| Etsin Reino Rinteen runoa: Puolet pois, ilmestynyt v. 1970? Mistä löytyisi runo kokonaisuudessaan? |
160 |
|
|
|
Reino Rinteen runo Puolet pois löytyy teoksesta Anna minulle atomipommi : ajatusproteeseja, 1970., s. 43. |
| Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… |
372 |
|
|
|
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja… |
| Muovittaako kirjaston kirjat ihminen vai kone? |
1198 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista suurin osa tulee tukkutoimittajalta valmiiksi muovitettuina. Niistä luultavasti suurin osa muovitetaan koneella, mutta muodoltaan tai muuten ulkoiselta asultaan hankalampia tapauksia joudutaan varmasti muovittamaan käsin. Jonkin verran lahjoituskirjoja, poikkeuksellisia hankintakanavia kautta hankittuja kirjoja ja muita erikoistapauksia muovitetaan myös kirjastossa. Toimintatavat saattavat vaihdella Suomen eri kirjastoissa, ja onpa Kuopion kaupunginkirjastossa kokeiltu jättää muovittamatta uudet kirjat kokonaan. Osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10789504 löytyy Ylen juttu tuosta kokeilusta.
Itse kirjoja aika paljon muovittaneena sanoisin, että sujuvaan muovittamiseen on kaksi poppakonstia:… |
| Kumpi on oikea lähdemerkintätapa kun teen opinnäytetyön lähdeluetteloa. Jos olen käyttänyt lähteenä vuoden 2017 muuttamatonta lisäpainosta niin merkitäänkö… |
315 |
|
|
|
Oikea tapa on käyttää merkintää, joka viittaa käytettyyn painokseen. Vaikka lisäpainos asiasisällöltään vastaisikin sitä edeltävää uudistettua painosta, niin esimerkiksi sivunumerot eivät välttämättä täsmää. Taitava lukija osaa kyllä jäljittää muuttuneet sivunumerot vanhemmasta painoksesta, jos sisältö on sama. Opinnäytteestä on kuitenkin voitava kiistatta osoittaa, mihin tekstikohtaan viitataan. Tässä tapauksessa käyttäisin siis jälkimmäistä merkintää. |
| Kumpi on oikea kirjailijan nimi Kirste Paltto vai Kirsti Paltto? |
650 |
|
|
|
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja… |
| Kalevalaiset jäsenkorjaajat kertovat menetelmän saaneen nimensä Kalevalan 15. laulusta, jossa Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon. Siteerataan, että "Jos… |
556 |
|
|
|
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En… |
| Missä voi lukea Arvostelevia kirjaluetteloja? |
445 |
|
|
|
Arvosteleva kirjaluettelo ilmestyi liitteenä aikakausjulkaisuissa. Alkuun vuodesta 1916-1921 julkaistussa Kansanvalistus : Kansanvalistusseuran julkaisema vapaan sivistystyön äänenkannattaja, sitten Kansanvalistus ja Kirjastolehti -julkaisun mukana 1921-1947, vuodesta 1948 Kirjastolehden yhteydessä "supplementtina". Kaikki nämä lehdet löytyvät Rovaniemen pääkirjastosta, joka ilmeisesti on lähin kirjastonne. Niitä löytyy muistakin kirjastoista, paikannustiedot pohjoisen osalta löytyvät Lapin kirjastosta, https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Arvosteleva+Kirjaluettelo&type=AllFields, muun Suomen osalta kannattaa tutkia monihakua, https://monihaku.kirjastot.fi/. Arvostelevan kirjaluettelon tekstejä… |
| Etsin romaania, jossa tapahtumapaikkana on muusta maailmasta eristäytynyt saari, jolla elää pelkästään naisia. Kirjassa kaksi miestä, ammatiltaan tutkijoita… |
180 |
|
|
|
Voisiko kyse olla amerikkalaisen feministin Charlotte Perkins-Gilmanin kirjasta Herland. Kirjan alkuteos ilmestyi jo vuonna 1915. Suomeksi se ilmestyi Savukeitaan kustantamana vasta vuonna 2009. Kirja kertoo utopistisesta yhteiskunnasta, jossa asuu vain naisia. Yhteiskunta ei tosin tosin ei ole omalla saarellaan vaan vuorten kätkössä, Amazonilla.
Naisten yhteisö elää omaa elämäänsä ja sen olemassaolosta kerrotaan maailmalla vain epämääräistä huhua. Kolmen tiedemiehen ryhmä lähtee selvittämään, onko salaperäinen yhteiskunta olemassa. Matkaan he lähtevät yhden ryhmään kuuluvan tiedemiehen rakentamalla lentokoneella.
https://kiiltomato.net/charlotte-perkins-gilman-herland/ |
| Etsin tietoa homojen kohtelusta ja mahdollisesti saamista tuomiosta 1600-luvulla Ruotsissa. Mistä voisi tarkemmin lähteä etsimään? Ruotsia en puhu hyvin mutta… |
438 |
|
|
|
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin… |
| Milloin Suomessa naiset ovat alkaneet käyttää housuja? |
2663 |
|
|
|
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä… |
| Muistelen, että ystäväni sai mieluisana lahjana joskus 80 luvu alkupuolella Paksuhkon teoksen jossa oli Eino Leinon runoja runsaasti, kentie kaikkikin. Etsin… |
186 |
|
|
|
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut… |
| Vuonna 1986 oli saatavilla Tonttuja mitä ihmettä, Hannele Huovin ja Marja-Liisa Pitkärannan teos englannin kielisenä. Mahtaako löytyä vielä? Austraaliaan… |
162 |
|
|
|
What in the world - elves! --kirjan julkaisi kustantamo Kirjapaja vuonna 1986 eikä siitä ole sen jälkeen julkaistu uusia painoksia. Kirjaa ei siksi ole enää kirjakaupoissa myynnissä. Kirjaa voi tietysti yrittää kysellä antikvaarisista kirjakaupoista tai kysyä, voisiko siitä olla kustantajan varastossa yksittäisiä kappaleita.
https://kirjapaja.fi/etusivu/ |
| Haluaisin tietää, mihin aikaan ja missä kirjastoissa (Hki, Espoo, Vantaa) on kielikahviloita nyt syksyllä? |
227 |
|
|
|
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite |
| Etsin tekeillä olevaan kuvakirjaani saksalainen tai saksankielistä runoiljan tunnettua runoa luonnon kauneudesta. Olisiko teillä siellä ehdotuksia? Kiitos |
141 |
|
|
|
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte. |
| Rekisteröidyin Flipsteriin. Lukeminen sujui hyvin. Nyt noin kuukauden kuluttua Flipster sulkeutui minulta. En pääse uudelleen rekisteröitymään. Mitä tehdä? |
148 |
|
|
|
Helmet-kortin haltijana sinun ei tarvitse rekisteröityä. Jos sinulla on voimassaolova kirjastokortti, pääset Helmet sivuston kautta lehtipalveluun suoraan. Kun haluat lukea lehtiä kotoa tai muualta kirjaston ulkopuolelta, sinulta kysytään kirjastokortin numero (Library card number). Kirjoita riville numero kirjastokortistasi. |
| Goethen sitaatti saksaksi? |
336 |
|
|
|
Kyseessä on runo nimeltä ”Musarion”, ja se löytyy esimerkiksi teoksesta Götheäs sämmtliche Werke, Erster Band (Tétot Fréres, 1836). Kirja löytyy digitoituna osoitteesta https://books.google.fi/books?id=owTxTAcUhnMC&pg=PA175&lpg=PA175&dq=%22F%C3%BCrwahr+es+wechselt+Pein+und+Lust%22&source=bl&ots=CIN72Q0M2b&sig=ACfU3U2D7o9jJogtHbCPLI82WAGxy6GeEg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiU54K9ooLkAhUc7KYKHRKVBLoQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22F%C3%BCrwahr%20es%20wechselt%20Pein%20und%20Lust%22&f=false.
Tuo kysymäsi englanninkielinen katkelma menee saksankielisessä alkuteoksessa näin:
”Genieße wenn du kannst, und leide wenn du mußt”
Suomeksi ei löytänyt kyseistä runoa, joten on aivan mahdollista, ettei sitä ole… |
| Mitkä ovat nimien Maja, Siikne ja Einikki etymologiat? |
247 |
|
|
|
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) |
| Helmet-kirjastokortti ja valtakunnallinen verkkokirjasto |
496 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen tunnukset ovat kirjastokortin numero ja siihen liittyvä nelinumeroinen pin-koodi. Ne saa ainoastaan kirjastokortin mukana. Helmet-kirjastokortin taas saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä, mutta se saaminen edellyttää ihan fyysistä käyntiä ja henkilöllisyyden todistamista voimassa olevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Kortin voi siis hankkia, kun seuraavan kerran piipahtaa pääkaupunkiseudulla.
Helmet-kirjastokortista löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_….
Laajasta valtakunnallisesta e-aineistoa tarjoavasta verkkokirjastosta on ollut suunnitelmia ja keskusteluja, mutta asia ei ole… |
| Miksi minä jouduin maksamaan koko matka hinnan? kun sen pitäus mennä omavastuulla? 11.8 tilasin kela taksin ukonniemen staniolle ipv:n pelin jälkeen niin… |
297 |
|
|
|
Kelan sivuilla on tietoa siitä, milloin ja miten voi saada korvausta taksimatkoista. Alla linkki sivulle:
https://elamassa.fi/terveys/milloin-ja-miten-kela-korvaa-taksimatkoja/ |
| Yrjö Jyrinkoski esiintyi Tampereella koulussamme 1960-luvun lopulla. Hän lausui pitkähkön runon, jonka aiheena oli pojan ystävyys koiraansa. Runon lopussa… |
1456 |
|
|
|
Koira-aiheisista runoista on koottu kokonainen antologia. Sen sivuilta löytyi ainakin yksi näihin tuntomerkkeihin jotakuinkin sopiva runo. Unto Kupiaisen seitsensäkeinen runo on nimeltään lyhyesti "Koira". Se on julkaistu vuonna 1946. Tosin koiran isäntä tässä tapauksessa vaikuttaisi olevan aikuinen ihminen. Kertoja ikään kuin puhuttelee koiraansa ja muistelee yhteisiä hetkiä lemmikkinsä kanssa. Lopuksi hän ampuu koiran:
"Minä silitin koirani päätä vain
ja sitten ma ammuin sen.
Ja monta viikkoa jälkeenpäin
olin hyvin surullinen."
Saat koko runon sähköpostiisi. Toivottavasti tämä on se oikea.
Eläköön koira / toim. Kaarina Sala (Kirjayhtymä, 1992) |
Ask a Librarian