| Moikka! Tykkäsin kovasti Waltarin Mikael Karvajalan alkupuolesta, kun hän seikkaili 1500-luvun Suomessa. Kysyisinkin, että osaatteko suositella muita tuon… |
402 |
|
|
|
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid… |
| DVD vanhanajan työmenetelmistä |
291 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm |
| Pitääkö hiireen olla erillinen tietoturva eikö tietokoneen tietoturva telialta riitä |
291 |
|
|
|
Ei pidä olla erillistä tietoturvaa. Langallisissa hiirissä ei ole tietoturvariskiä, mutta joissakin langattomissa hiirissä saattaa olla.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/langattoman-nappaimiston-tai-hiiren-kaytolla-voi-vaarantaa-tietokoneensa-korjaus-luvattu-vain-osalle-haavoittuvuuksista/bdbe1c1d-66b8-4372-a1b0-285434ed0cdd |
| Etsisin pääsykokeita varten hauskaa, humoristista monologia tai vapaamittaista modernia runoa, joka sopisi nuoren suuhun:) monologissa voidaan käsitellä… |
709 |
|
|
|
Ainakin Anja Erämajan runoteoksessa Kuuluuko tämä teille (Wsoy, 2009) on humoristisia monologeja, roolirunoja. Runoteos kertoo kerrostalon eri-ikäisistä asukkaista, jokaisessa kokoelman osastossa näkökulma, ääni on annettu eri asukkaalle. Anja Erämaja lausuu paljon runojaan ääneen, joten ne toimivat puhuttuina hyvin ja ovat lisäksi hauskoja. Kannattaa tsekata myös muitakin Anja Erämajan runoteoksia, hän kirjoittaa monologityyppistä, humoristista runoa myös muissa ja niistäkin voisi löytyä sopivia. Ja juuri itsetunto, ihmissuhteet ja arkiset tilanteet ovat hänen runoutensa ydintä. |
| Olen syntynyt v.1958 ja saanut nimeni kuulemani mukaan laulusta, jonka nimeä en tiedä. Mummoni on pitänyt siitä laulusta, jossa on sanat "Ailanko vieraita… |
147 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua? |
| Asun Hgissä ja haluaisin lainata Vanamokirjastojen e-kirjan, onko se mahdollista? |
219 |
|
|
|
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi |
| Arvoisa kirjastonhoitaja. Olen mukana näytelmässä Punainen Viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon saman nimiseen kirjaan. |
213 |
|
|
|
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita. |
| Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen pitää Tiede-lehdessä kielipalstaa. Uusimmassa lehdessä hän listaa eläinten nimityksistä johdettuja ihmisen… |
535 |
|
|
|
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin. |
| Mitkä ovat hoksottimet? Mikä on sanan historia ja miten se liittyy oivaltamiseen? |
3413 |
|
|
|
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980) |
| Kuinka voin lukea Apu-lehdistä nrot 01-16/19 (lehtenä/e-lehtenä)? Emagz:ssa viimeisin nro on 17/19. Kiitos! |
194 |
|
|
|
Pasilan kirjasto säilyttää Apu-lehden pysyvästi. Lehden numerot alkuvuodelta 2019 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
Sähköisenä vanhoja Apu-lehden vuosikertoja ei ole luettavissa. eMagzissa on numerot menneen vuoden ajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto |
| Löytyykö tiedeartikkelia jossa esitetään pähkinänkuoressa kohdat, joiden perusteella ihminen luokitellaan sosiaaliseksi "eläimeksi". |
224 |
|
|
|
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
|
| Iäkkäät turvautuvat nuoriin sukulaisiinsa digitalisoinnin ongelmissa. Kuinka on pakkodigitalisointi onnistunut heiltä, joiden perijä on valtio, mikäli… |
180 |
|
|
|
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
|
| Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? |
421 |
|
|
|
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://… |
| Miten maitosokeri suodatetaan pois ruoka-aineista? |
1955 |
|
|
|
Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA-… |
| Miksi useilla meillä on tosi tai illuusio mielessä lapsuuden kesästä? |
237 |
|
|
|
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia |
| Mitä tarkoitetaan sanalla "larvamaa"? |
1370 |
|
|
|
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
|
| Miten korkealle pikkulinnut voivat lentää? |
512 |
|
|
|
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa. |
| Mistä muualta kuin Tilastokeskuksen sivuilta löytäisin tietoa suomalaisten verkkokauppa käyttäytymisestä ja määristä? |
201 |
|
|
|
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita.… |
| Laulusta tai runosta on tiedossa vain "kuollut luonto herää eloon" - löytyisiköhän lisätietoa |
257 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
| Milloin Kuusamossa toimi ravintola Koillispohja? Entä Kiuta-Baari? |
964 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
|
Ask a Librarian