| Luin 80-luvulla lasten/nuortenkirjan, jossa suomalaisen tytön perheeseen tulee asumaan amerikkalainen vaihto-oppilas (?); toinen tyttö. Amerikkalainen on… |
285 |
|
|
|
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| 1500-luvulla leskirouvat käyttivät suruesiliinaa. Miksi ja millainen se oli? |
203 |
|
|
|
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374. |
| Mistä on peräisin sanonta "Anna palaa, Frank" ja kuka on tuo Frank? |
7715 |
|
|
|
Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy |
| Mistä nettiosoitteesta löytäisin lasten kuvakirjoja ilmaiseksi luettavaksi? Onko kuvatietokirjoja netissä? Kiitos! |
799 |
|
|
|
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä |
| Mikä vaikuttaisi suosituimmalta äänikirja jakelukanavalta ja millä kielillä kirjoja saa, varsinkin klassikkoja? |
170 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään e-aineistopalveluun: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Kotimaisia äänikirjoja löytyy Ellibs-palvelusta, ruotsinkielisiä Biblio-palvelusta, ulkomaisia (lähinnä englanninkielisiä) Overdrivestä ja Naxos Spoken Word Librarystä. Kaikista näistä neljästä palvelusta löytyy klassikkoteoksia äänikirjoina. |
| Mitä Antti Tuurin kirjoja on käännetty englanniksi? |
756 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Antti Tuurilta on englanninnettu kaksi teosta. Ne ovat Pohjanmaa (A day in Ostrobothnia, käännös Anselm Hollo, Aspasia Books 2001) ja Talvisota (The Winter War, käännös Richard Impola, Aspasia Books 2003).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Wikipediasta löytyy ristiriitaisesti tietoa The Platters-yhtyeen perustamisvuodesta. Katsoin monella eri kielellä ja löytyy joko 1952 tai 1953. Kumpi noista on… |
298 |
|
|
|
The Platters-yhtyeen kotisivuilla kerrotaan, että yhtye perustettiin vuonna 1953.
https://theplatters.com/ |
| Nettisivut aukeamaan automaattisesti? |
426 |
|
|
|
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan. |
| 10 vuoden sisään? |
411 |
|
|
|
Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen.
Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin. |
| Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? |
11222 |
|
|
|
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin |
| Hectorin kaikki käännösbiisit |
7283 |
|
|
|
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)… |
| Tunnistatteko, kuka on tuo herra Mannerheimin ja Svinhufvudin välissä Senaatintorilla 16.5.1918? |
138 |
|
|
|
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661 |
| Vielä minulla olisi kysymyksiä Eino Leinon runojen suhteen. Pitäisi löytää oikeat lähdetiedot julkaisua varten mutta näin kirjastosulkujen aikana se on vaikeaa… |
249 |
|
|
|
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml |
| Tarvitsisin julkaisuani varten tiedot seuraavien runojen kirjoittajista ja alkuperäisteoksista. |
357 |
|
|
|
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/ |
| Runo nimeltään ’Ei muista’. Kenen suomalaisen naisrunoilijan? ” Ei muista lintunen talvisäitä, kun suv on täydessä kukassaan...” |
200 |
|
|
|
Kirjoittaja on Irene Mendelin. Runo ilmestyi Koivikossa-kokoelmassa (Otava 1893), jonka hän julkaisi nimimerkillä Irene. |
| Voiko ihminen olla hyvä kaikessa? Itse olen aiemmin ajatellut, että ei tietenkään voi, mutta voiko osa ihmisistä oppia ihan minkä tahansa asian hyvin? |
315 |
|
|
|
Riippuu, mitä "hyvällä" tarkoitetaan tässä yhteydessä. Vain ani harva voi olla aivan huipputasolla hyvä jossakin asiassa, mutta kukaan ei voi olla huipputasolla hyvä monella eri alalla. Jos taas ei vertaile itseään maailman huippuihin, voi ahkeran harjoittelun kautta lähes minkä tahansa asian oppia hallitsemaan varsin hyvin. |
| Löytyisiköhän jostakin Onnimannin taikaluola? |
150 |
|
|
|
Ulf Löfgrenin Onnimannin taikaluola (Precis som du vill,1971) löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan omaksi, kannattaa kirja etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantivariaateissa.
https://finna.fi/Record/helmet.1386401 |
| Pidän kovasti Kjell Westön kirjoista ja kaipaisin lukusuosituksia perustuen mieleenkiinnon kohteeseeni. Erittelen vielä tarkemmin, että mikä minuun Westössä… |
260 |
|
|
|
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi. |
| Milloin Suomeen on perustettu ensimmäinen musiikkiopisto tai muu vastaava paikka, jossa instrumentteja (piano, viulu ym.) on voinut opiskella ihan vain… |
836 |
|
|
|
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
|
| Kirjastonhoitaja, voiko Helmet-mikrofilmejä, joissa on tila "ei lainattavissa" lukea mitenkään? |
292 |
|
|
|
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut |
Ask a Librarian