| Monelta ja mihin osoitteeseen kirjastobussi tulee tänään Latokartanon alueelle? |
360 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauto pysähtyy Latokartanon B-pysäkillä osoitteessa Agronominraitti 16 klo 18.20 - 19.00. Latokartanon A-pysäkillä Laivuri-Petterin kadulla kirjastoauto pysähtyy klo 19.10 - 20.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
|
| Huomenta, miten saan uusittua lainani? |
177 |
|
|
|
Mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Jos olet unohtanut PIN-koodin, voit pyytää uuden koodin alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet antanut meille voimassa olevan sähköpostiosoitteen.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää uusimaan lainasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Sanotaan että Paavo Haavikon kuunnelma "Audun ja jääkarhu" on kirjoitettu islantilaisen saagan pohjalta. Mikä saaga lie kyseessä, onko se suomennettu ja mistä… |
292 |
|
|
|
Paavo Haavikon sekä kuunnelmana että näytelmänä julkaistu teos Audun ja jääkarhu perustuu islantilaiseen lyhytsaagaan Auðunar þáttr vestfirska (Audun Länsivuonolaisen tarina).
Audun Länsivuonolaisen tarina on luettavissa Jaakko Anhavan suomentamana Parnasson numerosta 47 (1997) : 1, s. 98 -101.
https://finna.fi/Record/arto.012350464
https://areena.yle.fi/audio/1-4133970
Tytti Viinikainen on suomentanut Peter Handken runon Lied vom Kindsein. Suomennos Laulu lapseudesta on luettavissa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerosta 47(2009) : 2, s. 56 - 57.
https://finna.fi/Record/arto.013987795
|
| Tango kuuluu kaikille. Löytyisikö nuotteja sointumerkintöineen! Kiitos! |
358 |
|
|
|
Mika Toivosen säveltämää ja Kyösti Mäkimattilan sanoittamaa kappaletta Tango kuuluu kaikille ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5271239 |
| Stephen King: trilleri kolme osaa. Ensimmäinen on Mersumies mutta minkä nimisiä ovat järjestyksessä kaksi seuraavaa? |
683 |
|
|
|
Stephen Kingin Mersumies-trilogian ensimmäinen osa Mersumies (Mr Mercedes) ilmestyi suomeksi vuonna 2016. Trilogian toinen osa (Finders keepers) ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Etsivä löytää. Kolmas osa Viimeinen vartio (End of Watch) julkaistiin suomeksi vuonna 2018. Trilogian on suomentanut Ilkka Rekiaro ja kustantanut Tammi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/mersumies
Teosten saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://vaski.finna.fi/ |
| Mikähän ötökkä kyseessä? Ei leveydeltään täsmää lutikkaa. Kokoa tällä kaverilla oli noin 0,5-1mm |
607 |
|
|
|
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Ehkä tästä sivusta voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/ |
| Tarvitsisin nuotit kappaleille ▪︎ Moskovan Valot ▪︎ Sä kaunehin oot Soitan klarinettia |
696 |
|
|
|
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR… |
| Luin scifi-kirjan, joka koskee jonkinlaista postapokalyptistä maailmaa. Sen päähenkilö pakenee jotakin joka on tuhonnut hänen yhteisönsä. Mutta muistan: hän… |
325 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla John Brosnanin Sky Lords -trilogian kolmas osa The Fall of the Sky Lords (https://www.goodreads.com/book/show/1348008.The_Fall_of_the_Sky_Lords)? Trilogian ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Taivaan valtiaat. |
| Tarvitsisin lauseen Oswald Spenglerin teoksen ruotsinnoksesta, Västerlandets undergång. Kyseinen lause on suomeksi ”luonnon tunnus on ulottuvuus, mutta ei… |
109 |
|
|
|
Sivulla 184 Spenglerin Västerlandets undergång, del 1, luvussa 2 on lause åNaturen står vid sidan av tiden, med utsträckningens egenskap men utan riktning.
|
| Suomeen on suunnitteilla useita kaivoksia eri paikkakunnille. Kaivoksia vastustetaan kaikkialla, kuten ymmärrettävää on. Lähes kaikki ihmiset käyttävät koneita… |
101 |
|
|
|
Tuohon ei ole mitään yksiselitteisen selkeitä vastauksia. Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä mikä on suhde kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja kaivoksen tuottaman hyödyn välillä. Kaivoksilla on tietyt kiistattomat vaikutukset ympäristöön ja on varsin olennaista, onko ne osattu jo etukäteen huomioida riittävästi ja myös toteuttaa käytännössä oikein. Tätä monimutkaista ongelmakenttää on käsitelty esimerkiksi seuraavilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työ- ja elinkeinomisteriön sivuilla:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
Yleensä kaivoksia vastustetaan vähemmän, jos niiden ympäristöhaittojen selvitykset on tehty… |
| Onko joku esittänyt kappaleen 'Black velvet' suomeksi; englanniksi sen kai esittää Alannah Myles? |
1587 |
|
|
|
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty… |
| 1990-luvulla on esitetty televisiossa Leevi Lepakko -nimistä piirrettyä. Montako jaksoa siinä on ja minkä maalainen se on alun perin? |
265 |
|
|
|
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/ |
| Miksi kutsutaan naaraspuolista kissaa? Natu on Etelä-Pohjanmaalla tuttu ilmaus, mutta tuskin murrevariantti virallinen nimitys on? Kotuksen sanakirja kertoo… |
3193 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys. |
| Mitä kirjoja tai muita lähteitä suosittelisit, kun tarkoituksena on perehtyä tieteellisiin menetelmiin? Entä tutkimusartikkeleiden lukemisen "opetteluun?" |
213 |
|
|
|
Erilaisia metodioppaita on julkaistu valtavia määriä. Tässä yksi lista tuoreista kirjoista, jotka käsittelevät tieteellisiä menetelmiä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tutkimusmenetelm%C3%A4t%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B2015+TO+2021%5D%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=tieteelliset+menetelm%C3%A4t&type=AllFields
Suurin osa näistä on tarkoitettu joko opinnäytetöitä tai tutkimuksen tekemistä aloitteleville. Pääsykokeisiin valmistautuvalle voisin suositella seuraavia teoksia:
Hanna Vilkka, Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas:
https://www.finna.fi/Record/3amk… |
| Minne hävinnyt helmetin etusivulta aineiston hakulaatikko? En ainkaan löydä sitä tuon linkin takaa. Puhelimella sitä etsin. https://www.helmet.fi/fi-FI |
179 |
|
|
|
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mikä on todennäköisyys, että tulee juoneeksi saman vesimolekyylin kahdesti elämänsä aikana? |
268 |
|
|
|
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
|
| Mikä runo kuvaisi kauniisti yhteistyötä ja ystävyyttä? Haluaisin lukea sellaisen työssä upealle asiakkaalle, jolle on oikeasti kiva tehdä töitä. |
956 |
|
|
|
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
|
| Ala-asteen musiikin tunnilla meille kerrottiin tarina säveltäjästä, joka laittoi yöksi sormiensa väliin lankarullia, jotta sormet venyisivät ja ylettyisivät… |
267 |
|
|
|
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi.… |
| Mikä on sanonnan "kuuroille ei toisteta" tarkoitus? |
585 |
|
|
|
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions. |
| Kysyn sukulaiseni kuolinvuotta. |
240 |
|
|
|
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/. |
Ask a Librarian