| Onko joku esittänyt kappaleen 'Black velvet' suomeksi; englanniksi sen kai esittää Alannah Myles? |
1723 |
|
|
|
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty… |
| 1990-luvulla on esitetty televisiossa Leevi Lepakko -nimistä piirrettyä. Montako jaksoa siinä on ja minkä maalainen se on alun perin? |
294 |
|
|
|
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/ |
| Miksi kutsutaan naaraspuolista kissaa? Natu on Etelä-Pohjanmaalla tuttu ilmaus, mutta tuskin murrevariantti virallinen nimitys on? Kotuksen sanakirja kertoo… |
3483 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys. |
| Mitä kirjoja tai muita lähteitä suosittelisit, kun tarkoituksena on perehtyä tieteellisiin menetelmiin? Entä tutkimusartikkeleiden lukemisen "opetteluun?" |
237 |
|
|
|
Erilaisia metodioppaita on julkaistu valtavia määriä. Tässä yksi lista tuoreista kirjoista, jotka käsittelevät tieteellisiä menetelmiä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tutkimusmenetelm%C3%A4t%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B2015+TO+2021%5D%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=tieteelliset+menetelm%C3%A4t&type=AllFields
Suurin osa näistä on tarkoitettu joko opinnäytetöitä tai tutkimuksen tekemistä aloitteleville. Pääsykokeisiin valmistautuvalle voisin suositella seuraavia teoksia:
Hanna Vilkka, Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas:
https://www.finna.fi/Record/3amk… |
| Minne hävinnyt helmetin etusivulta aineiston hakulaatikko? En ainkaan löydä sitä tuon linkin takaa. Puhelimella sitä etsin. https://www.helmet.fi/fi-FI |
185 |
|
|
|
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mikä on todennäköisyys, että tulee juoneeksi saman vesimolekyylin kahdesti elämänsä aikana? |
283 |
|
|
|
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
|
| Mikä runo kuvaisi kauniisti yhteistyötä ja ystävyyttä? Haluaisin lukea sellaisen työssä upealle asiakkaalle, jolle on oikeasti kiva tehdä töitä. |
1012 |
|
|
|
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
|
| Ala-asteen musiikin tunnilla meille kerrottiin tarina säveltäjästä, joka laittoi yöksi sormiensa väliin lankarullia, jotta sormet venyisivät ja ylettyisivät… |
288 |
|
|
|
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi.… |
| Mikä on sanonnan "kuuroille ei toisteta" tarkoitus? |
650 |
|
|
|
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions. |
| Kysyn sukulaiseni kuolinvuotta. |
254 |
|
|
|
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/. |
| Olen jo kauan etsinyt kahta lasten satukirjaa. Tai lähinnä kirjoja, missä kaksi kyseistä satua löytyvät. 1. Lasten satukirjassa oleva tarina mäyräkoira… |
349 |
|
|
|
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse? |
| Koska Derrick alkoi Suomen televisiossa ja milloin? |
227 |
|
|
|
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/ |
| Kuinka paljon linnut ja oravat pitävät metsien tuholaiskantoja kurissa? |
601 |
|
|
|
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja. |
| Rainer Erlundilta on ilmestynyt kirja "Jagad med skammen". |
375 |
|
|
|
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html |
| Mikä kasvi mahtaa olla tuo oranssikukkainen etualalla? |
433 |
|
|
|
Kuvassa näyttäisi olevan päivänliljoihin (Hemerocallis) kuuluva keltapäivänlilja.
Rikkinen Jouko: Värien puutarha (2007)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltap%C3%A4iv%C3%A4nlilja |
| Kaari Utrion elämäkerta? Mikä kirjan nimi? |
529 |
|
|
|
Keväällä 2021 ilmestyvä kirjailija Kaari Utrion elämäkerta on nimeltään Kaari : kirjailija Kaari Utrion elämä. Elämäkerran on kirjoittanut Anna-Liisa Haavikko ja sen julkaisee Siltala.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5463926
|
| Voidaanko perinteisen metsänhoidon (kaadetaan vain osa suurimmista puista hajautetusti) merkittävimmiksi eduiksi lukea luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä… |
228 |
|
|
|
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi … |
| Haluaisin tietää, mistä ovat peräisin seuraavat sitaatit: "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” ― Anais… |
252 |
|
|
|
Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu.
Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt.
https://… |
| Lauloimme ja leikimme piirileikkiä lapsena kevät laulun sanoin. Kaikkia sanoja en muista. Laulu alkoi muistaakseni sanoilla kevät on, kevät on aurinko paistaa,… |
671 |
|
|
|
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne. |
| Onkosaatavilla nuottia lauluun nimeltä Kotimaa? Säv/San. Pertti Stenholm Ja mistä on lainattavissa jos löytyy? |
251 |
|
|
|
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
Ask a Librarian