| Jouluaattona kaupungeissa liikkuu paljon joulupukkeja, varsinkin Helsingissä. Kuinka monta joulupukkia on ollut samaan aikaan poliisin juoppoputkassa ja minä… |
305 |
|
|
|
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä… |
| Yritämme muistella lapsuuteni äänisatua, jossa muistaakseni kaksi tonttua lähtevät pelastamaan jotain tunturista. Heillä on mukanaan näkymättömyyspähkinä tai … |
240 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977? Samaista kuunnelmaa on kysytty meiltä aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuuntelimme-lapsena-80-luvulla-usein?from… |
| Mikä on naisen asema nykykirjallisuudessa? Mistä nykyiset naiskirjailijat kirjoittavat useimmiten? |
378 |
|
|
|
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-… |
| Mikä Edith Södergranin runo? Runon tiivistelmä näin muistinvaraisesti: Joka ei kynnen verellä pyri muuttamaan arjen seiniä, ei ole oikeutettu astumaan… |
340 |
|
|
|
Runo kuuluu kokoelmaan Syyskuun lyyra (1918), ruotsiksi runon nimi on Villkoret (ehto). Syyskuun lyyra sisältyy myös Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot -teokseen. |
| Haluaisin tehdä graafisesti luotuja animaatioita tilastoista, esim web-sivuille. Mitä ilmaisohjelmaa voisi käyttää? Esimerkiksi väestön kehitys tms. |
197 |
|
|
|
Kysyin neuvoa koodarikollegalta, hän vastasi näin: vähän riippuu kysyjän teknisistä taidoista. Suoralta kädeltä voisin jo sanoa koodarina, että suosittelisin ehdottomasti d3.js tapaista tai sitten Google Charts:ia.
Tämmöisen editorin onnistuin löytämään. Tällä voi tehdä "web" version tilasto myöskin: https://live.amcharts.com/
Animoidun tilaston voi tuottaa käsinkin. Jos ei tarvitse varsinaista tilastogeneraattoria, vaan päämääränä on saada palkkianimaatio, voi käyttää työkaluna erillistä animointiohjelmaa, kuten https://webdesigner.withgoogle.cm |
| Mistä materiaalista on valmistettu ensimmäiset Rummikub-pelin laatat? (Israel) |
182 |
|
|
|
Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries." |
| Olen yrittänyt googlata alkuperäistä (Kreikankielistä) tekstiä Heraklitoksen siteerauksesta "One cannot step to the same river twice". En ole kuitenkaan sitä… |
407 |
|
|
|
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν… |
| Muutin Myyrmäestä Jätkäsaareen eilen. Vajaa viikko sitten kävin vaihtamassa kaikkien varaamieni aineistojen toimituspaikaksi Myyrmäen kirjaston sijaan… |
162 |
|
|
|
Suosittelen, että soitat Myyrmäen kirjastoon sitä mukaa, kun lehdet ovat sieltä noudettavissa ja pyydät, että he lähettävät sinua odottavan aineiston Jätkäsaareen. |
| Onko Hilma – en roman om gåtan Hilma af Klint -kirja vaikealukuinen tai mahdoton luettava sellaiselle, joka ei kovin hyvin ruotsia osaa? Olen pitkän ruotsin… |
140 |
|
|
|
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta. |
| Mikähän oli tuo iso rakennus Helsingin linja-autoaseman laidalla Tennispalatsin oikealla puolella? |
1084 |
|
|
|
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf |
| Olen kiinnostunut tietämään, että miten homot ja lesbot onnistuivat kohtaamaan toisiaan vielä silloin kun homoseksuaalisuus oli maassamme rikos ja sairaus? … |
898 |
|
|
|
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti… |
| Minkä niminen oli irlantilaismunkkien jonkun hyvänteväisyyskohteen hyväksi tekemä konsertti ja mikä luostari? Tai jotain tietoa näistä? On ollut joskus… |
125 |
|
|
|
Voisiko kyse olla kolmen irlantilaisen katolisen papin yhtyeestä The Priests. He ovat laulaneet yhdessä 1970-luvulta alkaen, mutta suuri menestys alkoi vuonna 2008, kun he julkaisivat ensimmäisen levynsä The Priests. Levy sai maailmanlaajuista menestystä. Ylen Areenassa näytettiin aikoinaan yhtyeestä kertova dokumentti ja Armagh'n katedraalissa syyskuussa 2008 nauhoitettu konsertti. Yhtye on lahjoittanut tuloja katoliseen hyväntekeväisyyteen.
Turun Sanomat: https://www.ts.fi/viihde/1074317899/Irlantilainen+The+Priests+laulaa+Sibeliusta
Yhtyeen kotisivu: http://www.thepriests.org/ |
| Kuinka "elvyttää" nahkakantisia kirjoja? Ongelmana siis se että kauniista korusidoksista kirjoista on nahka (veikkaisin että aniliininahkaa viininpunaista… |
627 |
|
|
|
Löytämiemme lähteiden mukaan nahkakantiset kirjat tarvitsevat rasvaa, tähän tarkoitukseen tarkoitettua erityisrasvaa saa alan liikkeistä. Mutta mikäli nahka on jo mennyt noin huonoon kuntoon että se murenee, niin melkein kannattaisi viedä kirja kirjansitojalle arvioitavaksi mitä sille voi tehdä.
Lähteitä:
Tuula Moilanen: Kirjansidonnan opas. Kustannusosakeyhtiö Taide. Helsinki 1997.
http://www.kysy.fi/kysymys/minulla-yksi-vanha-kirja-reilun-sadan-vuoden-takaa-jossa-nahkapaaty
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/137860-vanhan-kirjan-kunnostaminen-kannattaa |
| Mikä Edith Södergranin runo? Runon tiivistelmä näin muistivaraisesti: Joka ei kynnen verellä pyri muuttamaan arjen seiniä, ei ole oikeutettu astumaan aurinkoon… |
348 |
|
|
|
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi. |
| Kauhuelokuvat kuten 'Prophecy' vuodelta 1979, ja 'The Host' vuodelta 2006 näyttävät eläimiä joista on mäkeen heitettyjen saasteiden tai kemikaalien seurauksena… |
246 |
|
|
|
Aika vähän löysimme tietoa tällaisista hirviömäisistä eläinmutanteista. Tsernobylin ydinvoimalan ympäröimä alue lienee yksi maailman saastuneimpia ja nimenomaan siellä tutkijat ovat havainneet eläimissä erilaisia mutaatioita, myös etsimäsi kaltaisia hirviömäisiä mutaatioita vastasyntyneillä eläimillä. Ilmeisesti tosin vaikeat mutaatiot eläimillä usein aiheuttavat sen, että tällaiset eläimet eivät elä kovin pitkään syntymänsä jälkeen. Näin ollen tällaisia kauhuelokuvien kaltaisia hirviömutantteja ei juuri tule oikeassa elämässä vastaan. Sen sijaan vähäisempiä mutaatioita, esimerkiksi värityksessä, on elinkelpoisilla yksilöillä tavattu enemmän.
Verkkolähteitä:
https://www.thoughtco.com/chernobyl-animal-mutations-4155348
https://www.dw.com… |
| Etsin romaania tai näytelmää, mielummin "klassikkoa", jossa henkilö jossakin vaiheessaelämäänsä, elää mielessään uudelleen, nuoruutensa myrskyt iloineen ja… |
223 |
|
|
|
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen. |
| Onko hammastahnojen kemikaalipitoisuuksille tiukemmat rajat kuin ns. ihonhoitotuotteissa koska hammastahnat imeytyvät herkemmin suun limakalvojen kautta ja… |
215 |
|
|
|
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston… |
| Mistä löydän tieteellistä todistetta, todistaakseni, että ei ole sellaista asiaa kuin ennalta määrätty kohtalo? |
167 |
|
|
|
Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935 |
| Miten oleellisesti muinais ja nykykreikka eroavat toisistaan. Pystyykö nykykreikkalainen keskiverto koulusivistyksellä lukemaa Homerosta tai Aristotlea? Onko… |
436 |
|
|
|
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta… |
| Mikä on buddistinen näkemys ystävyyden merkityksestä? |
217 |
|
|
|
Asiaan ei ole varmasti yhtä ainoaa vastausta, mutta esimerkiksi buddhalainen Dalai-lama sivuaa asiaa useissa teoksissaan. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan esimerkiksi hänen teoksiinsa Avosydämin (Tammi, 2002), Ilon kirja (yhdessä Desmond Tutun ja Douglas Abramsin kanssa; WSOY, 2016) ja Onnellisuuden taito (yhdessä Howard C. Cutlerin kanssa; Tammi, 2000). Se on toki vain yksi buddhalainen näkemys asiasta. |
Ask a Librarian