| Huumausainejäämien taloyhtiön jätevedestä? |
341 |
|
|
|
THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin.
Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta. |
| Olen huolissani, kun monet Peter von Baghin erinomaiset radion elokuvaohjelmat eivät enää ole kuunneltavissa. Yritin kuunnella pädillä, ei onnistunut. |
163 |
|
|
|
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen… |
| Minulla on ristiriitaista tietoa Helsingissä sijaitsevan St Urho's Pubin avajaisista. Erään Helsingin Uutiset lehden numeron 27.12.2012 Haastattelussa entinen… |
255 |
|
|
|
Kyllä tieto St. Urho’s Pubin avajaisista tuntuu olevan hieman ristiriitainen. Kuten mainitsit kysymyksessäsi Helsingin Uutisten artikkelissa vuodelta 2012 (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100466-kekkosen-nimikkopubi-kutsuu-presidentteja) sanotaan, että avajaiset pidettiin 7.6.73. Löytyy myös yksi vuonna 2019 julkaistu Helsingin sanomien Nyt-liitteen artikkeli (Mansikka, 8.3.2019), jossa kerrotaan mistä St. Urho’s Pubin nimi on peräisin. Kyseisessä artikkelissa väitetään, että avajaiset pidettiin 3.6.73. Näiden molempien artikkelien mukaan Kekkonen ei päässyt pubin avajaisiin vaan vieraili pubissa vasta marraskuussa samana vuonna.
Toisessa löytämässäni Helsingin sanomien artikkelissa vuodelta 1995 (Pyykkönen, 4.4.1995)… |
| Kaipailisin lukusuosituksia. Olisin kiinnostunut syvällisistä ja pohtivista ajatuksista tai runoista sekä mietelauseista. Myös kertomakirjallisuus, joka saa… |
194 |
|
|
|
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,… |
| Onko Jukka Kuoppamäen veljen Mikko Kuoppamäen 1970-luvulla käyttämä hyppykeppi vielä olemassa jossain? Hyppykeppi on esiintynyt mm. näissä kappaleissa: https:… |
2167 |
|
|
|
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/ |
| Muistan, kun päiväkodissa laulettiin laulua "Ruoho huojuu tuulessa". Muistan myös, että laulussa lauletaan myös säkeistöjen välissä jotain "uiuivakooba… |
408 |
|
|
|
Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja. |
| Lainasin kotimaisen kirjailijan tekemän kirjan, jossa oli kuvattu askartelumassasta (famu) tehtyjä puutarhatonttuja. En muista kirjailijan enkä kirjan nimeä… |
134 |
|
|
|
Tämä voisi olla etsimäsi kirja: Puutarhan tontut : askarteluohjeet ja tarinoita / Iiris Nykänen (2018). Linkin kautta lisätietoa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789528102649&qtype=b
|
| Onko hiljattain edesmennyt yhdysvaltalainen säveltäjä ja pedagogi Arthur Frackenpohl syntynyt 1923 vai 1924? |
120 |
|
|
|
Säveltäjä Arthur Frackenpohl syntyi 23.4.1924 Irvingtonissa Yhdysvalloissa.
https://www.oxfordmusiconline.com/grovemusic/ |
| Kuka lausui "Verbum gladio fortius est" tai mistä tuo sanonta on peräisin? |
2747 |
|
|
|
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en… |
| Onko olemassa tietoa sanonnan "Nothing lasts forever" esiintymisestä millään antiikin kielellä (Kreikka tai latina ensisijaisesti), vai onkohan kysymys… |
522 |
|
|
|
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta… |
| Kuka on säveltänyt musiikin Visa Mäkisen elokuvaan "Yön saalistajat" ? Kyseinen musiikki on kuultavissa elokuvan trailerissa. |
367 |
|
|
|
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
|
| Olen seuraillu bussilla kulkiessani Hämeentien työmaata. Kiinnosta nuo erilaisten putkien värikoodit. Arvailen, että täysin siniset muoviputket ovat juomaveden… |
159 |
|
|
|
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin. |
| Hakusessa on kirja lapsuudestani 1990-luvulta. En muista sen nimeä, mutta se oli muistaakseni alkujaan ruotsalainen kuvakirja, jossa pieni, rohkea tyttö päätyi… |
276 |
|
|
|
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
|
| Kuvia St Urho's Pubista 1970-luvun jälkipuoliskolta? |
346 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia. |
| Yksi kirja on ollut etsinnässä jo tosi pitkään, mutta en vaan saa päähäni kirjan nimeä. Se on siis tosi vanha, oisko jopa 40-,50-, tai 60-luvulta. Se on vähän… |
194 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon kirja Terveyssatuja, josta on ilmestynyt kolme painosta vuosina 1927, 1943 ja 1951?
Myöhemmissä painoksissa on kuvitus, kansikuvakin on erilainen. |
| Etsin Katri-Helenan kappaletta jossa lauletaan "poika lautan joelle vei". Kappale ei ole kuitenkaan "Virta vie" vaan joku muu. Olen yrittänyt hakea monesta… |
145 |
|
|
|
Olen etsinyt Fono.fi:stä, Violasta (kansallisdiskografia) ja Youtubesta, mutta tällaista kappaletta ei niistä löytynyt. Ehkä lukijamme tunnistavat? |
| Sarjakuva raittiudesta "Turmiolan Tommi" ilmestyi 1958, mutta milloin ilmestyi Eppu Normaalin samanniminen kappale? |
609 |
|
|
|
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi |
| Mikä on sanan "ien" alkuperä? Mistä se on tullut suomen kieleen? |
320 |
|
|
|
Ien-sanalla on juuret ikivanhassa suomalais-ugrilaisessa sanakerrostumassa. Sanalla on vastineet sukulaiskielissä, esimerkiksi unkarin íny, syrjäänin an, pin-an, viron ige (-med), inkerin ien ja karjalan ijen, igen. Suomalais-ugrilainen kantasana on mahdollisesti ollut iken tai iken.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS, 1992)
Etimologia szótár. Magyar szavak és toldalékok eredete (2006) |
| Mitä sukua Marjatta Waltari o.s.Luukkonen oli lottajohtaja Fanni Luukkoselle_? |
277 |
|
|
|
Lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa, että he olisivat olleet sukua toisilleen. |
| Juuri tuli dokumentti ruotsalaisesta Josefin Nilssonista jota hänen poikaystävänsä oli pahoinpidellyt.Tämä on joku näyttelijä Dramatenissa, mutta missään ei… |
831 |
|
|
|
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg |
Ask a Librarian