| Milloin tulee lainaukseen Mark Steynin kirja Häpeäksi ammattikunnalle? |
210 |
|
|
|
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/ |
| Lukemani ja näkemieni valokuvien mukaan Hiroshiman räjähdyksessä ihmiset kirjaimellisesti tuhoutuivat ja heistä oli jäänyt jäljelle vain "varjo". Onko… |
371 |
|
|
|
Räjähdyksen aiheuttama suunnaton kuumuus poltti ihmisen kehon hetkessä. Jälkeenpäin rakennusten seinistä ja kaduilta löytyi uhrien ja erilaisten esineiden hahmoja ikään kuin "varjoiksi" piirtyneinä. Sääolosuhteet ja aika ovat hiljalleen haalistaneet näitä tuhon merkkejä. Hiroshima Peace Memorial Museum säilyttää Sumitomo pankin edustalta siirrettyjä kivipaasia, joihin on piirtynyt räjähdyksen aikana pankin edustalla seisseen henkilön ääriviivoja. Museon teorian mukaan kuuma säteily muutti kivipinnan vaaleammaksi. Välittömästi ihmisen taakse jäänyt alue jäi tummemmaksi. Suoja oli hetkellinen, mutta riittävä jättääkseen tunnistettavan jäljen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Shadow_Etched_in_Stone
https://www.cntraveller.in/story/story-… |
| Luullaanko Yhdysvalloissa melko yleisesti, että Pohjoismaiden asukkaat olisivat joitakin viikinkejä tai asuisivat enimmäkseen igluissa? |
51 |
|
|
|
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se… |
| Kuuluuko joululaulun "Sinivuorten yö" viimeisen säkeistön loppu "mennä tonttuset voi ilomielin" vai "tulla tonttuset voi ilomielin"? Olen kuullut molempia… |
761 |
|
|
|
Laulun sanat löytyvät monista joululaulukirjoista. Neljännessä säkeistössä lauletaan "mennä tonttuset voi ilomielin" ja kolmessa ensimmäisessä "tulla tonttuset voi ilomielin". |
| Mistä löytyy Mirjami Lähteenkorvan runo Aina metsässä olla pitää suuria puita ja pieniä puita...? |
1293 |
|
|
|
Mirjami Lähteenkorvan runo Puut sisältyy kokoelmaan Kuin kukat ja linnut (1968).
Teos kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin ja on tilattavissa omaan lähikirjastoonne.
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kuin+kukat+ja+linnut%22+l%C3%A4hteenkorva&type=AllFields |
| Missä nalle puh asuu. |
370 |
|
|
|
Nalle Puh asuu omassa talossaan Puolen hehtaarin metsässä. Puhin seikkailuista ja ajatuksista voit lukea A.A. Milnen Nalle Puh -kirjasta, lukuisista kuvakirjoista. Voit myös kuunnella Nalle Puh -kirjat, ne löytyvät Yleltä Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen aivan hykerryttävästi alunperin radiossa lukemina , https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/nalle-puh. |
| En löytänyt oikein muutakaan sopivaa paikkaa kysyä "haamukuvasta" joten lähetän sen tänne. Kuvassa olevien kasvojen piilottamista varten käytin selaimessa… |
156 |
|
|
|
Kysyin tätä graafikkokollegalta. Hän vastasi, että tämä voi johtua monesta syystä, siitä mitä kuvankäsittelyohjelmassa on tehnyt ja ohjelman ominaisuuksista. Jokin vikatilanne hänen mukaansa on kyseessä ja oli sitä mieltä, että arvauksesi voi olla aivan oikea. Varmin tapa saada vastaus tähän kysymykseen on varmaankin kysyä tuolta Pixlr:istä. |
| Mitä minun kanattaisi lukea? Tuntuu kuin kaikki kirjaston kirjat olisi jo koluttu läpi. Tarkennuksena etsin hyviä nuorten fiktiivistä kirjallisuutta. |
207 |
|
|
|
Luettavaa on paljon, ja vailla tietoa kiinnostuksen kohteistasi tai mieligenrestäsi suosittelen tutustumaan kirjastojen kirjavinkkeihin. Alla linkit Turun Vaski-kirjastojen ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkisivuille:
https://vaski.finna.fi/Content/nuoret
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit |
| Kirjan nimi hukassa.. Suomalainen sotilaspartio joutuu vihollisen puolella väijytykseen..ilmeisesti yksi haavoittuu ja jää vangiksi.. Toipumisen aikana joku… |
285 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa? |
| Kuvaillaanko elokuvien kopiosuojauksen tila (Eritoten kiinnostaa Helmetin kuvailukäytäntö)? Olisi hyödyllistä, jos hakupalvelussa voisi tarkistaa, onko… |
301 |
|
|
|
Kaikissa kirjaston elokuvissa on kopiosuoja. Elokuvien kuvailutiedoissa mainintaa ei ole. |
| Nykyajan taiteelle ominainen itseilmaisun ja luovuuden korostaminen tuli keskeiseksi vasta romantiikan aikakaudella 1800-luvuulla. Silloin alettiin ihailla… |
233 |
|
|
|
Alla on kolme taiteilijakäsitykseen liittyvää opinnäytetyötä ja kirja aiheesta. Kirja käsittelee aihetta kuvataiteessa. Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa, ja niiden kautta löytyy myös muita lähteitä:
- Genius ja vastuu: Kantin kautta uuteen taiteilijakäsitykseen / Kaisa Koskela (pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2008)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38203/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201207122066.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Vastahakoinen brändi: kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä / Linda Lahdenperä (pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2012):
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/87845/84123.pdf?sequence=2
Kirjallisuuden vallankumouksellinen vai vallankumouksen… |
| Hävisikö Kekri uskonpuhdistuksen myötä vai muusta syystä? Ja onko sitä juhlittu enemmän vain jossain osissa Suomea? Jos näin, niin missäpäin Suomea? Olen… |
337 |
|
|
|
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
|
| Joskus 1990-luvun puolella telkkarista tuli elokuva, josta mieleen jäi se, että johonkin ilmiöön tarvittiin ihan valtavasti puuta. Tämän takia elokuvassa muun… |
204 |
|
|
|
Valitettavasti elokuva ei selvinnyt. Tuntisiko joku lukijoistamme sen? |
| Seitsemästä pienestä kääpiöstä on runo, joka kuvaa ko.kääpiötä. NUHANENÄLLÄ aina nuha on, aivastustauti ihan loputon, UNELIAS alati kuorsaa, nukkuu, uneen… |
369 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme löytäneet runoa. Tuntisiko joku lukijoista sen? |
| Mistä saan tietoa ruotsalaisestä korutaitelijasta Per Dåvikista suomen ja englannin kielellä? |
169 |
|
|
|
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt tietoa. |
| TekstiTv:sä on rahastojen päivänarvot. rahastojen nimistä käytetään lyhenteitä, mistä selviää vastaavat Rahastojen oikeat nimet. |
362 |
|
|
|
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/ |
| Kuinka monessa kunnassa on omatoimikirjasto jo käytössä ja kuinka monelta se puuttuu kokonaan? |
177 |
|
|
|
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja… |
| Voiko Pälkäneen kirjastosta lainata porakonetta |
259 |
|
|
|
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto |
| "Minä menen Kämppiin takaisin." |
845 |
|
|
|
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm |
| Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? |
586 |
|
|
|
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika… |
Ask a Librarian