| Onko kirjoitettu historiallisia faktoja hyvin noudattelevia Venäjälle ja/tai Suomen suuriruhtinaskuntaan sijoittuvia romaaneja ajanjaksosta tsaarinvallan… |
224 |
|
|
|
Kirjasammosta löytyy listaus kaunokirjallisista teoksista, jotka ajoittuvat Venäjän vallakumouksen aikaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Asaha3%253Auc4103c4d-f26…
Kuuluisin aikakauteen sijoittuva romaani on Boris Pasternakin Tohtori Zivago, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12420
Solženitsyn Aleksandr, Punainen pyörä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12540
Hirvisaari Laila, Sonja-sarja. Kuvaus "Valkoakaasiat" -kirjan (Laila Hietamies, julk. 1994) takakannesta: "..tapahtumat vuosisadan vaihteen Venäjällä kiihtyvät kohti murrostaan...", https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15900 Myös muut Laila Hirvisaaren historialliset… |
| Mistä löytyy Itkevä kannel runo? Ilmeisesti Lauri Pohjanpään tekstiä. |
217 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%… |
| Missä televisiosarjassa on kohtaus, jossa joku mies sanoo: "Älä puhu mulle taiteesta." Näin tästä mainoksen useita kertoja olikohan joskus vuonna 2003. |
105 |
|
|
|
Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen? |
| Millä perusteella HSL:n bussilinjat on numeroitu? Huomasin, että aika monen Helsingin sisäisen linjan numero vastaa jommankumman pääpysäkin tai jonkin matkalla… |
3999 |
|
|
|
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli… |
| Harrastan kieliä, mutta suomen murteet eivät ole ihan hallussa. On tiedossa että nykyiselle Pirkanmaalle tuli joskus rautakaudella aika paljonkin germaanista… |
493 |
|
|
|
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä… |
| Mikä laulu mahtaa olla kyseessä? "Kesken keväimen nuori elonsa katkesi. Toverit eespäin käy. Hän maahan käy kalveten." |
162 |
|
|
|
En löytänyt tätä laulua selaamalla Finna.fi:tä, Violaa ja Fono.fi:tä tai työväenlaulukokoelmia,
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=voima&culture=fi&Page=…
tai Työväen lauluja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/tl.htm
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa tietoa työväenlauluista, sieltä voisi kannattaa kysyä, https://lauluottaakantaa.fi/tyovaenkulttuuri-talteen-ja-elavaksi/
Työväen arkistossa ehkä myös voisi löytyä materiaalia, https://www.tyark.fi/otayhteytta/
Kirjallisuutta työväenlauluista sekä laulukirjoja, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=ty%C3%B…
Olen tiedustellut myös kollegoilta keskustelupalstalla, palaan asiaan, jos saan lisätietoa. … |
| Miksi kanin takapuoli heiluu aina kun se syö banaania? |
442 |
|
|
|
En löytänyt tähän yksittäistä syytä. Ehkä eläinlääkäri osaisi auttaa tässä asiassa.
Kanin hoito-ohjeita löytyy verkosta ja kirjoista,
kirjaston kirjat, https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=kanin+hoito&type=AllFiel…
Pesu ry, https://www.pesu.org/kanin-hoito-ohjeet ja
Sey, https://sey.fi/lemmikkitieto/kani/
Kanin ravinto, https://evidensia.fi/hoitovinkit/kanin-ruokinta-elainlaakarin-ohjeet/ |
| Montako palovartiotornia Suomessa on ollut käytössä aikoinaan. |
1248 |
|
|
|
Palovartiotorneja rakennettiin hyville näköalapaikoille 1920- ja 1930-luvuilla sekä varsinkin vv. 1934-36 ja vv. 1940-41. Puurakenteisista torneista tarkkailtiin valtionmetsien metsäpaloja. Myöhemmin torneja alettiin rakentaa galvanoidusta raudasta. Vuonna 1959 valtion mailla oli sata tornia, näistä 70 kappaletta Lapin ja Oulun läänin alueella. 1980-luvulla lentovalvonta syrjäytti tornit lopullisesti palojen tarkkailussa.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a3200=59242
Vuonna 1958 kirjoitti Helsingin Sanomat artikkelissaan metsähallituksen palotorniverkon käsittäneen 104 vartiointipaikkaa.
Kuusikymmenluvun loppupuolella palojen tarkkailun avuksi tuli lentovalvonta, mutta vielä heinäkuussa 1973 kerrottiin… |
| Onko kristallografia kvartsia ja sen muunnoksia tutkiva kidetiede? |
297 |
|
|
|
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi… |
| Mikä romaani mahtaa olla kyseessä? Kuulin siitä osia kuunnelmasarjana Saksassa. |
221 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden… |
| En tiedä kuka osaisi vastata tähän, mutta haluisin tietää sellaisesta vanhasta kirjasarjasta kuin Onnen päiviä. Ne on jotain 50-60-luvulla tehtyjä. Siinä kun… |
921 |
|
|
|
Kyseessä on Arthur S. Maxwellin neliosainen kirjasarja Onnen päiviä (Bedtime stories), jotka julkaistiin ensimmäisen kerraj 60-luvun alussa Åke LIndströmin ja Aarne Unholan suomennoksina. Sarjan julkaisi Kirjatoimi-niminen kustantamo. Sittemmin sarjasta otettiin uusintapainoksia. Kansikuvien perusteella kirjat ovat samaa painosta, sarjan neljä eri osaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3518557/Versions |
| Mikä on kirjaston hierarkia? Virkailijat, jonkinlainen kirjaston esimies/ johtaja? Entä muita? Onko kunnilla joku joka vastaa kirjastoon liittyvistä asioista… |
471 |
|
|
|
Laki yleisistä kirjastoista kertoo yleisten kirjastojen hierarkiasta ja valvonnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P4
Ylin valtion yleisestä kirjastosta vastaava viranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/kirjastot. Valtion alueellinen hallintoviranomainen on aluehallintovirasto, https://avi.fi/aluehallintovirastot. Valtion vastuista on kerrottu laissa.
Kunnan tehtävä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Eri kunnissa kirjastojen hierarkia voikin olla kovin erilainen, pienessä kunnassa voi olla esimerkiksi kirjastovirkailija ja kirjastotoimenjohtajan työ on yhdistetty esimerkiksi kulttuuritoimenjohtajan työhön, isossa kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä… |
| Mars planeetalla päiväntasaajalla voi joskus olla +20 astetta lämmintä eli sopiva ihmiselle. Paine ja ilmakehä taas olisivat ongelmia. Jos ihminen poistuisi… |
118 |
|
|
|
Emme osanneet laskea, mitä tapahtuisi tällaisessa tilanteessa. Suosittelen, että käännyt avaruusasiantuntijoiden puoleen joko Ursan, https://www.ursa.fi/etusivu.html tai Ilmatieteen laitoksen, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avaruustutkimus-ja-havaintoteknologiat
Kirjallisuudesta voi löytyä sopivaa tietoa, esim.
A traveller's guide to Mars : the mysterious landscapes of red planet / William K. Hartmann. The mysterious landscapes of red planet. Hartmann, William K., Workman Publishing 2003
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1656049?lang=fin
Muita tietokirjoja Marsista, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smars__Ff%3Afacetcollection… |
| Miksi armeijan aikaan makeaa kiisseliä kutsuttiin jarruksi? |
1616 |
|
|
|
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
|
| Onko multa pelkkää maatuessa syntynyttä humusta?Mistä muusta on kysymys. |
1236 |
|
|
|
Maa, multa, maaperän pintakerros on maaperän orgaaninen eli eloperäinen aines, mineraalien ja humuksen seos. Humusta (humus eli mullas) syntyy kun lahottajabakteerit ja sienet hajottavat kasvi- ja eläinperäistä jätettä. Maassa elää myös lukuisia hyönteisiä ja nilviäisiä. Maa on kokonainen ekosysteemi pienoiskoossa. Se sitoo ja varastoi ravinteita, joita kasvit käyttävät hyväkseen. Kasvit imevät juurillaan maasta vettä ja ravinteita. Yhteyttämisessä kasvit imevät hiilidioksidia ilmakehästä. Juurien kautta maahan vapautuu yhteyttämisessä syntyneitä sokereita ja aminohappoja. Tämä edistää maaperän orgaanisen aineksen hajoamista, jossa vapautuu kasvien tarvitsemia mineraaliravinteita. Osa hiilestä muuntuu pysyviksi orgaanisiksi… |
| Etsin yleistajuisia tai akateemisia julkaisuja hagiografioista. Onko pyhimyselämäkerroista julkaistu opinnäytteitä, artikkeleja tai kirjoja, jotka… |
136 |
|
|
|
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus… |
| Löysin kierrätyksestä kivan grafiikan, kuka mahtaa olla tekijä, en saa selvää nimestä. |
185 |
|
|
|
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom |
| Etsin Metsähallituksen julkaisua vuodelta 1985: Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma, Metsähallitus, SU4 Nro 70, 12s. Mistähän sen voisi löytää, joko… |
183 |
|
|
|
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat… |
| Onko Helmetissä italiankielisiä kirjoja, joissa ko tekstille on käännös rinnakkaistekstinä suomeksi tai englanniksi? Tai onko olemassa vastaavasti suomen- tai… |
330 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja… |
| Kysyisin Le monde sanomalehtijulkaisun lainaamisesta - onko se mahdollista Hgissä? |
207 |
|
|
|
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/ |
Ask a Librarian