| Vuonna 1990 paljastettiin Siuron puretun työväentalon paikalla Siuronkalliolla laatta vuoden 1918 sodan uhrien muistoksi. Mikä on laatan teksti? |
318 |
|
|
|
Lauri Lepolan kirjassa Verinen Siuro (2011) kerrotaan, että laatassa lukee: ”Tälle paikalle rakennettiin Siuron työväentalo vuonna 1907 ja purettiin vuonna 1971. Viereisessä metsikössä ammuttiin keväällä 1918 yli 30 paikallisessa kenttäoikeudessa kuolemaan tuomittua Siuron seudun punaista.” |
| Löytyykö mittaustietoja turvetuotantoalueiden vesien valutusalueiden raskasmetallipitoisuuksista ennen ja jälkeen valutusalueen käytön (alueita minne pumpataan… |
156 |
|
|
|
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportissa tutkittiin mm. raskasmetallipitoisuuksia turvetuotantoalueilla. Vertailualueena oli kylläkin toisen alueen suontutkimusaineisto. Raportti löytyy alta:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/TASO-loppuraportti_final.pdf
|
| Lapsena 1960-luvulla lauloin isomummuni kanssa Ruusunkukan laulua. Mistähän löytyisi siihen sanat? Alku meni näin; "Ikkunasta katselen mä sitä ruusun oksaista… |
120 |
|
|
|
Etsin Fono.fi:stä ruusulaluluja, http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=ruusu&kieli=Suomi&culture=fi. Kuuntelin Youtubesta noista löytyneitä ja hain sieltä, mutta en löytänyt. Tiedustelin tuolla ammattiväen keskustelulistalla, mutta en saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa? |
| Alkuräjähdys: jos ennen maailmankaikkeutta ei ollut mitään , mikä silloin voi räjähtää?? miten ei mikään voi räjähtää??Ja mikä sen "ei mikään " voisi saada… |
567 |
|
|
|
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/ |
| Onko muita viljakasveja kuin heinäkasvien heimoon kuuluvat? |
341 |
|
|
|
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja. |
| Bo Carpelan mainitsee kirjassaan Lehtiä syksyn arkistossa Marina Tsvetajevan esseen "Minun Puskinini" (luku 58). Onko tuota esseetä suomennettu ja painettu?… |
211 |
|
|
|
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
|
| Oliko Sarah Kyolaba virallisesti naimisissa Idi Aminin kanssa aina tämän kuolemaan asti? |
178 |
|
|
|
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
|
| Löytyykö Espoon kirjastoista skanneria valokuva-negatiivien skannaukseen? Entä valopöytää ja skanneria valokuvien skannaukseen? |
232 |
|
|
|
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ |
| Juho Kuusi (runot) ja Liimatainen (graf) julkaisevat kirjan. Tuleekohan se kirjaston valikoimiin? |
219 |
|
|
|
Lavarunoilija Juho Kuusi kertoo sivuillaan työstävänsä parhaillaan esikoisrunokokoelmaansa yhdessä kuvataiteilija Aleksi Liimataisen kanssa: https://juhokuusi.com/minamina/ Ilmeisesti kokoelma ei ole vielä ilmestynyt, eli sitä ei ole vielä voitu kokoelmiin valita. Kun se ilmestyy, voit halutessasi lähettää hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille ja vaikuttaa sen valintaan:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus |
| Mistä löytäisin tietoa Suomen kaupungeista ja lääneistä 1800- ja 1900-luvuilta? Erityisesti kiinnostaa Uudenmaan lääni 1831-1948 ja se, mitkä kaupungit… |
502 |
|
|
|
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden… |
| Olisiko mahdollisesti auttajaa löytämään materiaalia kupletista, tekijät lienee Vili Vesterinen ja Repe Helismaa, tarinassa lunta oli tullut tupaan , kun katto… |
189 |
|
|
|
Kysymääsi kuplettia ei ole valitettavasti löytynyt. Ylen arkistossakin asiaa selviteltiin, mutta oikeaa ei löytynyt. Jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
|
| Haeskelen runoa haudankin taa ulottuvasta rakkaudesta eli vielä tuhkatkin hakeutuivat yhteen.. Kukahan mahtoi olla kirjoittaja, mistä kirjasta löytyisi… |
236 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme löytäneet runoa tai sen kirjoittajaa. |
| Miksei ruotsalaisen kirjailijan Lars Norenin tuotantoa ole suomennettu juuri lainkaan? Samoin Åsa Linderborg ja Ulf Lundell jäävät lukematta kun ruotsin kieli… |
264 |
|
|
|
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=… |
| Https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/61X9hoy2gnL._AC_SL1000_.jpg Osaatteko sanoa mikä ötökkä kyseessa Tänää näin tiellä kävelemässä hiukan… |
243 |
|
|
|
Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.
Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https… |
| Missä mielessä bakteerit ja arkeonit eroavat toisistaan?Ne ovat tumattomia. |
341 |
|
|
|
peda.net -sivustolla todetaan: "Ne [arkeonit] eroavat bakteereista siten, että arkeonien soluseinässä on glykoproteiineja eikä mureiinia."
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eli%C3%B6kunnat/baajs/l1m2
Arkeoneissa ei toistaiseksi tunneta taudinaiheuttajia.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00562
|
| Onko kirjastoista saatavilla Radioteatterin kuunnelmasarjaa Juicen taivaallinen aulabaari CD-asuisena? Huomasin boxin Prisman levyosastolla. Äh, mikä kamala… |
154 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan. |
| Mitä tapahtuu esim.postin lähetyksille jotka eivät tavoita vastaanottajaa eikä lähettäjää ole merkitty tms eli ei voi pistää bumerangina takaisinkaan |
981 |
|
|
|
Postin jakelusta säädetään Postilaissa 415/2011 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415. Siitä voi lukea, että postilähetykset, joiden vastaanottajan tai lähettäjän osoitetta posti tai vastaava ei saa selville, tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston käsiteltäväksi (§54). Pykälissä 57-59 kerrotaan, mitä Liikenne- ja viestintävirastossa tapahtuu. Postilähetys avataan ja sisällöstä tutkitaan saajan tai lähettäjän tietoja:
§57 "Liikenne- ja viestintävirastossa perillesaamatonta lähetystä käsittelevä henkilö saa avata postilähetyksen vain toisen henkilön läsnä ollessa. Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avatun lähetyksen päällykseen tai lähetyksen mukana… |
| Kutevatko vaelluskalat virtaavissa vesissä?Ankeriaatkinko? |
156 |
|
|
|
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
|
| Mihin viittaa 1500 ja 1600 -lukujen kartastojen Suomeen sijoittama paikannimi Pagesca? |
807 |
|
|
|
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa… |
| Saako kirjastosta lainattua elektroniikkalaitteita? Esim. äänityslaitteita? |
475 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt |
Ask a Librarian