jo… |
188 |
|
|
|
Tätä runoa emme löytäneet. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Ovatko jotkut pitäneet hyvinkin todennäköisenä sitä, että joskus tulevaisuudessa ei enää ole olemassa Suomi-nimistä valtiota ja jos näin on, mitä nykyisen… |
140 |
|
|
|
Täältä löytyy lukuvinkki kirjasta, jossa nuoret kertovat näkemyksiään Suomen tulevaisuudesta, https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566165-suomea-ei-ole-enaa-sad…
Limnéll, Jarno - Rantapelkonen, Jari: Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. 2017.
https://outi.finna.fi/Record/outi.1858993 |
| Kuinka paljon tarkalleen on yksi "scoop" Jossain luki kauhallinen, mutta kauhojakin on eri kokoisia. |
3300 |
|
|
|
Tämä on varmaankin kiinni siitä, missä yhteydessä scoop esiintyy. Amazonissa on monenkokoisia esineitä myynnissä scoop-nimellä, lapiomaisista kauhoista, joita voi käyttää kuivien aineiden kauhomiseen (esim. kahvipavut, jauhot) pienempiin mittoihin, esimerkiksi kahvin mittalusikoista näytetään käyttävän scoop-sanaa. Kahvimitta on 15 ml eli ruokalusikallinen. En löydä ruokaohjeista tai leivontaresepteistä tuota mittaa, siellä puhutaan lusikallisista (spoon) tai kupillisista (cup). Tosin englanninkielisessä keittokirjassakin näyttää tablespoon olevan 20 ml, joten eri maissakin saattaa olla näissä eroja. Cup on 2,5 dl. |
Ask a Librarian