| Kumpi oikein, vai käykö molemmat: Basaareja vai basaareita? |
238 |
|
|
|
Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all
Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus.
Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91 |
| HELMET-haulla on löydettävissä vironkielinen kirja Vikerkaare taga vangis, Kerttu Vesik - linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2224637?lang… |
195 |
|
|
|
Valitettavasti kyseisen teoksen ainoa kappale on melko hiljattain poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksen tiedot näkyvät Helmetissä jonkin aikaa vielä poistamisen jälkeen.
Ikävä kyllä teosta ei näytä olevan missää muussakaan Suomen kirjastossa, ei myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.worldcat.org/ |
| Could you help me to know the number of people who has right to vote in Helsinki this 2021 municipal election? Thank you. |
115 |
|
|
|
According to Helsinki Central Election Commission the number of people who has right to vote is 542 830 this time. |
| Mikä ötökkä kyseessä? |
6973 |
|
|
|
Pienten hyönteisten tunnistaminen valokuvista tapaa olla vaikeaa, eikä tästäkään ötökästä voi sanoa mitään varmaa.
Kun kyse on pitkään käyttämättömästä asunnosta, saattaisivat otukset olla rakennuksen sisätilossa viihtyviä, eikä esim. avoimista ikkunoista sisään lennähtäneitä. Kodeissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy verkostakin hyvin tietoa.
Esimerkiksi turkiskuoriainen on tyypillinen sisätilojen tuhohyönteinen https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/
Tällä sivustolla on muitakin kodin hyönteisiä https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
Tuholaisesite tunnistamiseen https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Jos ötökkä kuitenkin vaikuttaisi olevan ympäröivästä… |
| Missä runossa on säe "Lumihiutaleet valkeat leijaa - niin pehmeinä povelle maan"? Kyseessä lienee vanhempi runous, sillä nämä säkeet muisti 90-vuotias henkilö. |
518 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa. Erilaisten hakujen perusteella lumihiutaleet esiintyvät varsin monissa runoissa ja kun kyse on vanhemmasta runoudesta on etsiminen vielä haastavampaa. |
| Kuinka voin lukea Epress palvelussa Länsi-uusimaa lehtiä. Millä tunnusluvulla ja salasanalla kirjaudun? |
261 |
|
|
|
Epress-palvelua voi käyttää Helsingissä Helmet-kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Koneille kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla tai puhelinnumerolla ja puhelimeen tilatulla pin-koodilla. Samaan aikaan palvelua voi käyttää rajoitettu määrä käyttäjiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin… |
| Mistä löydän runon josta muistan vain pari kohtaa ja sisällön hatarasti. Runossa poika menee kosimaan tyttöä,joka ivaa poikaa ja sanoo: " Tuo sydän äitis mun… |
424 |
|
|
|
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin |
| Camilla Mickwitz: Jason ja Vihainen Viivi, Tammi, isbn 078-951-31-7473-6 ilm. 70-luvulla. Lainasin kirjan ja laina-aikaa jäljellä. Mitä mahdollisuuksia olisi… |
280 |
|
|
|
Kirjastojen aineistoa poistetaan esim. huonokuntoisuuden tai tietojen vanhentumisen takia. Ikä ei sinällään ole syy poistaa teosta, jos se edelleen lukijoita kiinnostaa.
Camilla Mickwitzin kirjasta Jason ja vihainen Viivi on Helmet-kirjastoissa kaksi versiota: vanhemmasta on useita painoksia vuodesta 1977 vuoteen 1985, ja uudempi on vuodelta 2013. Tuo mainitsemasi ISBN kuuluu tähän uudempaan versioon.
Useimmat Helmet-kirjastojen Jasonit ovat tälläkin hetkellä lainassa, joten syytä kirjan poistamiseen ei ole:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjason%20ja%20vihainen%20vi…
|
| Kuka/ketkä on/ovat musiikkiyhtyeen "Bits & Pieces" takana? |
176 |
|
|
|
Bits & Pieces oli jamaikalaisen rytmiryhmän ja tuotantotiimin Sly and Robbien projekti. He julkaisivat vain yhden singlen "Don't Stop the Music" vuonna 1981. Se oli versio Yarbrough and Peoplesin hitistä samalta vuodelta:
https://www.discogs.com/artist/99786-Bits-amp-Pieces
Bits & Piecesin kokoonpanossa oli rumpali Sly Dunbarin ja basisti Robbie Shakespearen rinnalla myös Bob Marleyn yhtyeestä tunnettu kosketinsoittaja Tyrone Downie:
https://www.discogs.com/artist/298170 |
| Onko teillä mitä vegaanikirjoja? |
170 |
|
|
|
Lumme-kirjastojen vegaanikirjat löytyvät hakusanalla veganismi. Alla linkki hakutulokseen:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=veganismi&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20 |
| Mistä voi ostaa aikuisen sänkyyn virtsansuojan? Pitää olla kunnolla nestettä imevä, takuuvarma ! |
364 |
|
|
|
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin. |
| Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja? |
445 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,… |
| 1940-luvulla julkaistiin kotimainen lastenkirja, jossa kerrottiin muun ohella Surran ja pörrän kaupungista. Kuka oli tekijä ja mikä kirjan nimi? |
216 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae… |
| Tutkin isomummoni historiaa Helsingissä. Hän oli Karjalan evakko Viipurista. Hän kuoli Helsingissä 1955 ja asui siellä uskpisin vuodesta 1946, koska oli… |
367 |
|
|
|
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri vuosilta 1907-1973 voisi olla hyvä lähde. https://www.facebook.com/groups/suomensukututkimusseura/permalink/15223…
Sama rekisteri on mainittu myös useissa aikaisemmissa vastauksissamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-loytaisin-omien-vanhempieni-aiemmat… |
| Minä vuosina Helsingin rautatieasemalla toimi "Rauta-Rieska" niminen liikeyritys ja mitä tuotteita liike valmisti? |
180 |
|
|
|
Helsingin Sanomien vanhojen näköislehtien perusteella Rauta-Rieska oli rautatieasemalla sijainnut leipomotuotekioski. Se oli toiminnassa ainakin vuosina 1974-1976, jolloin palvelukseen halutaan -ilmoituksissa etsittiin myyjiä kioskiin. Rauta-Rieska kuului Rautuki Oy -yhtymään.
Rautuki Oy on elintarvike- kemikalio- ja kukkamyyntiin erikoistunut kioskiketju Suur-Helsingin ja Tampereen alueella. Lisäksi sillä on Jyväskylässä hampurilaisketju ja lomakeskukset Vuokatissa ja Pyhätunturilla (HS 2.2.1986)
Rautuki Oy kuului ilmeisesti VR:n työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna 1953 perustetulle Rautuki-Säätiölle. Tarkempia tietoja Rauta-Rieska -kioskin toiminnasta voisi tiedustella säätiöstä. https://www.… |
| Omko missään arviota kuinka suuren osan maapallon ravintotuotannosta syö lemmikkieläimet? |
241 |
|
|
|
Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.
Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta.
https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of…
The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/… |
| Onko valkoista maitiaisnestettä joillakin sienilajeilla turhaan? |
163 |
|
|
|
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ |
| Maailmalla on paljon upeita mega siltoja. Kun niistä esitetään dokumentteja niin ne painottuvat aina insinöörien näkökulmaan, mikä on toki ymmärrettävää, mutta… |
168 |
|
|
|
Siltojen rakentamisesssa toimivuus ja turvallisuus ovat etusijalla. Myös esteettiseen puoleen kiinnitetään huomiota, sillan pitää soveltua siihen ympäristöön, johon se rakennetaan. Tyypillisesti siltaprojekteissa työskentelevät insinööripohjalta siltasuunnittelijat ja siltainsinöörit. Insinööritoimistot suunnittelevat kyllä ihan arkkitehtonisestikin näyttäviä siltoja.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lop_2014-05_siltojen_ulkonakoa_web.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-21_taitorakenteiden_suunnittelu…;
Kun siltaan tavoitellaan erityistä ulkonäköä, voidaan arkkitehtejäkin ottaa mukaan insinöörien kanssa suunnittelutyöhön. Esimerkiksi Millaun siltaa Ranskassa oli hahmottelemassa brittiarkkitehti Norman Foster https://fi.… |
| Vaahterasuku ACER: suomalaiset lausuvat AAKER, norjalaiset AASER. Miten C lausutaan tässä rapauksessa latinalaisittain oikein? |
492 |
|
|
|
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. |
| Onko arvoa? Minulla on Signe Brander'in julkaisema taulu, jossa on valokuvia 1903-1904 Suomesta laittomuuden aikana karkotetuista henkilöistä. Taulussa on… |
301 |
|
|
|
Kyseistä kuvaa on painettu ainakin Tilgmannin kirjapainossa vuonna 1904 ja ilmeisesti sen jälkeen siitä on otettu uusia painoksia.
Kuvaa on ollut myynnissä esimerkiksi antiikkihuutokaupassa joitakin vuosia sitten ja tuolloin vasarahinta on liikkunut muutamassa sadassa eurossa. Tarkemman arvion saadaksesi sinun kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan antiikki- tai antikvariaattiliikkeeseen.
https://finna.fi/Record/fikka.2183830
https://finna.fi/Record/museovirasto.F113A3A18C6D2B647BE8A2124D4BD794
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002gmr
|
Ask a Librarian