| Onko olemassa mitään suomenkielistä kirjallisuutta koskien pianonsoito nk. "psyykkistä valmennusta"? Olen itse aloittanut vasta aikuisena pianonsoiton… |
152 |
|
|
|
Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kirjastossa on eniten kirjoja ja useita opinnäytetöitä aikuisten pianonsoitosta. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Anu Silvastin: " Pianon avain 1: näkökulma alkeispianonsoittoon". Monesti opinnäytetöistä on myös olemassa verkkoversio, jolloin teosten osoite löytyy kirjaston ARSCA(Finna) -tietokannasta osoitteesta https://lib.uniarts.fi/ (myös https://uniarts.finna.fi/)
Joitakin kirjoja löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, esim. Kianto, Mervi: "Matka pianon soittamiseen: Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja oppilaille", Paavola, Satu: "Ihanteena bel canto: näkökulmia laululliseen pianonsoittoon", Tuurna, Stefanie:"Vapaat kädet: pianonsoiton ja improvisoinnin opas" (nuotti),… |
| Moro' Tarvitseeko varata aikaa mikrofilmien tutkimiseen |
145 |
|
|
|
Mikrofilminlukulaite on pääkirjastossa työhuoneessa, joten aika tarvitsee varata, ajanvarauksen voit tehdä puhelimitse https://www.ylojarvi.fi/kirjasto/paakirjasto-leija/tilat-ja-laitteet/ |
| Maksavatko kirjastot kirjoista saman hinnan kuin kuluttaja? |
1233 |
|
|
|
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan… |
| Katoavatko poistetut keskustelut lopullisesti? |
136 |
|
|
|
Tämä riippuu aivan järjestelmästä, jota keskustelupalsta käyttää. Esimerkiksi Wikipedian käyttämättä järjestelmässä keskustelut jäävät oletusarvoisesti näkymään, myös vanhat versiot niistä, mutta räikeästi loukkaavia kohtia voidaan laittaa piiloon, jolloin niitä näkevät vain ylläpitäjät. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Piilottaminen.
Jos keskustelujärjestelmä poistaa keskustelun aivan kokonaan (toisin kuin Wikipediassa), se saattaa hävitä täysin lopullisesti. Tosin pelkkä poistaminen ei kadota tietoa palvelimelta, mutta jos palvelimen tallennustilaan kirjoitetaan muuta ja useaan kertaan, se saattaa olla lopullisesti tavoittamattomissa. Kiintolevyn tuhoamisen haasteellisuudesta kerrotaan… |
| Rönkkö-suvun vaakuna? |
470 |
|
|
|
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen. |
| Kuka tai ketkä ovat Helsingissä sijaitsevan Kivelän sairaalan ylilääkäri/ylilääkäreitä? |
241 |
|
|
|
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. |
| Kyselen runoilija Rudin teoksista. Löytykö suomeksi käännöstä, joka alkaa "listen you little (rain+)drop, let ... |
137 |
|
|
|
Rudi-nimistä runoilijaa ei löytynyt tietolähteistämme. Ethän sattumoisin tarkoita 1200-luvulla elänyttä persialaista runoilijaa nimeltä Rūmī? Käytettävissä olleista Rūmīn teoksista emme kuitenkaan tuota tekstin kohtaa valitettavasti löytäneet. |
| Missä teoksessa on runo, joka loppuu jotakuinkin "ja juuri kun alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Siinä alussa taidetaan puhua sananjaloista... Muistelisin,… |
218 |
|
|
|
Kyseessä on todellakin Pentti Saaritsan runo. Nimetön runo alkaa sanoilla "Kieli saatu syntymässä" ja päättyy säkeeseen "ja juuri kun tuntuu, että alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Runo löytyy Saaritsan kirjasta Elävän mieli sivulta 10 (WSOY v. 1999). |
| Miten voin julkaista kirjoituksia? |
218 |
|
|
|
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja… |
| Täytyykö vapaakappaleita luovuttaa kuusi? |
447 |
|
|
|
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta… |
| Kukkien kuivattaminen on todella aikaa vievää. Myydäänkö valmiiksi kuivattuja kukkia jossain Helsingissä? |
513 |
|
|
|
Kukkakauppojen nettisivuilta ei ole löytynyt tietoa niiden mahdollisista kuivakukkavalikoimista. Kannattaa kysyä asiaa suoraan kukkakaupoista, toreilta ja kauppapuutarhoista. Voi olla, että tähän aikaan vuodesta niitä on vähemmän tarjolla, koska tuorekukkatarjonta on runsasta. Jotkut nettikaupat myyvät kuivakukkia (esim. kuivakukat.com).
Ainoa kukkakauppa, jonka sivuilla kerrotaan, että kuivakukkia on ollut valikoimassa on Järvenpään kukkatalo. Järvenpää ei ole kovin kaukana, voisit ehkä tiedustella sieltä, onko siellä myös nyt kuivakukkia, https://www.jarvenpaankukkatalo.fi/syksyn-kukkatrendit-lisaa-kuivakukkia/
Sisustusliikkeissä voi myös olla kuivakukkia, mm. Ikea mainostaa kuivakukkia. |
| Kysyisin lehdestä/julkaisusta nimeltä Itä-karjalan joulu. Onkohan näitä julkaistu monena vuonna? ainakin vuonna 1940 on tullut joulujulkaisu. |
129 |
|
|
|
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta. |
| Miten saan maksettua sakon verkossa? |
133 |
|
|
|
Helmet-verkkokirjaston etusivulta löytyy linkki Verkkomaksaminen. Sitä klikkaamalla pääset maksamaan Helmet-kirjastojen aineistoista kertyneet myöhästymismaksusi. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Lisätietoa Helmet-kirjastojen verkkomaksamisestä voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687) |
| Onkohan kirjasarjan Kuka kurkistelee? Meressä -kirjaa saatavissa mistään? |
118 |
|
|
|
Ana Martin-Larranagan Kuka kurkistelee -sarja ilmestyi vuonna 2007. Sarjaan kuulunutta Meressä-kirjaa on vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mm. Kuopion Varastokirjastossa.
Voit tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Mikäli haluaisit hankkia kirjan itsellesi, sitä kannattaa etsiä nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivuille voi jättää myös ilmoituksen etsitystä kirjasta.
https://www.finna.fi/Record/fennica.867854 |
| Olisin kiinnostunut löytämään kaunokirjallisia teoksia, jotka kertovat Buchenwaldin keskitysleiristä. |
135 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/ |
| Kuka kirjoitti Lunden sisaruksista? |
148 |
|
|
|
Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta! |
| Onko Suomessa verta imeviä kärpäsiä? |
1297 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta. |
| Minkä ammattien edustajat puhuvat täydellistä englantia? |
171 |
|
|
|
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin.… |
| Oliko peltomyyrä vai maamyyrä ensimmäisenä suomen kielessä? |
136 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole… |
| Milloin kaukolaina otettiin käyttöön? |
132 |
|
|
|
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen… |
Ask a Librarian