| Koulussa on tehtävä genreistä ja meillä on Dystopia. Haluaisin tietää mistä löydän tietoa (kirjat, nettiosoitteet yms. tietolähteet) Dystopioista. Tarvitsisin… |
393 |
|
|
|
Tieteen termipankista löytyy dystopian määritelmä, luonnehdintaa ja esimerkkejä:
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia
Saija Isomaa ja Toni Lahtinen ovat toimittaneet laajan artikkelisarjan kotimaisesta nykydystopiasta, joka on luettavissa myös verkossa. Sen kautta löytyy myös tarvittaessa lisää lähteitä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143750/Joutsen_Dystopia_2017.pdf?sequence=2
Tampereen yliopiston dystopiaprojekti on koonnut listan suomalaisesta dystopiakirjallisuudesta:
http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti/suomalaisetdystopiat.html
Projektiin liittyvästä blogista löytyy myös paljon tietoa:
http://blogs.uta.fi/dystopia/
Kirjavinkit-sivustolta löytyy laaja valikoima arvioituja… |
| Semmoinen kysymys onko silmän sisällä tuntoaistia? Jos niin millainen se on? |
1118 |
|
|
|
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä. |
| 1960-luvulla sekä koulussa että kotonani laulettiin "Puutarhalaulua". |
555 |
|
|
|
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/ |
| Suomalaista synkkää fantasiaa? |
608 |
|
|
|
Suomeksi ei synkkää fantasiaa (dark fantasy tai grimdark) ei ole taidettu julkaista paljonkaan. Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/2017 olevassa artikkelissa Grimdark: raadollisuuden rajamailla ainoat suomalaiset esimerkit ovat Praedor-sarjakuvan maailmaan sijoittuvat kirjat. Artikkelin kirjoittajat Aleksi Kuutio, Markus Harju ja Jukka Halme mainitsevat nimeltä Jaakko Alamikkulan romaanin Koston kukkulat, mutta tyyliltään samanlaisia ovat Praedor-novellikokoelmat Kahden mailman seikkailijat ja Kirotun maan kulkijat sekä Ville Vuorelan romaanit Vanha koira ja Käärmetanssija. Luonnollisesti Petri Hiltusen alkuperäiset Praedor-sarjakuva-albumit sopivat genreen myös.
Synkkään fantasiaan lasketaan usein myös selkeämmin kauhukirjallisuuden… |
| Löytyykö lisätietoa ja esimerkkejä "kolmannen aallon verkkovuosikertomuksista"? (nämä ovat laajatoimintaisia verkkosivustoja) |
155 |
|
|
|
Crasman-blogissa on artikkeli vuosikertomusten muuttumisesta ja hiukan tietoa mm. kolmannen aallon verkkovuosikertomuksista.Tässä linkki siihen:
https://blog.crasman.fi/verkkovuosikertomus-muuttaa-muotoaan
Muuta tietoa emme valitettavasti löytäneet. Voisiko olla niin, että niistä käytetään myös jotakin muuta nimitystä? |
| Sain käsiini v. 1950 painoksen (2. painos) Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologiaa. |
438 |
|
|
|
Edgar Lee Mastersilta on valitettavasti suomeksi luettavissa vain Spoon River antologia (suom. Arvo Turtiainen, 1947, Tammi).
Fennica https://finna.fi |
| Kenen kappaleessa lauletaan: Ilman sinua elämä on niin kuin autiomaa? Entä missä kappaleessa on jotenkin näin: Amor nuolen sen ampuu? Sitten olisi vielä… |
865 |
|
|
|
Ismo Alangon kappaleessa Rakkauden tila sanotaan näin: "ilman sua olen autiomaa". Sanat eivät ole aivan muistamasi, mutta voisiko tämä olla oikea? Alla linkki kappaleen sanoihin:
http://lyrics.wikia.com/wiki/Ismo_Alanko:Rakkauden_Tila
Kahta muuta emme onnistuneet selvittämään. |
| Kaupunkiverstas lopettaa toimintansa 30.9.2018. Olen käynyt taittamassa julkaisua verstaan koneella 2, jossa on käytettävissä Adobe InDesign CC. Mihin kone… |
196 |
|
|
|
Kaupunkiverstaalta saadun tiedon mukaan vanhat multimediakoneet lähtevät ITC-yksikön kautta kierrätykseen tai muuhun käyttöön. Oodiin tulee uudet koneet ja lisenssit..Ennen Oodia Adoben ohjelmia voi tällä hetkellä käyttää ainakin Myllypuron mediakirjastossa, Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamossa ja kirjasto Sellon Pajassa
Myllypuron mediakirjasto, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Digipaja Dynamo, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Digipaja_Dynamo_graafiseen_tyoskentelyyn(160190)
Sellon Paja,http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda%281977%29 |
| Kiinnostaa, että voiko henkilä hakea esim. yliopistoon musiikkikasvatusta opiskelemaan tai ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiksi, jos ei ites eole… |
283 |
|
|
|
Musiikkikasvatuksen ja musiikkipedagogin opintojen valintaperusteet ja hakukelpoisuusvaatimukset löytyvät opintopolku.fi-sivulta ja myös oppilaitoksen omilta sivuilta. Vaattimukset vaihtelevat oppilaitoksittain, alla Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston vaatimukset. Ainakin Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen ohjeissa sanotaan, että esitettävän soitto- tai laulunäytteen on oltava vaativuudeltaan musiikkioppilaitosten perustaso 3:n mukainen kappale (ulkoa tai nuoteista lukemalla).
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.20799364185
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.99682088101
|
| Mitkä ovat kirjaston kymmenen lainatuinta kirjaa ja kuinka paljon lukijat ovat säästäneet metsiä kun eivät ole itse ostaneet kyseistä kirjaa? |
1098 |
|
|
|
Valtakunnallisia yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Paikallisia tilastoja jotka kattavat tietyn aikavälin löytyy kyllä. Esim. pääkaupunkiseudulla on tilastoitu Helmet-kirjastojen lainatuimmat v. 2017. Lainoja kymmenelle eniten lainatulle kertyi viime vuonna yhteensä 52 592. Erään verkkolähteen mukaan 100 000 painettua kirjaa vaatisi n. 400 puun kaatamisen. Eli kirjan ostamisen sijasta lainaamalla säästyisi n. 200 puuta.
Helmet.fi, http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainatuimmat_kirjat_2017
Yle.fi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/14/puusta-kirjaksi |
| Runo kurjista? |
542 |
|
|
|
Yleltä tiedettiin kertoa, että runo on peräsin kuunnelmasta Kurjet lentävät (1963), joka perustuu Victor Rozovin näytelmään. Runo aloittaa kuunnelman.
Valitettavasti Yleltä kerrottiin myös, ettei kuunnelmaa voida saada nykyisten sopimusten puitteissa Areenaan. |
| Kun vaihdan noutokirjaston toiseen, miten saan tilauksessa olevat kirjat yms siirtymään tähän uuteen noutokirjastoon siten ettei joudu tilauksessa hännille ?… |
346 |
|
|
|
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Vuonna 1974 tv:ssä pyöri englannin kielen legendaariseksi muodostunut opetusohjelma "Hello Hello Hello", jossa seikkaili kaksi brittipoliisia. Toinen heistä… |
3058 |
|
|
|
David Mitchellistä löytyy melko niukasti tietoja. Hello, Hello, Hello –ohjelman jälkeen hän on ollut Neil Hardwickin kanssa käsikirjoittamassa humoristista piladokumenttia Finlandisation (1974), viihdeohjelmaa Merirosvoradio (1974 -1975) sekä kymmenosaista englannin kielen kurssia/sketsisarjaa Alright? Alright! : hauskaa englantia aikuisille Ylelle v. 2005. Hän on toiminut myös käsikirjoittajana lyhytelokuvassa Helsinki Design (1982). Mitchellin nykykuulumisista ei löytynyt tietoa.
Hello, Hello, Hello https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/hello-hello-hello
Merirosvoradio https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/08/merirosvoradio-parodioi-kattavasti-koko-mediakenttaa
Alright? Alright! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/alright-… |
| Etsin runoa. Siinä runon puhuja valittaa kuinka häneltä halutaan kauniita runoja linnuista, puista, kukista jne. Ja silti noiden runojen tilaajat ovat juuri… |
843 |
|
|
|
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
|
| Onko Taavi Kassilan kirjoittamaa Kameleonttia tai Volvo-Rosvon tarinaa saatavana äänikirjana? |
302 |
|
|
|
Valitettavasti kumpaakaan mainitsemaasi Taavi Kassilan teosta ei ole saatavana äänikirjana.
https://finna.fi |
| Mistä löytyisi Laestadius, Lars Levi: Fragmenter i lappska mythologin, v. 1959 ilmestynyt painos ja lisäksi Laestadiuksen itsensä kirjoittaman ruotsinkielisen… |
237 |
|
|
|
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/ |
| Mikä olisi hyvä suomenkielinen esitys Venäjän maaorjuuden lakkauttamisesta? |
390 |
|
|
|
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mitä Helsinki tarkoittaa? |
3296 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa. |
| Mitä Raasepori tarkoittaa? |
1857 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista.… |
| Vanhoja sanomalehtiä paperiversioina? |
4514 |
|
|
|
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa. |
Ask a Librarian