| Aikanaan ylioppilaat vaihtoivat vappuna tumman talvilakin valkoiseen kesälakkiin. Minä päivänä syksyllä vaihdettiin takaisin talvilakkiin? |
231 |
|
|
|
Matti Klingen kirjassa Suomen ylioppilas (Keuruu 1991) kerrotaan, että Suomessa mustaa ylioppilaslakkia käytettiin melko yleisesti vuosisadan loppuun asti. Suomessa mustan lakin syrjäytti valkoinen ylioppilaslakki, joka on ollut käytössä vuodesta 1865 alkaen. Kuitenkin Ruotsissa eri yliopistot olivat kehittäneet omia versioita ja käytäntöjä ylioppilaslakista. Esimerkiksi Lundin yliopistossa valkoista hattua käytettiin kesällä ja tummansinistä villaista hattua talvella. Talvinen ylioppilaslakki vaihdettiin päähän 4. lokakuuta ja sitä käytettiin 30. huhtikuuta saakka. |
| Mitkä kaikki linnut hyötyvät kaupunkiympäristöissä kasvavista pihlajista? |
311 |
|
|
|
Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.
Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä https://yle.fi/uutiset/3-9091814
https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe… |
| Mikä on lastenlaulun ”Lehdet lentää, lehdet lentää, nyt syksy jo on” nimi ja tekijä? Pitkällä etsimiselläkään en itse asiaa onnistunut selvittämään. |
1682 |
|
|
|
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/ |
| Viime aikoina on askarruttanut, että mikä kirja voisi olla kyseessä. Muistan lapsena lukeneeni kuvakirjaa, jossa päähenkilö oli Elina-niminen tyttö (saattoi… |
323 |
|
|
|
Satu on Anni Swanin Älykäs haukka. Siinä Elina-niminen tyttö auttaa prinssiä, jonka ilkeä peikko on noitunut hirveksi. Se löytyy kirjasta Anni Swan: Sadut.
Kiitos lukijallemme, joka tunnisti sadun! |
| Menestyykö kartiotuija (Brabant) huonekasvina? Parvekkeella ruukussa olevan tuijan ruukku suositellaan suojattavan talveksi pakkaselta sekä havut auringolta… |
1045 |
|
|
|
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa. |
| Hukkasin Eino Leinon runon, jossa mainitaan lapsen syntyneen keskikesällä ja runossa mainittiin sana 'terho'. Voi kun löytyisi jostakin! |
1348 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20… |
| Kirjastossa kopiointi. Ovatko musta-valko tulosteet saman hintaisia kuin värilliset? Entä maksaako yksi PAPERI aina 40 s, vai yksi PUOLI 40 s (kaksipuoleinen… |
436 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastossa kopiot maksaa 40 senttiä per sivu. Kaksipuolinen kopio maksaa siis 80 senttiä. Värilliset ja mustavalkoiset kopiot ovat samanhintaisia, kuten myös A4- ja A3-kokoiset kopiot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma… |
| Etsin runoa, ehkä Itkosen. Muistaakseni se alkaa näin: Sinä hymyilet haalistuneessa valokuvassa köyhäinapuna saatu liian iso talvitakki ylläsi… Runo on… |
282 |
|
|
|
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565 |
| Miten pitkäksi aikaa esim koripalloa voi lainata? |
276 |
|
|
|
Muutamista Helsingin kirjastoista voi lainata koripallon joko 1 päiväksi tai 14 päiväksi. Näet listan lainattavista esineistä ja niitä lainaavista kirjastoista, kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. koripallo) ja valitset aineistoksi esineen. Tarkemman esineen laina-ajan saat kysymällä sitä kirjastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28koripallo%29%20f%3Aq__O… |
| Olen lukemassa Kaari Utrion kirjaa "Vehkalahden neidot". Kirjassa esiintyy hahmo, jota kutsutaan nimellä "suunna Brita". Nimi esiintyy aina tuossa muodossa,… |
432 |
|
|
|
Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana." |
| Löytyykö mistään äänitettä seitsemänkymppisen humppa? |
3152 |
|
|
|
Toivo Honkosen säveltämä Seitsemänkymppisen humppa on kuultavissa äänitteeltä ...Pispalan poikia ollaan... (es. Pispalan kisällit, 2007).
Ratamo-kirjastojen kokoelmissa em. äänitettä ei valitettavasti ole, mutta voit tilata sen haluatessasi kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/piki.809855 |
| Tämä kirkko on todennäköisesti Kos saarella tai lähettä, mutta mikä se on nimeltään? |
355 |
|
|
|
Luostarikirkko sijaitsee Kálymnos-saarella. Kreikankielinen nimi on Ágios Sávvas, suomalainen wikipedia käyttää nimeä Pyhän Sabbaksen luostari.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A1lymnos
https://www.youtube.com/watch?v=u88SCxV4qSQ |
| Löytyisikö HelMetin kokoelmista englanninkielisenä novelli "Under the Radar", kirjoittaja Richard Ford? (Jos löytyy muualta, saattaisin tilata kaukolainana)… |
210 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista ei löydy teosta, joka sisältää Richard Fordin novellin Under the Radar. Novelli sisältyy Fordin novellien kokoelmaan A multitude of sins : stories (Random House 2002), joka kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9916849923506253#toc
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/p… |
| HIM-bändillä on ainakin yksi kaivonkansi Helsingissä, jossa on bändin sydänlogo kauniisti koristeltuna. Kuvan olen nähnyt mutta missä kansi fyysisesti sijaitsee?… |
368 |
|
|
|
Kyseistä HIM-kaivonkantta ei taida oikeasti olla olemassa. Se näyttää olevan Michelle Ward -nimisen taiteilijan suunnittelema malli. Tässä linkki hänen sivustolleen:
https://michelleward.typepad.com/michelleward/manhole-madness/
Hän on ottanut kaivonkannen mallin saksalaisesta kaivonkannesta:
https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/altena-may262015-manhole-co…
Kaivonkansien historiasta en löytänyt kirjaa. Ainoa aihetta käsittelevä kirja Finnassa on Lawrence Weinerin kuvateos New Yorkin kaivonkansista:
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994771154206249
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään aiempaan Kysy kirjastonhoitajalta vastaukseen. Vastaus on parin vuoden takaa ja siinä on myös Helsingin kaupungin… |
| Mitä kirjaa suosittelisit seiskaluokkalaiselle, joka on urheiluluokalla? |
239 |
|
|
|
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla.… |
| Voiko Vuosaaren kirjastosta lainatun kirjan palauttaa Lahden kaupunginkirjastoon? |
226 |
|
|
|
Helmet-kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa ainoastaan mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen.
Halutessasi voit palauttaa lainan postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti tällöin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden osoitteet löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä löytyisi Anki Lindqvistin laulaman "Huoneen lämpimäksi teet" -laulun nuotit ja sanat? Laulu löytyy levyltä "Tähtien rannalla" (1987). Säveltäjä on Kaj… |
270 |
|
|
|
Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/ |
| Hyvin hatarin lähtökohdin kysyisin: isäni oli näytellyt koulunäytelmässä, 1930-luvulla, esityksessä oli joku ilkimys, joka olisi halunnut maalata kuun pimeäksi… |
156 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta. |
| Löytyykö Suomesta mieskirjailijaa, jonka isä olisi kuollut hänen ollessaan lapsi ja joka olisi kuvannut tätä aihetta kirjassa? |
126 |
|
|
|
Mika Waltarin isä kuoli Mikan ollessa alle kouluikäinen. Omakerrallisessa sukutarinassa "Isästä poikaan" hän kuvaa kolmen miespolven elämää Helsingissä.
"Isästä poikaan" on lyhennelmä kolmesta kirjasta. Viimeisessä osassa "Palava nuoruus" päähenkilö on Mika Waltari itse. Myös hyvin useissa Waltarin romaaneissa päähenkilöt ovat isättömiä. Sinuhelta puuttuu molemmat biologiset vanhemmat. |
| Oliko Eero Rydman koskaan Helsingin kaupunginvaltuutettu? |
206 |
|
|
|
Eero Rydman oli Helsingin kaupunginvaltuutettu vuosina 1931-1944, josta ajasta valtuuston puheenjohtajana 1937-1944.
Helsingin Sanomat 19.8.1949 |
Ask a Librarian