| Ekonomin ja ekonomistin ero? |
10642 |
|
|
|
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan ekonomi merkitykseksi ’kauppakorkeakoulussa määrätutkinnon suorittanut henkilö’. Sanan ekonomisti merkitykseksi puolestaan kerrotaan ’taloustieteilijä; myös yrityksen, laitoksen tms. talousasiantuntijasta’. Ekonomisti on siis tuon määritelmän mukaan yleisempi talousasiantuntija, joka ei ole välttämättä valmistunut juuri kauppakorkeakoulusta.
Vitsi on kerrottu toisenlaisessakin muodossa, jossa se on ymmärrettävämpi. Kysy.fi:n osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-vitsin-mukaan-ekonomin-ja-ekonomistin-… löytyvässä vanhassa vastauksessa on kerrottu se ja mahdollisia selityksiä. |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Carter? |
425 |
|
|
|
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi. |
| Kuinka saisin selville ihmisen aiemman nimen? |
3370 |
|
|
|
Tähän on vaikea antaa mitään yleispätevää neuvoa. Asia riippuu kokonaan siitä, millainen henkilö on kyseessä.
Esimerkiksi tunnetuista henkilöistä löytyy usein tietoa kirjoista, lehdistä ja myös Internetistä, joten heidän entinen nimensä saattaa löytyä niiden kautta. Jos henkilön koulu on tiedossa, koulun matrikkeli voi olla hyvä väylä löytää tietoa, mikäli sellainen on julkaistu ja hän on siinä mukana. Eri aloilla toimineista ihmisistä löytyy myös matrikkeleita.
Luonnollisesti henkilön tunteneet ihmiset ovat hyvä lähde häntä koskevien tietojen saamiseen. Heitä voivat olla esimerkiksi ystävät, sukulaiset tai työtoverit. On toki kuitenkin hyvä muistaa, ettei henkilö itse välttämättä halua, että joku ulkopuolinen tietää hänen aikaisemmista… |
| Kenen kirjoittamat sanat on laulussa Liidellyt oon leivon lailla? |
1158 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare). |
| Missä Helsingin kaupungin kirjastossa voi liittyä Celia.netin käyttäjäksi? |
375 |
|
|
|
Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Helsingissä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Celian_aanikirjat_lukemis… |
| Etsin tietoa HElsinki-mitallista, jonka alkuperästä minulla ei ole tietoa. Kultaleima on C7 vuodelta 1956 ja mitallin takana on numero No 18 Etupuolella… |
340 |
|
|
|
Helsinki-mitalin myöntää kaupunginhallitus. Helsingin kaupungin kaupunginarkisto säilyttää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat. Voisitte olla yhteydessä kaupunginarkistoon, yhteystiedot https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/
Todettaanko kuitenkin, että Wikipedian mukaan Helsinki-mitali vuonna 1956 myönnettiin Martti Heiniölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-mitali
|
| Olin itse vielä joitakin vuosia sitten siinä käsityksessä, että jos esim. henkilö, jonka etunimi on Pentti, menee naimisiin Pentti-sukunimisen henkilön kanssa,… |
658 |
|
|
|
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
|
| Onko Remu Aaltosen koulutus pelkkä kansakoulu vai onko hän käynyt jotain muutakin koulua? |
784 |
|
|
|
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan. |
| Löysin mummoni vanhan värssykirjan. Lopussa oli minua sykähdyttänyt runo "On asioita". kirjoittajaksi on merkitty Timo Närhinsalo. Haluaisin kuulla runon… |
149 |
|
|
|
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
|
| Missä kohtaa kirjasto Oodissa verkko toimii. En ole saanut tablettiani kirjautumaan vapaaseen … |
324 |
|
|
|
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle. |
| Mistä nimi Jarona tulee ja mitä se merkitsee? |
643 |
|
|
|
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’). |
| Onko Suomen urheilun isästä Ivar Wilskmanista missään muualla patsasta tai katunimeä kun Töysässä on patsas. Helsingissä on esitys katunimestä mutta ei vielä… |
231 |
|
|
|
En löytänyt muuta patsasta kuin tuon Töysässä olevan patsaan. Ivar Wilskman nimistä katua ei löydy Maanmittaushallituksen paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Voisitte mahdollisesti vielä kysyä asiaa Kysy urheilumuseosta -palvelussa https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/ |
| Millä sanalla alkavat yleensä suomalaiset laulut? Tavanomaisin ensimmäinen sana? |
1754 |
|
|
|
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
|
| Tietääkö kukaan sanoja tanhuun: Ystävät tässä tanhuaa, tanhuaa. ja osassa oli sanoja: Toisiansa tervehtää, näin näin kumartaa |
191 |
|
|
|
Valitettavasti emme tunnistaneet tanhua. |
| Etsin Skimbaaja-lehden numeroa 5 vuodelta 1978. Mistä löytäisin sen? |
409 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot |
| Mistä voisin löytää lehden Kajastus? Tai tarkemmin sen 2018 vuoden ensimmäisen numeron artikkelin, jossa kerrottiin miehestä, joka luovutti testamentilla… |
215 |
|
|
|
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta. |
| Äitini luki minulle lastenlorua 1940-luvun loppupuolella kuvakirjasta. |
591 |
|
|
|
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Missä Veikko Huovisen novellikokoelmassa on tarina Viinankätkijä? |
897 |
|
|
|
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
|
| Onko tämä häälaulu Kantelettaresta? Ja jos ei, niin mistä? |
818 |
|
|
|
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja … |
| Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… |
398 |
|
|
|
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto |
Ask a Librarian