| Onko kirjastosta tai muualta mahdollista saada jonkin tietyn alueen (lähiön) ilmakuvakartta esim vuodelta 1953? |
150 |
|
|
|
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-… |
| Olen tehnyt varauksen toimitettavaksi tiettyyn kirjastoon. Olemme muuttaneet Espoosta Helsinkiin. Voiko toimituskirjastoa muuttaa? Kirjalla monta varausta,… |
182 |
|
|
|
Voit vaihtaa varauksesi noutopaikkaa, jos olet vielä varausjonossa eikä varauksesi ole vielä lähtenyt matkalle noutokirjastoon.
Vaihdon voit tehdä itse kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Tämä edellyttää, että sinulla on kirjastokorttiin liitetty PIN-koodi. Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa vaihtamaan varauksesi noutokirjaston.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mitenhän kuuluu suomennettuna seuraava säe Shakespearen Measure for Measure -näytelmästä (Mittä mitasta suom. Tiina Ohinmaa): "Our doubts are traitors / And… |
193 |
|
|
|
Tiina Ohinmaan suomennoksessa ko. kohta William Shakespearen näytelmässä Mitta mitasta (WSOY, 20005, s. 42)kuuluu näin:
Uskon puute on kuin petturi, se huijaa meiltä / voiton panemalla luovuttamaan kesken pelin.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1126/pg1126.html |
| Olen muuttamassa väliaikaisesti. Varauksissani on kirjoja jotka olen pyytänyt toimittamaan Töölön kirjastoon. Koska oletan, että joku varauksistani vapautuu… |
213 |
|
|
|
Voit muuttaa noutokirjastoa Helmetin omissa tiedoissa ennen kuin varauksesi on matkalla tai odottaa noutoa -tilassa. Kirjaudu Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla, mene omiin tietoihin ja siellä kohtaan varaukset. Valitse pudotusvalikosta haluamasi noutokirjasto ja tallenna muutokset.
Ohje löytyy täältä https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#varaustenmuuttaminen |
| Kenen tekstiä on seuraava? Tuli itselle mieleen ensin Risto Rasa, googlaus ei auttanut: ''Ääneti oksassaan omena, tummalta pisteeltä sen kyljessä näyttää madon… |
480 |
|
|
|
Kyseessä on Sirkka Turkan runo Syksy, joka alkaa rivillä "Ääneti oksassaan omena".
Runo sisältyy mm. kokoelmiin Sirkka Turkka Runot : 1973-2004 (2005) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (1987, useita lisäpainoksia).
https://finna.fi/ |
| Milloin oli 1965-vuoden seurakuntavaalit? |
304 |
|
|
|
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à… |
| Ehrensvärd ehdotti Ruotsin kuninkaalle vuonna 1750, että Helsingin edustalle rakennettavan merilinnoituksen nimeksi tulisi Sveaborg symboloimaan sen ”ikuista… |
256 |
|
|
|
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea |
| Miten voin tallentaa lainaamieni tai edes varaamieni kirjojen nimet ja tekijät? |
149 |
|
|
|
Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria |
| Mikä on 'aineistohotelli'? |
6160 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteinen kelluva kokoelma eli aineisto ei pääsääntöisesti ole pysyvästi minkään kirjaston kokoelmissa. Kellutusjärjestelmä ohjaa aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sille on tarvetta ja tilaa. Aineistohotelli toimii Helsingin kaupunginkirjaston kelluvan kokoelman puskurivarastona ja sinne ohjautuu sellaista aineistoa, jolle ei kyseisellä hetkellä ole riittävästi tilaa tai tarvetta missään kirjastossa.
Aineistohotellissa olevasta aineistosta voi tehdä varauksia omaan kirjastoon. Koska hotelli sijaitsee Pasilan kirjastossa olevan keskuslajittelijan läheisyydessä, varaukset lähtevät sieltä nopeasti kaikkiin Helmet-kirjastoihin. Aineistohotellissa olevalla aineistolla täydennetään myös kirjastojen hyllyjä,… |
| Kuulin auton radiosta 90 luvun alussa (muistini mukaan) naislaulajan laulun, jossa sanat menivät jotenkin niin, että mä ylhäällä ilmassa liitelen ja katselen… |
452 |
|
|
|
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U |
| Missä aikakaus lehdissä on artikkeleita Bodomin surmista. Esim. Hymy...Seura.. |
118 |
|
|
|
Apu n:o 17 23.4.2004
Seura n:o 26 29.6.1960
Seura n:o 37 10.9.1969
Suomen kuvalehti n:o 25 18.6.1960
Suomen kuvalehti n:o 21 2004
Suomen kuvalehti n:o 39 30.9.2005
Uusi kuvalehti n:o 24 10.6.1960
Uusi kuvalehti n:o 32 5.8.1960
Viikko n:o 25 17.6.1960 |
| Tutkin suomalaisen rocklyriikan/ suomirockin runouden kehitystä kielitieteellisestä ja kirjallisuustieteellisestä näkökulmasta. Voitteko te neuvotella jotakin… |
281 |
|
|
|
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,… |
| Miksei geenimanipulaatiolla ei ole aikaansaatu siemenettömiä citrus-hedelmiä? |
135 |
|
|
|
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
|
| Lastenkirja, talousrahojen käyttöongelmasta. Yhtäkkiä putkahti mieleen lapsena lukemani kirja, mutten kuollaksenikaan muista kirjan nimeä, saati sitten… |
153 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet hakemaasi kirjaa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon kirjaston voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kuulin yhdestä dokkarista että termiitit pystyvät sulattamaan syömäänsä puuta niiden suolistossa elävien alkueliöiden avulla, jotka osaavat hajottaa… |
282 |
|
|
|
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava |
| Ennen oli yleisöpuhelimia joihin laitettiin kolikoita. 1990-luvulla oli yleisöpuhelimia joihin laitettiin puhelukortti. Pystyikö yleisöpuhelimeen soittamaan,… |
234 |
|
|
|
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa. |
| Etsin fiktiota, missä jokin hahmoista olisi näkövammainen (täysin sokea). |
188 |
|
|
|
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea. |
| Mikä on Kokemäenjoen ranta-alueen Karjarannan etymologia? Karjaranta on Porissa; entistä teollsiuus- , nykyisin, suurelta osaltaan, asuinaluetta. Kiitoksia. |
314 |
|
|
|
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta. |
| Haluaisin tutustua Rilken teksteihin Erlebnis I ja II englanniksi. Mistä mahtaisin löytää nuo tekstit? |
199 |
|
|
|
Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi. |
| Millä suomen kunnalla on eniten naapurikuntia? Omien laskujeni mukaan Kouvolalla ja Sastamalalla on molemmilla 11, liekö tuo ennätys? |
667 |
|
|
|
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen… |
Ask a Librarian